Kirjoittaja Aihe: Kielen jatkuva muuttuminen  (Luettu 360 kertaa)

Paikalla sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 2856
Kielen jatkuva muuttuminen
« : 12.08.20 - klo:04:18 »
Kun ylioppilaaksi valmistuttuani sinä kesänä luin  Helsingin yliopiston englannin kielen pääsykokeisiin kirjaa "The Story of Language" opin kielestä tosi jänniä juttuja. Jokainen kieli on jatkuvasti muuttuva, ei staattinen juttu. Se sanasto, kielioppi ja varmaan myös lauseoppi , ai joo ja ehkä myös äänteet ovat aina olleet ja yhä ovat jatkuvan muutoksen alaisia.

Foorumilla kehkeytynyt polemiikki sanan "maallikko" käytöstä on hyvä esimerkki tästä.  Näyttää, että on yhä ihmisiä, joille tämä sana ENSISIJAISESTI viittaa vanhojen kirkkokuntien valtahierarkiaan. Mutta epäilen, että tällä hetkellä, siis vuonna 2020, tuo merkitys on melko laajasti jo unohtunut ihmisten mielistä. Voisi mm tehdä tutkimuksen kuinka moni 90 luvulla tai vuosituhannen vaihteen jälkeen syntynyt on tietoinen tuosta kirkollisesta merkityksestä.

Käytin hyväuskoisena sana "maallikko" puhuessani itsestäni biologian tietämyksen suhteen ja myös Raamatun opetajan roolini suhteen siinä mielessä, että en ole kummassakaan virassa, en siis ole Raamatun opettaja enkä myöskään ammatiltani biologi.

Olin täysin äimistynyt, että tämä sanavalinta nähtiin asiattoman VARSINKIN uskovien foorumilla.

Yritän ymmärtää, että näin voi olla. Tätä ymmärrystäni auttaa tuon muistaminen, miten kieli muuttu.
Sana "maallikko" saattaa olla sellaisessa kynnystilassa tarkoituksen painopisteen siirtyessä kirkollisen valtahierarkian kuvauksesta maallisen aseman kuvaukseen. Näin oletan.

Muita tällaisia historiallisia kurioisiteetteja johin itse olen törmännyt on muun muassa sana "koni", joka ilmeisesti suomen kielessä viittaa tietynlaiseen hevoseen, kun taas mieheni äidinkielessä se on normisana tarkoittamaan hevosta.

Ja taas kerran oli täynnä ihmetystä,miten kieli kehittyy ja muuntuu ajassa ja paikassa, ja sanojen merkityksetkin muuttuvat kulttuurien muutosten ja kansainvälisen kanssakäynnin myötä.

Ainakin usalaiset usein käyttävät termiä "in layman's terms".  Opin tuon termin esimieheltäni jo vuosia sitten. Uskon, että se on täällä yleisempi kuin suomessa. Saattaa olla, että sanavalintani foorumilla johtui osaksi siitä, että olen asunut USAssa viimeiset 33 vuotta, jotenk ehkä tuo "layman" ilmaisu on minulle jotenkin vieläkin enemmän "mainstream ilmaisu" kuin suomalaisten keskuudessa.

Mutta onneksi nykyään olemme erilaisuutta kunnioittavia ja ymmärrämme paremmin toisten kulttuurieroja ja näemme sen rikkautena.  :)

« Viimeksi muokattu: 12.08.20 - klo:05:10 kirjoittanut sandia »

Paikalla sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 2856
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #1 : 12.08.20 - klo:04:19 »
Vautsi, tulipa pitkä juttu ihan tuosta vaan.

Meinasin lisätä, että onkohan ihmisillä tiedossa muita sanoja tämän maallikko -sanan lisäksi mikä aiheuttaa samanlaista rajanvetoa?

Googlesta on helppo löytää selitys termille "in layman's terms"
Who is layman in layman's terms?
"The term layman has today come to mean “a person who does not belong to a particular profession or who is not expert in some field.” It also has a somewhat less commonly known meaning of “a person who is not a member of the clergy”, which is its original definition. ...Feb 24, 2012"

Suomennos:
"Termi "maallikko" on jäänyt tarkoittamaan "henkilöä joka ei kuulu tiettyyn ammattiin ja joka ei ole tietyn alan ekspertti".  Sillä on myös vähemmän tunnettu tarkoitus " henkilö joka ei kuulu papistoon", mikä on sen alkuperäinen tarkoitus."
« Viimeksi muokattu: 12.08.20 - klo:05:13 kirjoittanut sandia »

Paikalla sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 2856
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #2 : 12.08.20 - klo:05:13 »
Tässä tietoa sanojen merkitysten muuttumisesta.
https://sites.google.com/site/hyperkieliopinsemantiikka/5-merkityksen-muutokset

Tässä ilmiö mistä tämän sanan "maallikko" kohdalla on kyse.
" Merkityksen siirtymisestä puhutaan silloin, kun sanan alkuperäinen merkitys katoaa. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun jonkin sanan konkreettinen merkitys on meille vieras emmekä sen vuoksi enää näe yhteyttä konkreettisen ja abstraktin merkityksen välillä. Esimerkiksi verbin käsittää konkreettinen merkitys 'koskea, sulkea käsin piiriinsä' on oikeastaan kadonnut ja käytämme verbiä vain abstraktissa, kuvaannollisessa merkityksessä. Semantiikassa onkin perinteisesti ajateltu, että merkityksenmuutosten yleinen suunta on konkreettisesta abstraktiin ja että muutokset perustuvat jonkinlaiseen yhteyteen vanhan ja uuden merkityksen välillä."

Poissa Anton

  • Viestejä: 349
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #3 : 12.08.20 - klo:05:54 »
Ihan totta ja mielenkiintoinen avaus. Mutta mielestäni sana maallikko ei ole verrattavissa esim sanaan käsittää, jonka alkuperää juuri kukaan edes tietää. Sanaa maallikko käytetään kuitenkin tosiaan yleisesti kuvaamaan ei-ammattilaista. Vaikka ei tietäisikään sen kirkollista alkuperää, niin ei-ammattilaisuus vastakohtana ammattilaiselle ohjaa ajatukset suoraan kirkollisiin pappisjärjestyksiin, kun sanaa käytetään uskonnollisessa kontekstissa. Ja siksi vältän itse käyttämästä tuota sanaa, sillä kirkon vääristynyt käsitys ja toimintamalli pappeuden suhteen on yksi ikävimmistä erittäin laajalle levinneistä harhoista, jonka kautta miljoonat tai peräti miljardit ihmiset ovat saaneet väärän käsityksen Jumalan tahdosta asian suhteen.

Toki seurakunnassa on määrätyissä palvelutehtävissä toimivia, ja sitten niitä jotka eivät toimi näissä palvelutehtävissä. Oikean ja väärän opin välillä on (tässäkin asiassa) hyvin hieno viiva. Mutta hyvä lähtökohta on hylätä ensin kaikenlaiset ajatukset ammattilaisuudesta. Kristinusko ei ollut kenellekään alkuseurakunnan palvelijalle ammatti, vaan elämä. Samoin kuin kaikille muillekin uskoville. Ja jokainen on kutsuttu palvelemaan jollain tavalla, ei ainoastaan opettajat yms. Minä sanoisin sanan maallikko sijaan yksinkertaisesti, että en ole kutsuttu opettamaan Raamattua, jos pitäisi asia sanoa.

Sorry kun keskustelu meni tuohon maallikko-sanaan ja sen ympärillä käytyyn keskusteluun, tämä aihe on kyllä muutenkin mielenkiintoinen, mutta siitä nyt tuli ajatuksia.

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4349
  • Matkalla
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #4 : 12.08.20 - klo:08:29 »
Minulle sana maallikkopuhuja tarkoittaa hengellisessä ympäristössä, että ko. henkilö on mitä todennäköisemmin uskossa.
Pappi taas on sellainen, joka saa palkkaa organisaatioita ja hän voi olla myös ateisti.
Tosin onhan niitä pappejakin tullut uskolle kuuliaisiksi.

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4349
  • Matkalla
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #5 : 12.08.20 - klo:08:32 »
Aloitin joskus tekemään listaa sanoista, joita en -33/-38 raamatunkäännöksestä ymmärrä tai, joita oletan, ettei nuorempi ikäluokka ymmärrä.
Täytyy katsoa löytyykö se jostain..

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2299
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #6 : 12.08.20 - klo:13:02 »
Suomen(kin) kieli muuttuu koko ajan.
Kieli on osa jonkin ihmisryhmän kulttuuria, ja kulttuurien muutkin alueet muuttuvat jatkuvasti.
Yritän sopeutua tähän, vaikka olen kielen suhteen hiukan muutosvastarintainen.
Siksi ärsyynnyn esim. lauseesta: 
"Olimme kerran 1980-luvulla Liisan kanssa Tampereella.  Silloin Liisa kertoi olleensa siellä myös viime vuonna."
Ennen olisi sanottu:
"Olimme kerran 1980-luvulla Liisan kanssa Tampereella. Silloin Liisa kertoi olleensa siellä myös edellisenä vuonna."
Lauseillahan on eri merkitykset, vaikka sitä ei enää yleisesti huomata.
Aikoinaan ensimmäistä lausetta olisi pidetty täysin virheellisenä.
Eihän Liisa ollut voinut käydä Tampereella v. 2019.

Kaksoiskonjunktioita ei enää tunneta.
Hyvin yleisesti sanotaan esim. tv-uutisissa:
"Sissit ampuivat suuren määrän sekä vihollissotilaita ja myös siviilejä".
Lause riipaisee kielikorvaani, koska olen omaksunut suomen kielen sekä-että- ilmaisun.
Samoin kavahdan lausetta:  "Tilaisuudessa oli kaikenikäisiä ihmisiä, niin vaareja ja myös paljon pikkulapsia."
Ennen sanottiin:  "Tilaisuudessa oli kaikenikäisiä ihmisiä, niin vaareja kuin pikkulapsiakin."

Yhdyssanojen ääntäminen on myös vaikeaa esim. tv:n meteorologeille.
He painottavat lähes aina virheellisesti:
"SumuPILviä esiintyy yleisesti."
Kysehän on kuitenkin SUmupilvistä.

Olen onneksi sen verran mukautunut, että yksittäiset uudissanat eivät enää suuremmin haittaa,
koska ne eivät riko kielen rakennetta, vaikkakin usein köyhdyttävät.
Esim. sanojen "vaikea", "mutkikas" ja  "hankala" sijaan sanotaan nykyään yleisesti "haastava".
Ennen sanottiin "suorastaan", "suoraan sanottuna", "oikeastaan" tai "varsinaisesti",
mutta nykyään ne kuitataan sanomalla "itse asiassa".








Poissa Marjatta

  • Viestejä: 189
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #7 : 12.08.20 - klo:14:09 »
Suomen(kin) kieli muuttuu koko ajan.
Kieli on osa jonkin ihmisryhmän kulttuuria, ja kulttuurien muutkin alueet muuttuvat jatkuvasti.
Yritän sopeutua tähän, vaikka olen kielen suhteen hiukan muutosvastarintainen.
Siksi ärsyynnyn esim. lauseesta: 
"Olimme kerran 1980-luvulla Liisan kanssa Tampereella.  Silloin Liisa kertoi olleensa siellä myös viime vuonna."
Ennen olisi sanottu:
"Olimme kerran 1980-luvulla Liisan kanssa Tampereella. Silloin Liisa kertoi olleensa siellä myös edellisenä vuonna."
Lauseillahan on eri merkitykset, vaikka sitä ei enää yleisesti huomata.
Aikoinaan ensimmäistä lausetta olisi pidetty täysin virheellisenä.
Eihän Liisa ollut voinut käydä Tampereella v. 2019.

Kaksoiskonjunktioita ei enää tunneta.
Hyvin yleisesti sanotaan esim. tv-uutisissa:
"Sissit ampuivat suuren määrän sekä vihollissotilaita ja myös siviilejä".
Lause riipaisee kielikorvaani, koska olen omaksunut suomen kielen sekä-että- ilmaisun.
Samoin kavahdan lausetta:  "Tilaisuudessa oli kaikenikäisiä ihmisiä, niin vaareja ja myös paljon pikkulapsia."
Ennen sanottiin:  "Tilaisuudessa oli kaikenikäisiä ihmisiä, niin vaareja kuin pikkulapsiakin."

Yhdyssanojen ääntäminen on myös vaikeaa esim. tv:n meteorologeille.
He painottavat lähes aina virheellisesti:
"SumuPILviä esiintyy yleisesti."
Kysehän on kuitenkin SUmupilvistä.

Olen onneksi sen verran mukautunut, että yksittäiset uudissanat eivät enää suuremmin haittaa,
koska ne eivät riko kielen rakennetta, vaikkakin usein köyhdyttävät.
Esim. sanojen "vaikea", "mutkikas" ja  "hankala" sijaan sanotaan nykyään yleisesti "haastava".
Ennen sanottiin "suorastaan", "suoraan sanottuna", "oikeastaan" tai "varsinaisesti",
mutta nykyään ne kuitataan sanomalla "itse asiassa".

Minua ärsyttää ilmaisu haastava. Kadotin entiset ilmaukset. Nyt löysin. Soltero auttoi!

Löysin linkin, jossa kerrotaan sanasta haastava ja haasteellinen.

https://yle.fi/uutiset/3-6624831
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kielijuttu_%282003_2011%29/haasteellinen_kayttaytyminen
Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet kanssani, en kaipaa mitään maan päältä.  Ps. 75:25

Paikalla sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 2856
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #8 : 12.08.20 - klo:14:20 »
Minua puolestani arsyttaa sana "jakaa". Ymmarran etta on haluttu ottaa ikaankuin englannin sana " share" mutta "jakaa" kuulostaa minulta tuossa kohden kummalliselta. Luin siita ehka tuolla semantiikka linkissa minka laitoin tahan ketjuun.

Poissa Mice

  • Viestejä: 1600
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #9 : 12.08.20 - klo:14:30 »
Tuo haastava-sana on todellakin rasittava.

Ihmisellä ei ole ongelmia, on vain haasteita... joo-o.

Minulla on ainakin on iso ongelma, kun kuulen jonkun puhuvan haasteista ja haastavista tilanteista :D
Ihmisroska

Paikalla sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 2856
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #10 : 12.08.20 - klo:14:35 »
Niinpa. Maallikolle moni asia on haastavaa. Meidan tulisi jatkaa tata tietoisuutta.
« Viimeksi muokattu: 12.08.20 - klo:14:57 kirjoittanut sandia »

Paikalla sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 2856
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #11 : 12.08.20 - klo:14:55 »
Eiku jakaa. Arsyttaa kun vitsi kompastuu kirjoitusvirheeseen. Kannykka korjaa jatkuvasti huonolla suomen kielen taidollaan.

Poissa Anton

  • Viestejä: 349
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #12 : 12.08.20 - klo:15:16 »
Mä tykkään rikkaasta kielestä, ja sanojen pienistä sävyeroista. Ongelmassa ja haasteessa on erilainen vivahde, ja käytän niitä hieman erilaisissa tilanteissa. Toki useimmat ihmiset eivät ehkä ajattele kieltä näin syvällisesti, ja käyttävät vai yleisesti ottaen sellaisia ilmaisuja jotka ovat "trendikkäitä". Miettimättä sen kummemmin sävyeroja.

Ei se mua kuitenkaan mitenkään ärsytä, sinänsä ihan sama mulle mitä muut puhuvat tai elämällään tekevät.

Sana "jakaa" on mun mielestä tosi hyvä. Ylipäätään tykkään kaikista sanoista, joiden merkitys on laajentunut käytännöllisestä ilmaisusta kuvaamaan jotan abstraktimpaa. Asiat menevät paremmin tajuntaan, kun ne linkittyvät johonkin konkreettiseen. Esimerkiksi jakaminen herättää minussa jostain syystä mielikuvan vanhasta ukosta tai akasta jakamassa isosta kattilasta puuroa lastenlapsille lämpimässä tuvassa. Tai Jeesuksesta jakamassa leipää opetuslapsille. Nämä ovat emotionaalisesti helliviä mielikuvia, ja ennen kaikkea kuvaavat mielestäni erinomaisesti sitä mitä esimerkiksi missä tahansa opetustilanteessa todella tapahtuu. Sanat opettaminen ja saarnaaminen luovat enemmän mielikuvaa ylhäältä alas kaadetusta kylmästä tiedosta. Toki tämä on minun emotionaalinen reaktio, toisilla voi olla toisenlaisia. Mutta nämä sanat eivät kuitenkaan herätä mitään vastaavaa konkreettista mielikuvaa, kuin sana jakaa.

Solteron mainitsemasta painotuksesta, itseäni häiritsee kyllä myös selkeästi väärä painottaminen. Nykymusiikki on tästä johtuen usein raastavaa kuunneltavaa, siinä kun käytetään vääriä painotuksia tehokeinoina ja tämä on jo aika pitkään ollut trendinä. Mutta monitavuisten ja yhdyssanojen suhteen on toki muistettava myös sivupainojen olemassaolo. Eli välttämättä kyse ei ole selkeästi väärästä painotuksesta. Oon huomannut, että joissakin murteissa sivupainot korostuu myös vähän eri tavalla kuin toisissa.

Paikalla sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 2856
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #13 : 12.08.20 - klo:15:47 »
Juu tuo painotuksen muuttaminen puheessa kuulostaa kummalliselta ja hirveän keinotekoiselta.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2299
Vs: Kielen jatkuva muuttuminen
« Vastaus #14 : 14.08.20 - klo:13:08 »
Ihmettelen usein, miksi nykyään sanotaan "hän, joka" ja "he, jotka".
Ainakin ennen se oli kieliopillisesti suuri virhe.
"He jotka asuivat täällä, olivat naisia."
Oikea muotohan on:
"Ne jotka asuivat täällä, olivat naisia."

Konjuktio "sekä-että" muuttuu nykyään omituiseen muotoon "sekä-ja".
Usein kuulee lausehirviön:
"Siellä oli sekä paljon lapsia ja joukossa myös muutama aikuinen."