Kirjoittaja Aihe: Kristikunnan hajaannus  (Luettu 1988 kertaa)

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5843
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Kristikunnan hajaannus
« : 02.08.19 - klo:04:51 »
Olen vuosia pohtinut tätä kysymystä. Mikä on syytä ja mikä seurausta? Siitä kaiketi vallitsee yksimielisyys, että hajaannuksen aiheuttaja on sielunvihollinen, joka ei vihaa mitään muuta niin paljon kuin raitista ja tervettä Evankeliumia. Ja missä sitä vähänkin ilmenee, sinne se pyrkii mukaan tavalla ja toisella.

Tämä on arka aihe, myönnän sen. Ja kullakin meistä on luultavasti omakohtaista kokemusta tämän taistelun eri vaiheista, syistä ja seurauksista.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Mice

  • Viestejä: 1558
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #1 : 02.08.19 - klo:11:04 »
Se johtuu siitä, että emme ole koskaan ottaneet tosissaan tätä:

Joh. 3:30  "Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä."

Persoonat törmäilevät ja jokainen pitää tiukasti kiinni kehällisistä asioista. Ne ovat meille ihmisille tärkeimpiä uskon todellisuuden määrittelijöitä. Kaikenlainen oikea kristittyjen yhteys on se mitä sielunvihollinen ei missään tapauksessa halua. Jeesus rukoili "että he kaikki olisivat yhtä", mutta me emme korvaamme lotkauta sille rukoukselle, vaikka se on luettavissa Raamatussa.

Yhteyttä ei myöskään synny ennen kuin evankeliumi on ytimessä. Eikä mikä tahansa filosofinen mukaevankeliumi, vaan verenmakuinen sanoma Pojasta ristillä.
« Viimeksi muokattu: 02.08.19 - klo:11:22 kirjoittanut Mice »
Ihmisroska

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2238
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #2 : 02.08.19 - klo:12:37 »
Paavali moitti korinttilaisia ehtoollisriitelystä:

"Sillä ensiksikin olen kuullut, että kun kokoonnutte seurakunnankokoukseen, teillä on riitaisuuksia keskenänne, ja osittain sen uskonkin.
Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin, että kävisi ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen."
(1. Kor. 11: 18-19)

Apostoli piti ilman muuta selvänä, että seurakunnan jäsenet jakaantuvat puolueisiin.
Hän tunsi ihmisluonnon, jonka vuoksi jo esim. juutalaiset elivät useaan lahkoon hajaantuneina.

Em. lainauksessa mainitulla "koetuksen kestämisellä" ymmärrän, että kun uskovat - kaikesta päinvastaisesta opetuksesta huolimatta - eriytyvät omiin porukoihinsa,
he voivat silti pysyä pelastavassa evankeliumissa.
Lahkot, eriseurat, kirkot ym. ihmisluomukset ovat niin kauan vaarattomia,
kun ne välittävät Raamatun mukaista evankeliumia
Jeesuksesta Kristuksesta ja herättelevät ihmisiä tekemään uskonratkaisun.

Koska vielä maailmassa elävien joukossa on lukemattomia eri tyyppisiä persoonia,
on hyvä, että evankeliumia levittävissä uskovaisryhmittymissäkin
esiintyy ihmisten eri puoliin vetoavia korostuksia.
Jokainen voi löytää itselleen sopivan ja päästä sen jälkeen seurakuntayhteyteen tai ainakin Jumalan Sanan ääreen.
Varsinkin kun sananjulistus ja uskovien yhteys on nykyään mahdollista muutenkin kuin istumalla ruumiillisesti jossakin kokouksessa,
hengellinen monimuotoisuus on rikkaus ja antaa vaihtoehtoja.

Tietysti ongelmana ovat harhaopit.
Antikristuksia tulee joka tapauksessa, koska se on Jumalan tahto.
Ehkä nykyinen lähes ajaton ja täysin paikasta riippumaton julistus ja opetus onkin välttämätöntä, jotta sekä pelastavan uskon että
kadotukseen johtavien harhojen levitys on sopivan tehokasta.


Poissa ullamaija

  • Viestejä: 142
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #3 : 02.08.19 - klo:14:33 »
Jeesus puhuu Joh.10:16:"Minulla on myös muita lampaita,jotka eivät ole tästä lammastarhasta.Myös niitä minun tulee johdattaa ja ne saavat kuulla minun ääneni. Niin on oleva yksi lauma ja yksi Paimen". Kyllä Hän ne löytää. Joku yhdistää näitä kuulevia lampaita? Toivottavasti tunnemme Oikean Paimenen äänen.                                   .

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2238
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #4 : 02.08.19 - klo:14:56 »
Jeesus puhuu Joh.10:16:"Minulla on myös muita lampaita,jotka eivät ole tästä lammastarhasta.Myös niitä minun tulee johdattaa ja ne saavat kuulla minun ääneni. Niin on oleva yksi lauma ja yksi Paimen". Kyllä Hän ne löytää. Joku yhdistää näitä kuulevia lampaita? Toivottavasti tunnemme Oikean Paimenen äänen.                                   .
Joo näin on.
Oikea Paimen kutsuu koko ajan uusia lampaita ja pitää kiinni jo löytyneistä.
Hän säätää, valvoo ja huolehtii, vaikka lampaat määkivät kukin tavallaan ja rimpuilevat eri suuntiin.

Meidän ihmisten on varmaan mahdotonta muodostaa sellaista yksimielistä maanpäällistä seurakuntaa, jossa kaikki palvoisivat yhdessä ja samalla tavalla Herraa.
Tärkeintä on, että kaikilla on sama Herra ja sama Sana.

Mutta luonteenlaatuja on monenlaisia, ihmisten käsitykset yhteisöllisyydestä ovat erilaisia, kulttuurit poikkeavat suuresti toisistaan,
on monenlaisia käsityksiä ihmisyydestä,
samoin monia näkemyksiä johtajuudesta, seurakuntaviroista jne.
Siksi samanlainen seurakunta ei voi kauaa elää ja toimia joka paikassa.

Raamatusta on muodostettu monia ainoiksi oikeiksi määriteltyjä tulkintoja,
esim. armolahjoista ja kasteesta puhuttaessa.
Kun joku tulee uskoon jonkin tulkintaympäristön sisällä, hän luultavasti jää
ko. seurakuntaan, vaikka näkemykset myöhemmin hiukan avartuisivatkin.
Omaksutut perinteet vaikuttavat vahvasti hengellisyyden toteuttamisessa
kuten muillakin elämänalueilla.

En siis usko, että mitään yleismaailmallista tai edes yhden kansan seurakuntayhteisöä voi muodostaa, koska hajaannus oli tosiasia ja apostolien aikana.



Poissa Jano

  • Viestejä: 304
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #5 : 02.08.19 - klo:16:12 »
Minulla on pieni lammaslauma, ja vähän aikaa sitten näiden kautta mietin juuri tätä asiaa.

Lampaat ovat aika tyhmiä eläimiä, ja ne saattavat päätyä aidan toiselle puolelle tajuamatta itsekään, että niin pääsi käymään. Jos vaikkapa aidassa tai sen alla on pienen lampaan mentävä rako, josta isommat eivät mahdu, ja pikkulammas kurottelee toiselle puolelle ulottuakseen huomaamaansa herkulliseen kasviin. Yhtäkkiä se onkin toisella puolella aitaa kuin muu lauma.

Hetken aikaa tuo pieni lammas vilisteli vapaana ja meni jonkin matkaa naapurin pellon puolelle. Mutta kun se oli syönyt itsensä siltä erää kylläiseksi, tuli sillä ikävä laumaa ja se tuli aidalle määkimään. Aidan oikealla puolella lauma kerääntyi sen viereen. Hetken aikaa ihmeteltyään ne jäivät siihen makoilemaan, ja eksynyt lammas makasi kylki kyljessä kavereidensa kanssa. Ainoastaan aita oli heidän välissä.

Mietin tätä katsoessa, että ehkä Jumalasta meidän touhu näyttää vähän samalta. Meidän välissä voi olla aitoja, mutta silti me ollaan samaa laumaa ja jokin vetää meitä toistensa puoleen. Erona lampaisiin on toki erilainen luonto, joka saa aikaan meidän näkökulmasta isojakin eroja. Mutta ehkäpä Jumala näkee meidät silti vähän samoin, kuin minä näin tuon lauman.

Ja illalla kävin viemässä eksyneen lampaan takaisin laumaan, muiden lampaiden kanssa sisään suojaan yön pedoilta.

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 2521
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #6 : 02.08.19 - klo:17:25 »
Niin hajonnut monella tapaa kristikunta on ollut tosi kauan. Eka kerran se virallisesti repesi kahtia idän ja lännen erotessa.Varsinkin idän kirkko on jatkanut sirpaloitumistaan johdonmukaisesti siitä lähtien.

Suomessa asuessa oli kauan mahdollisuus uskoa melko yhteinäiseen kristikuntaan. Elämä oli raiteillaan. Luterilaiset olivat luterilaisia, helluntailaiset oli helluntailaisia ja sitt muut oli muita.
Tuokin "yhtenäisyys", jos sitä termiä voi edes käyttää tuossa, kuului tiettyyn historlialliseen aikakauteen. Se ei enää pidä. Ja koska suomalainen kulttuuri paljolti ikään kuin nojautui luterilaiseen perinteeseen, nyt, kun hommat hajoaa käsiin, se voi tuntua hyvin perustavanlaatuiselta hajaantumiselta Suomen kulttuurin sisällä.

Itse en oikein haluaisi olla tuon kulttuuritilanteen sisällä. En siis enää oikein ikävöi Suomeen.

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 2521
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #7 : 02.08.19 - klo:17:26 »
Minulla on pieni lammaslauma, ja vähän aikaa sitten näiden kautta mietin juuri tätä asiaa.

Lampaat ovat aika tyhmiä eläimiä, ja ne saattavat päätyä aidan toiselle puolelle tajuamatta itsekään, että niin pääsi käymään. Jos vaikkapa aidassa tai sen alla on pienen lampaan mentävä rako, josta isommat eivät mahdu, ja pikkulammas kurottelee toiselle puolelle ulottuakseen huomaamaansa herkulliseen kasviin. Yhtäkkiä se onkin toisella puolella aitaa kuin muu lauma.

Hetken aikaa tuo pieni lammas vilisteli vapaana ja meni jonkin matkaa naapurin pellon puolelle. Mutta kun se oli syönyt itsensä siltä erää kylläiseksi, tuli sillä ikävä laumaa ja se tuli aidalle määkimään. Aidan oikealla puolella lauma kerääntyi sen viereen. Hetken aikaa ihmeteltyään ne jäivät siihen makoilemaan, ja eksynyt lammas makasi kylki kyljessä kavereidensa kanssa. Ainoastaan aita oli heidän välissä.

Mietin tätä katsoessa, että ehkä Jumalasta meidän touhu näyttää vähän samalta. Meidän välissä voi olla aitoja, mutta silti me ollaan samaa laumaa ja jokin vetää meitä toistensa puoleen. Erona lampaisiin on toki erilainen luonto, joka saa aikaan meidän näkökulmasta isojakin eroja. Mutta ehkäpä Jumala näkee meidät silti vähän samoin, kuin minä näin tuon lauman.

Ja illalla kävin viemässä eksyneen lampaan takaisin laumaan, muiden lampaiden kanssa sisään suojaan yön pedoilta.

Juu mekin olemme olleet takapihafarmareita ja meillä on ollut lampaita. Lampaan pääkopan täyttää suureksi osaksi hyvin paksu otsaluu. Aivot sen takana ovat hyvin pienet.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5843
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #8 : 05.02.20 - klo:21:45 »
Kaikenlainen oikea kristittyjen yhteys on se mitä sielunvihollinen ei missään tapauksessa halua.

Selasin tätä keskustelua ja tämä pomppasi erityisesti silmään, sillä siinä on merkittävä totuus, mikä auttaa ymmärtämään monia kristikunnan ilmiöitä. Sielunvihollinen suo mieluusti sen, että puhumme rakkaudesta, mutta todellista kristittyjen yhteyttä se pyrkii turmelemaan kaikin mahdollisin keinoin. Lisäksi se pyrkii olemaan "raamatullinen". Tätä asiaa on käsitelty laajemmin keskustelussa "Epäraamatullinen raamatullisuus".

Kasteopit ovat sielunvihollisen eräs merkittävin työkalu, jolla se on hajottanut kristikuntaa kautta vuosisatojen.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa SanaJaSakramentit

  • Viestejä: 10
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #9 : 22.05.20 - klo:18:56 »
Hei!

Herran ehtoollinen on yksi asia. Ajatellaanko, että Herran pyhässä ehtoollisessa, leivässä ja viinissä, saa Jeesuksen ruumiin ja veren.

Hermann Sasse has observed that “Every disease of the Church becomes manifest at the Lord’s Table.”
https://muse.jhu.edu/article/652773

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2238
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #10 : 23.05.20 - klo:15:56 »
Hei!

Herran ehtoollinen on yksi asia. Ajatellaanko, että Herran pyhässä ehtoollisessa, leivässä ja viinissä, saa Jeesuksen ruumiin ja veren.

Hermann Sasse has observed that “Every disease of the Church becomes manifest at the Lord’s Table.”
https://muse.jhu.edu/article/652773
"Heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsilleen sanoen:
”Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini.”
 Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi:
”Juokaa tästä, te kaikki. 
Tämä on minun vereni, liiton veri ,
joka vuodatetaan monien edestä syntien anteeksiantamiseksi. 
Minä sanon teille: tästedes en juo viinipuun antia ennen kuin sinä päivänä,
jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.”
(Matt. 26: 26-29)

Tuossa tilanteessa Jeesus muutti leivän ja viinin omaksi ruumiikseen ja verekseen.
Se oli Hänen ja opetuslasten yhteinen, ainutkertainen ateria,
jonka Hän sanoo toistuvan vasta iankaikkisuudessa, Isän valtakunnassa.

Hän kehotti opetuslapsiaan muistelemaan tuota ateriaa myöhemminkin yhdessä syödessään ja juodessaan. (Luuk. 22:19)
Silloin he julistavat Herran kuolemaa. (1. Kor. 11: 25-26)

Myöhemmätkin uskovat ovat tietysti Jeesuksen opetuslapsia, jotka saavat keskenään viettää em. muistoateriaa.
Mutta mitään raamatullista perustaa ei ole sille, että ehtoollisleipä ja -viini muuttuisivat yliluonnollisesti lihaksi ja vereksi.


Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 657
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #11 : 24.05.20 - klo:00:15 »
Spurgeon kirjoitti Matteuksen evankeliumin kommentaarissa "Valtakunnan evankeliumi";

Herran Jeesuksen asettaessa ehtoollisen siinä oli vain Hän ja opetuslapset.........Ei ole jälkeäkään alttarista tai papista, ei mitään ehtoollisleivän nostamista tai palvomisesta, ei mitään yhtäläisyyttä Herran ehtoollisen ja Roomalaisen messun välillä.
Pysykäämme tiukasti kirjaimellisesti Jumalan Sanan hengessä kaikessa, sillä jos toinen lisää vähän, lisää toinen enemmän, ja jos toinen muuttaa toista kohtaa, niin toinen muuttaa jotakin toista kohtaa; eikä kukaan voi lopulta sanoa kuinka kauaksi joudutaan totuudesta".

Ehtoollinen on muisto ateria. Jota voidaan viettää keskenään kotonakin, kuten alkuseurakunta teki.
Vasta myöhemmin tuli laitoskirkko, joka teki opin papeista ja sakramenteista.
Ehtoollinen varmasti hoitaa heikkoa kristittyä, mutta ei siinä syntejä anneta anteeksi.
Sovintoveri vuosi kerran Golgatalla; ja se saadaan ottaa uskolla vastaan.
« Viimeksi muokattu: 24.05.20 - klo:00:21 kirjoittanut Pökkelö »

Poissa Taisto

  • Viestejä: 1680
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #12 : 24.05.20 - klo:11:30 »
Hei!

Herran ehtoollinen on yksi asia. Ajatellaanko, että Herran pyhässä ehtoollisessa, leivässä ja viinissä, saa Jeesuksen ruumiin ja veren.

Hermann Sasse has observed that “Every disease of the Church becomes manifest at the Lord’s Table.”
https://muse.jhu.edu/article/652773
"Heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsilleen sanoen:
”Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini.”
 Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi:
”Juokaa tästä, te kaikki. 
Tämä on minun vereni, liiton veri ,
joka vuodatetaan monien edestä syntien anteeksiantamiseksi. 
Minä sanon teille: tästedes en juo viinipuun antia ennen kuin sinä päivänä,
jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.”
(Matt. 26: 26-29)

Tuossa tilanteessa Jeesus muutti leivän ja viinin omaksi ruumiikseen ja verekseen.
Se oli Hänen ja opetuslasten yhteinen, ainutkertainen ateria,
jonka Hän sanoo toistuvan vasta iankaikkisuudessa, Isän valtakunnassa.

Hän kehotti opetuslapsiaan muistelemaan tuota ateriaa myöhemminkin yhdessä syödessään ja juodessaan. (Luuk. 22:19)
Silloin he julistavat Herran kuolemaa. (1. Kor. 11: 25-26)

Myöhemmätkin uskovat ovat tietysti Jeesuksen opetuslapsia, jotka saavat keskenään viettää em. muistoateriaa.
Mutta mitään raamatullista perustaa ei ole sille, että ehtoollisleipä ja -viini muuttuisivat yliluonnollisesti lihaksi ja vereksi.
Enpä oikein usko, että Jeesus konkreettisesti syötti opetuslapsille ihmisen lihaa ja juotti ihmisen verta. Vertauskuvallisesti kylläkin.

Eikä Jeesus sanonut, että Isän valtakunnassa tullaan syömään lihaa ja juomaan verta (hänen lihaansa ja vertaan), vaan että hän ei juo viiniä enää maan päällä vaan vasta opetuslasten kanssa Isän valtakunnassa.
« Viimeksi muokattu: 24.05.20 - klo:12:18 kirjoittanut Taisto »

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2238
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #13 : 24.05.20 - klo:12:38 »
Hei!

Herran ehtoollinen on yksi asia. Ajatellaanko, että Herran pyhässä ehtoollisessa, leivässä ja viinissä, saa Jeesuksen ruumiin ja veren.

Hermann Sasse has observed that “Every disease of the Church becomes manifest at the Lord’s Table.”
https://muse.jhu.edu/article/652773
"Heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsilleen sanoen:
”Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini.”
 Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi:
”Juokaa tästä, te kaikki. 
Tämä on minun vereni, liiton veri ,
joka vuodatetaan monien edestä syntien anteeksiantamiseksi. 
Minä sanon teille: tästedes en juo viinipuun antia ennen kuin sinä päivänä,
jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.”
(Matt. 26: 26-29)

Tuossa tilanteessa Jeesus muutti leivän ja viinin omaksi ruumiikseen ja verekseen.
Se oli Hänen ja opetuslasten yhteinen, ainutkertainen ateria,
jonka Hän sanoo toistuvan vasta iankaikkisuudessa, Isän valtakunnassa.

Hän kehotti opetuslapsiaan muistelemaan tuota ateriaa myöhemminkin yhdessä syödessään ja juodessaan. (Luuk. 22:19)
Silloin he julistavat Herran kuolemaa. (1. Kor. 11: 25-26)

Myöhemmätkin uskovat ovat tietysti Jeesuksen opetuslapsia, jotka saavat keskenään viettää em. muistoateriaa.
Mutta mitään raamatullista perustaa ei ole sille, että ehtoollisleipä ja -viini muuttuisivat yliluonnollisesti lihaksi ja vereksi.
Enpä oikein usko, että Jeesus konkreettisesti syötti opetuslapsille ihmisen lihaa ja juotti ihmisen verta. Vertauskuvallisesti kylläkin.
Kun Jeesus sanoi opetuslapsilleen kiirastorstain aterialla, että viini on Hänen verensä, liiton veri, Hän puhui Jumalan Poikana.
Hän loi yhteyden fyysisen maailman (ihmiskunta, heidän ruumiinsa, ruokansa, juomansa yms.) ja hengellisen todellisuuden (Jumalan valtakunta) välille.
Jeesus ilmoitti Uuden liiton solmimisesta.

Tapahtuma oli niin pyhä ja ainutlaatuinen, että on varmasti sivuseikka,
muuttuiko tuolla hetkellä astioissa olleiden elintarvikkeiden materiaalinen olomuoto jollain lailla.

Tuohon asiaanhan jotkut ovat jostain syystä juuttuneet
ja kehitelleet jopa oppeja siitä, että kaikilla aterioilla,
joilla muistellaan Jeesuksen kuolemaa,
leipä ja viini muuttuisivat aineellisesti yliluonnollisella tavalla.
Jumala voi ne muuttaa, ihminen voi uskoa niiden muuttuneen, tai voi olla uskomatta.
Se ei muuta ehtoollisaterian merkitystä mihinkään suuntaan.

Ehtoollisella uskovat jakavat keskenään leipää ja viiniä
muistellen Jeesuksen viimeiseen ateriaan liittyviä ja sitä seuraavia maailmanhistoriaa mullistavia tapahtumia.
Silloin voi tietysti samalla kiittää, katua, pyytää syntejään anteeksi,
täyttyä Pyhällä Hengellä jne., kuten kaikissa uskovien kokoontumisissa.


Poissa Janne

  • Viestejä: 598
Vs: Kristikunnan hajaannus
« Vastaus #14 : 24.05.20 - klo:14:09 »
Luterilaisuudessa kyllä ajatellaan, että leipä ja viini ovat Jeesuksen todellinen ruumis ja veri.