Kirjoittaja Aihe: Ihmisyys Raamatun valossa  (Luettu 419 kertaa)

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1378
Ihmisyys Raamatun valossa
« : 30.12.18 - klo:18:57 »
Mulla on jatkuvasti ikäänkuin haku päällä sen suhteen, mikä on aitoa ihmisyyttä. Raamatun pohjalta. Tää kirjoitus on ikäänkuin mun ajatuksenjuoksua siten kuin itsekseni ajattelen tästä aiheesta. Ajattelen että jos (ja kun) Raamattu on Jumalan ilmoitus ihmiselle, se pitäisi mielestäni olla validein lähde sen suhteen mikä juitsu on tässä ihmisen elämässä.

Tällä kertaa ajattelen käsitettä Jumalan tuomio. Miksi Jumala tuomitsee pienen ihmisen? Miksi me olemme niin paljon vastuussa että Jumalan piti lähettää Poikansa ottamaan meidän tuomiomme päälleen että me emme tuhoutuisi?

Olen ikäänkuin ihmetellyt niitä VAATIMUKSIA tai sanoisiko pyhyyden määritelmää mikä avautuu Raamatussa. Alkaen 10 käskystä ja päätyen Paavalin ja muiden apostolien kehotuksiin elää uutta elämää.
Mitä nää lait koskevat ja mihin UT keskittyy kun puhuu uskovan uudesta elämästä?

Olen ymmälläni siitä, että se ikäänkuin viittaa juuri päivittäisiin ikäänkuin arkisiin juttuihin, tilanteisiin.
Ja siitä juuri olen vastuussa Pyhälle Jumalalle.

Kun vaikka asenteissani väheksyn ja kritisoin ja jotenkin katson alaspäin jotakuta, mielestäni Raamatun mukaan teen syntiä. Kun kannan kaunaa, syytän mielessäni muita, kun oikeutan vihamielisen asenteen. Kun syytän muita omasta vihastani, uskon että rikon Pyhää Jumalaa vastaan.

Juuri "pikkuasiat" ovat ne joista Raamattu puhuu.

Eli juuri mun ajatteluni, suhtautumiseni, jne. jne arkielämässä on sitä miten minun jumalattomuuteni ilmenee.
Ja se ei kestä Pyhän Jumalan edessä. Samoin epäuskoni, ja kaikki mitä siitä lähtee on sitä samaa.

Joskus ihminen ajattelee että mun elämällä ei ole mitään arvoa, voisin vaikka kuolla. Mutta sekin on ikäänkuin täysin vääristynyt ajattelu jos ajattelen noin. Jumala ottaa elämäni 100% vakavasti. Kuka minä silloin olen vähättelemään sitä?
Eikä se jos ikäänkuin huuhdon oman elämäni vessasta alas, se ei tee minusta vähemmän vastuullista Jumalan edessä, joka minulle on elämän antanut.

Juuri SE, tää mun arkipakerrukseni on se missä joko kohtaan Jumalan. Tai jätän kohtaamatta.
Ja juuri siinä Hän haluaa minut kohdata. Ja onneksi hän tarjoaa armahdusta.




Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1378
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #1 : 30.12.18 - klo:20:49 »
Toinen teema tuli myös mieleen. Jumalan apu  .(Kaksoimerkin sijaan tuli tommonen ~, joten en voinut käyttää sitä kahden ekan lauseen välillä).


Se on myös hyvin selvästi Raamatussa. Jumalan apu juuri niissä kuvioissa missä elämme. Se on hyvin todellinen Raamatussa.

Poissa Ifa

  • Viestejä: 453
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #2 : 01.01.19 - klo:11:23 »
Tätä hienoa tekstiä olen lueskellut ja yrittänyt tavoittaa sandian tarkoittamaa ydintä. Ja sitä, mistä tässä voitaisiin keskustella. Kun ajatellaan ihmisyyttä, perusasetelma kait on se, että ihminen sotkee ja on sotkenut oman elämänsa pahemman kerran, ja tekee sitä toisillekin. Eikä ymmärrä tätä kuin vähän. Sen vähän, mitä omasta sotkemisistaan ymmärtää, selittelee milloin mitenkin, mutta välttää visusti varsinaista avun Lähdettä.

Isossa kuvassa sanoisin, että ihminen on mennyt toivottoman kauas Jumalasta. Sieltä kaukaa Hän kuitenkin tahtoo meidät pois yhteyteensä. Ja kun Jumalan yhteyteen tulemme armoon sisälle, se on remontin alku, valkenevan tien ja muuttumisen alku. Elämä on siitä lähtien päivä päivältä uudistumista. Jumala näkee kokonaisuuden ja tragediamme laajuuden ja kuljettaa meitä aina yhden arkipäivän matkan kerrallaan. Joka päivälle riittää parannuksen aihetta, minkä ymmärrän olevan muuttumisen perusta tässä päivä kerrallaan kulkemisessa. Turmeltuneisuus ja jumalattomuus on aivan masentavan totaalista ja silti Jumalalle on kaikki mahdollista, Hän sanassaan jopa sanoo tekevänsä työnsä valmiiksi.

Olemme saaneet armon, tuomiolla ei ole valtaa. Totuus ihmisestä on toivottoman synkkä armahduksen jälkeenkin. Mutta vastaus on armossa, joka kasvattaa meitä aina yhden päivämatkan verran. Kyllä siinä tulostakin syntyy Raamatun mukaan, siellä sanotaan, että jos me Hänen kanssaan olemme ristiinnaulinneet himomme ja halumme, saamme Hänen kanssaan myös elää ja uudistua kirkkaudesta kirkkauteen ja uskosta uskoon.

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1378
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #3 : 01.01.19 - klo:17:45 »
Ytimen tarkoitus oli olla siina miten lahelle Jumalan sana kolahtaa tata ihan tavallista yhden ihmisen elamaa. Ja varsinkin siina, etta vastuuni Jumalalle kolahtaa juuri niissa arkikuvioissa.  Ja siis tuomio ja armo.  Mutta armoa ihminen ei näe tarvitsevansa jos toheltaa tyytyväisenä omiaan eikä näe miten vaikka rikkoo läheisiä vastaan pienessä ja vähän isommassakin. Saatikka sitä, että voin myös ottaa vastuuni siitä, miten oma käyttäytymisenä vaikuttaa niihin ihmisiin, joiden parissa elän päivittäin. 

Kun sitten ajattelee Jumalaa, näkee sen jotenkin hyvin kaukaisena asiana samalla ollen täysin sokea, että Herra on kiinnostunut minusta juuri niissä päivittäisissä koetteluksissa ja että Hänen apunsakin on juuri niihin asioihin.

En tiedä, osaanko tuoda sen idean esille mitä yritin välittää.



« Viimeksi muokattu: 01.01.19 - klo:17:57 kirjoittanut sandia »

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1378
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #4 : 01.01.19 - klo:17:59 »
Tätä hienoa tekstiä olen lueskellut ja yrittänyt tavoittaa sandian tarkoittamaa ydintä. Ja sitä, mistä tässä voitaisiin keskustella. Kun ajatellaan ihmisyyttä, perusasetelma kait on se, että ihminen sotkee ja on sotkenut oman elämänsa pahemman kerran, ja tekee sitä toisillekin. Eikä ymmärrä tätä kuin vähän. Sen vähän, mitä omasta sotkemisistaan ymmärtää, selittelee milloin mitenkin, mutta välttää visusti varsinaista avun Lähdettä.

Isossa kuvassa sanoisin, että ihminen on mennyt toivottoman kauas Jumalasta. Sieltä kaukaa Hän kuitenkin tahtoo meidät pois yhteyteensä. Ja kun Jumalan yhteyteen tulemme armoon sisälle, se on remontin alku, valkenevan tien ja muuttumisen alku. Elämä on siitä lähtien päivä päivältä uudistumista. Jumala näkee kokonaisuuden ja tragediamme laajuuden ja kuljettaa meitä aina yhden arkipäivän matkan kerrallaan. Joka päivälle riittää parannuksen aihetta, minkä ymmärrän olevan muuttumisen perusta tässä päivä kerrallaan kulkemisessa. Turmeltuneisuus ja jumalattomuus on aivan masentavan totaalista ja silti Jumalalle on kaikki mahdollista, Hän sanassaan jopa sanoo tekevänsä työnsä valmiiksi.

Olemme saaneet armon, tuomiolla ei ole valtaa. Totuus ihmisestä on toivottoman synkkä armahduksen jälkeenkin. Mutta vastaus on armossa, joka kasvattaa meitä aina yhden päivämatkan verran. Kyllä siinä tulostakin syntyy Raamatun mukaan, siellä sanotaan, että jos me Hänen kanssaan olemme ristiinnaulinneet himomme ja halumme, saamme Hänen kanssaan myös elää ja uudistua kirkkaudesta kirkkauteen ja uskosta uskoon.

Juu kyllä sinä ikäänkuin samasta puhut.

Usein kun puhun synnistä ja tuomiosta, ihmiset säikähtää. Mutta minulle se merkitsee sitä, että tiedostan missä teen Jumalaa vastaan, siis syntiä jotta voin antaa juuri sen kohdan Herralle.

Ilmeisestikin kirjoitukseni heijastaa hyvin pitkältä tähtäimeltä oman elämän kuvioita siinä mielessä, että minulla meni vuosikausia ja jopa vuosikymmeniä tietyn hyvin pahan kokemuksen jälkeiseen toipumiseen. Ja siinä on kai vaarana jäädä tiettyyn uhrimentaliteettiin ja samalla sokeaksi juuri tuolle mistä aloituksessa kirjoitin.
« Viimeksi muokattu: 01.01.19 - klo:18:04 kirjoittanut sandia »

Poissa Andromeda

  • Viestejä: 33
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #5 : 01.01.19 - klo:18:22 »
Sandian ja Ifan tekstit saivat minutkin miettimään asiaa. Minä tunnen myös olevani jotenkin vastuussa Jumalalle. Hän on maksanut minusta korkean hinnan ja kyllä hän haluaa että minä uskovana muutun ja uudistun, päivä kerrallaan. Lohdullista on tieto siitä ettei minun tarvitse tehdä muutosta täysin yksin, vaan voin astua Jumalan eteen ja pyytää häneltä apua. Ja ihanaa asiassa on juurikin se että Jumala on läsnä tässä tavallisessa ihmisen arjessa ja haluaa olla lähellä meitä. Liian harvoin tulee tajuttua, että Jumala on apuna. Ihan aina. Sain itse tästä oppitunnin kun mieheni sairastui vakavasti. Tajusin vasta jälkeenpäin että Jumala oli läsnä kun mieheni sai kouristuskohtauksen. Mieheni kouristuskohtaus iski aamupäivällä. Normaalisti hän olisi siihen aikaan ollut koiramme kanssa lenkillä pitkin kapeita metsäpolkuja. Hän olisi saanut kohtauksen keskellä metsää, eikä kukaan olisi tiennyt asiasta eikä apu olisi saapunut ajoissa paikalle. Jumala huolehti että mieheni oli poikkeuksellisesti kotona kohtauksen saadessaan. Tämän tapahtuman jälkeen olen jotenkin ruvennut ajattelemaan että olen paitsi vastuussa Jumalalle, olen hänelle myös velkaa. Velkaa en pysty ikinä täysin maksamaan, mutta haluan ainakin opetella muuttumaan hänen avullaan, päivä kerrallaan.
Jumalan armo on sillan ja veden välissä
-Augustinus

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1378
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #6 : 01.01.19 - klo:18:43 »
Juu tuo on puhutteleva tilanne.

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1378
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #7 : 01.01.19 - klo:18:55 »
Kerran vuosia sitten ikaankuin tiuskaisin Jumalalle:” ei oo mun syy, etta olen olemassa”
Sain silmanrapayksessa vastauksenn sydamelleni: “ senpa takia kuulut kokonaan minulle :)

Poissa Ifa

  • Viestejä: 453
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #8 : 05.01.19 - klo:15:54 »
Tätä hienoa tekstiä olen lueskellut ja yrittänyt tavoittaa sandian tarkoittamaa ydintä. Ja sitä, mistä tässä voitaisiin keskustella. Kun ajatellaan ihmisyyttä, perusasetelma kait on se, että ihminen sotkee ja on sotkenut oman elämänsa pahemman kerran, ja tekee sitä toisillekin. Eikä ymmärrä tätä kuin vähän. Sen vähän, mitä omasta sotkemisistaan ymmärtää, selittelee milloin mitenkin, mutta välttää visusti varsinaista avun Lähdettä.

Isossa kuvassa sanoisin, että ihminen on mennyt toivottoman kauas Jumalasta. Sieltä kaukaa Hän kuitenkin tahtoo meidät pois yhteyteensä. Ja kun Jumalan yhteyteen tulemme armoon sisälle, se on remontin alku, valkenevan tien ja muuttumisen alku. Elämä on siitä lähtien päivä päivältä uudistumista. Jumala näkee kokonaisuuden ja tragediamme laajuuden ja kuljettaa meitä aina yhden arkipäivän matkan kerrallaan. Joka päivälle riittää parannuksen aihetta, minkä ymmärrän olevan muuttumisen perusta tässä päivä kerrallaan kulkemisessa. Turmeltuneisuus ja jumalattomuus on aivan masentavan totaalista ja silti Jumalalle on kaikki mahdollista, Hän sanassaan jopa sanoo tekevänsä työnsä valmiiksi.

Olemme saaneet armon, tuomiolla ei ole valtaa. Totuus ihmisestä on toivottoman synkkä armahduksen jälkeenkin. Mutta vastaus on armossa, joka kasvattaa meitä aina yhden päivämatkan verran. Kyllä siinä tulostakin syntyy Raamatun mukaan, siellä sanotaan, että jos me Hänen kanssaan olemme ristiinnaulinneet himomme ja halumme, saamme Hänen kanssaan myös elää ja uudistua kirkkaudesta kirkkauteen ja uskosta uskoon.

Juu kyllä sinä ikäänkuin samasta puhut.

Usein kun puhun synnistä ja tuomiosta, ihmiset säikähtää. Mutta minulle se merkitsee sitä, että tiedostan missä teen Jumalaa vastaan, siis syntiä jotta voin antaa juuri sen kohdan Herralle.

Ilmeisestikin kirjoitukseni heijastaa hyvin pitkältä tähtäimeltä oman elämän kuvioita siinä mielessä, että minulla meni vuosikausia ja jopa vuosikymmeniä tietyn hyvin pahan kokemuksen jälkeiseen toipumiseen. Ja siinä on kai vaarana jäädä tiettyyn uhrimentaliteettiin ja samalla sokeaksi juuri tuolle mistä aloituksessa kirjoitin.
Tuomionalaisuudessa elämistä on koko elämä uskovallakin, jos/kun on altis Jumalan sanalle. Moni saattaa käsittää tämän väärin ja siksi säikähtää? Ei siis tarkoita kadotustuomion alaisuutta, tämä on varmasti selvääkin, mutta varulta totean sen tässä. Kyseessä on se, että Jumalan sana tuomitsee sydämen ajatukset ja aivoitukset ja tällä tavalla osoittaa kasvun alueet. Tämä on mahdollista, koska "olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme".

Toinen ja ihana puoli tässä on se, että armon kasvattamana tie valkenee valkenemistaan. Nuo joista Raamatun sana meitä tuomitsee, kuuluvat kuolemaan ja sitä kautta myös Herran armosta häviämään pois häiritsemästä elämäämme. Tilalle tulee aina jotakin uutta ja vahvaa Jumalan antamana. Ja ilo sekä rakkaus Herraan kasvaa, oletteko huomanneet :)

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1378
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #9 : 05.01.19 - klo:18:35 »
Juu siis sitakin kautta alkaa tajuamaan mika tan ihmisyyden idea on. Sehan tassa ketjussa oli niinkuin idea.

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1378
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #10 : 05.01.19 - klo:19:22 »
Jeesuksen suorat opetukset lienevät melko selvää ihmisyyden opettamista. Vuorisaarna on sitä viisautta täynnä. Ja Vuorisaarnan lopuksi Jeesus toteaa että kun ottaa hänen opetuksensa todesta,  elämä  pysyy turvallisesti peruskalliolla. Mutta jos hylkää Jeesuksen opetukset, elämä ei päädy hyvin.

Siinä on mielestäni hyvin vahvaa tekstiä ihmisyydestä.

Oon itte lukenut tosi paljon ihan vaan Jeesuksen ajatuksia jo vajaan 20 vuoden ajan. Koin noin 20 vuotta sitten sydämessäni ikäänkuin kutsun tutustua Jeesukseen läheisemmin ja tuli ajatus mieleen, että ihmistä oppii ehkä parhaiten tuntemaan kun oppi hänen ajatuksiaan.....ja siis puheita.

Sillä on ollut melko järisyttävä (positiivinen) vaikutus elämääni.
Mutta se menee niin, että kun innoissani kerron toisille mm. Jeesuksen ajatuksista vihan suhteen, ihmiset pelästyy ja sanoo, että ei Jeesus tarkoita että meidän pitää täyttää laki, koska olemme syntisiä.
Ei huolta. Ei sitä kukaan täytä, mutta silti Jeesus ikäänkuin hyvin läheltä opetti niistä  asioista.

« Viimeksi muokattu: 05.01.19 - klo:19:37 kirjoittanut sandia »

Poissa Ifa

  • Viestejä: 453
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #11 : 05.01.19 - klo:20:37 »
Yritän tavoittaa tämän keskustelunavauksen juonta, ehkä en ole tavoittanut sitä vielä. Ymmärrän aloituksen niin, että kirjoitat siinä uskovan ihmisen pyhityselämästä. Jumalan sana osoittaa totuuden keskeneräisyydestämme, jumalattomuudestamme, synneistämme ym. ja tuomitsee ne. Se on samaa kuin sekin, että lain kautta tulee synnintunto. Nämä kaikki siksi, että Jumala pääsisi muuttamaan elämämme ja voitaisiin elää enenevässä määrin uutta elämää, vanhan kuollessa. Tämä kaikki tapahtuu arkisen aherruksemme ja elämämme keskellä, kun sydämemme on valveilla.

Siis alotuksesi on kuvausta uskovan arkisesta vaelluksesta, joka kuitenkin on juhlaa juuri Jumalan ollessa siinä muuttavana voimana ja elämämme Hallitsijana.

Vuorisaarna tähtää tähän samaan, siis siihen mihin Jumalan sana yleensäkin tähtää: mielen uudistumiseen ja elämän muuttumiseen tänään ja huomenna, kun olemme töissä, kaupassa, keilahallissa, hiihtämässä ja kotona.


Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1378
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #12 : 05.01.19 - klo:20:45 »
Niin kyllä sinä sen ikäänkuin tajuat. Ei siinä sen kummoisempaa ole.
Se asia vain jotenkin avautui minulle, että se kaikki mitä Raamattu opettaa, on ainoa todellinen totuus.
Ellei ihminen ota sitä vastaan, elämän loppu tulee olemaan pahempi kuin sen alku.  Ilman Jumalaa ihminen on ilman toivoa maailmassa kuten Paavalikin sanoi.

Mutta jotenkin tuo avautui minulle sydämelle sillai että otan tuon niinkuin suoraan sydämelle siis vaikka sen mitä Jeesus sanoo. Sellaisenaan. Eikä jonkinlaisen suodattimen läpi että ei Jeesus oikeesti tarkoittanut, että meidän pitää ottaa vakavasti kantaa omassa elämässä siihen mitä hän sanoi.

En osaa sitä ehkä ilmaista. Se on ollut jotain mikä on ikäänkuin avautunut mulle sydämelle.

Eli jos rakastan Jeesusta, Hänen sanansa ovat minulle ehkä tärkein asia maailmassa ja tiedän että en voi ikäänkuin työntää sitä syrjään. Tai voin, mutta hän sanoi mitä siitä seuraa. Olen kuin se joka rakensi talonsa hiekalle.
« Viimeksi muokattu: 05.01.19 - klo:20:53 kirjoittanut sandia »

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1378
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #13 : 05.01.19 - klo:21:03 »
Meinasin jossain vaiheessa tehdä aloituksen Salomosta. Hänellä oli hyvä suhtautuminen Herraan kun hän pyysi viisautta Herralta sen työn suorittamiseksi minkä Herra oli antanut hänelle.
Mutta hänelläkin lipsahti aika pahasti SILTI toisessa kohden.  Uskon että minullakin lipsahtaa, mutta antaa Jumalan sanan tulla kohti omaa sydäntä, niin ehkä ne kohdat oikenee ja auttaa elämää taas hieman enemmän terveempään olemiseen.


Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1378
Vs: Ihmisyys Raamatun valossa
« Vastaus #14 : 05.01.19 - klo:21:09 »
Tässä kohta Salomon elämänkaaren loppupuolesta.
I. Kun. 11, jakeesta 1 eteenpäin.

Salomon vanhuuden päivinä vaimot viekoittelivat hänen sydämensä muiden jumalien puoleen, eikä hän ollut enää täydestä sydämestään uskollinen Herralle, Jumalalleen, niin kuin hänen isänsä Daavid oli ollut. 5  Salomo rupesi palvelemaan Astartea, sidonilaisten jumalatarta, ja ammonilaisten iljetystä Milkomia.
6 Salomo teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, eikä seurannut Herraa uskollisesti niin kuin isänsä Daavid. 7