Lempiraamatunkirjat ja -kohdat

[Kahvipapu]

Haluaisin kuulla teidän palstalaisten lempiraamatunkirjoista ja -kohdista. Saa kertoa laajemminkin taustoja kohdasta ja omasta suhteesta siihen.

Itse aloitan Korinttilaiskirjeillä, erityisesti ensimmäisellä, jossa on kaunista teologiaa siitä, miten Herra on läsnä heikkoudessa. Hän valitsee heikkoja, ja kutsuu heidät pelastukseen yksinkertaisen evankeliumin saarnan kautta, eikä esimerkiksi voimatekojen tai inhimillisen viisauden kautta. Seurakunta koostuu heikoista ja vähäväkisistä, jotta Jumala saisi kaiken kunnian. Eräs tiivistymä tästä on jakeessa "Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi." Näin ollen Herran heikkous vahvistaa meidät, ja Hänen hulluudestaan kasvamme viisaiksi.

Olen mielistynyt tällaiseen heikkouden teologiaan todennäköisesti sen myötä, että olen elämässäni paljon sairastanut, ja siinä oppinut omasta pienuudesta. On hyvin lohdullista turvata Herraan, kun omat voimat ovat vähäiset, eikä ole mitään kovin ihmeellisiä meriittejä, joilla päteä ja pönöttää. Oikeastaan asiassa voi olla varjelustakin.

Korinttilaiskirjeet ovat vahvistaneet minulle myös kaikkien ihmisten arvon ja kalleuden Jumalan silmissä. Haluan kasvaa näkemään maailman Jumalan silmin - maailman, jossa pieni on suurta ja suuri pientä, jotta Jumala tulisi kaikessa korotetuksi.

Nyt on teidän muiden vuoro .

[Korpima]

Mietin vähän läpi Raamattua ja sen kokonaisuutta: mitä tulee mieleen, onko jokin kohta jättänyt erityisen jäljen? Täytyy sanoa, etten itse oikein osaa reagoida tunteella tai yleensäkään kovin helposti arvioida asioita "paremmuusjärjestykseen" (edes pitsan täytteiden vaihtoehtoja).

Raamatun kohdalla varmaankin kaikilla kohdilla on oma arvonsa ja paikkansa, enkä valitettavasti oikein ole tuntenut mitään suuren suuria oivalluksen tai haltioitumisen tunteita missään lukiessani. Harmillista sinänsä, sehän olisi mukavaa. Luen pikkuhiljaa eteenpäin ja toivottavasti jotain tarttuu mukaan.

Oppimista on niin paljon kaikessa ja teksti on usein hyvin tiivistä. Yhtä virkettä voisi pohtia pidemmänkin aikaa. Yksi hauska kohta muistuu nyt mieleen ehkä sananlaskuista, joissa opetetaan että ei aina pidä aukaista suutaan, jos paljastaakin vain tyhmyytensä. En tosin sanoisi, että tämä on lempikohta, mutta nousi mieleen.

Täytyy ehkä palata asiaan, jos muistuu paremmin.

[pax]

Minulle nousee ekana mieleen se kun Jeesus sanoo, sitä joka tulee minun tyköni minä en heitä pois. Tämä on se valtava evankeliumi, ilosanoma koko maailmalle. Valitettavasti harva siitä iloitsee maailmassa.

[Korpima]

Jos yritän miettiä VT:tä ja UT:tä erikseen, niin eipä nouse mitään ylivoimaista suosikkia heti mieleen. Evankeliumit tietysti ovat tärkeintä sisältöä. Mutta niistäkään ei yksikään ole varsinaisesti ylivoimainen suosikki (enkä osaa niin hyvin, että tietäisin heti kertoa, miten ne eroavat tai tunnistaisin).

[pax]

Myös ne Raamatun jakeet ovat mielijakeita joissa kehoitetetaan pysymään Kristuksessa jotta pääsisimme perille, esimerkiksi; ole uskollinen kuolemaan asti niin minä annan sinulle elämän kruunun, jae Ilmestyskirjasta jollekin Vähä-Aasian seurakunnalle.

[sandia]

1.Pietarin kirje luku 1 jakeet 22 ja siita eteenpain.

22 Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,
23 te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
24 Sillä: "kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee,
25 mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti". Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.

Kun selasin Pietarin kirjeita loytaakseni tuon kohdan, moni jae osui silmaani ja tajusin, miten selvaa ja raikasta totuuden opetusta, pitaa lukea molemmat kirjeet taas kerran.

[Korpima]

Itse asiassa nyt muistan, että minulla oli tietokoneella "muistilapulla" joskus jokin Paavalin lausuma. Se oli ilmeisesti tehnyt tuolloin vaikutuksen. Vuosia sitten. En nyt enää muista, mikä se tarkalleen oli, enkä tod. näk. heti löydä sitä. Mutta jotain suosikkikohtiakin on ollut.

[HelenaM]

Jesaja 53, aivan ylivertainen merkitys ollut henkilökohtaisesti.

[Kahvipapu]

Varmasti on niinkin, että tasapainoisessa kokonaisnäkemyksessä ei kannata liikaa painottaa yksittäisiä kohtia, mutta kyllähän monilla silti suosikkeja on. Minua ilahduttaa kovasti, että muutamia ihania paikkoja on jo kertynyt. Jumalan sana on rakas, ja mielelläni kuulen, miten se on sitä toisillekin.

Jos mietitään UT:n ja VT:n kirjoja erikseen, minuun on aina jostain syystä vedonnut Saarnaajan filosofinen ote. Se, miten kaiken merkitys karkaa ilman Jumalaa, ja miten suuri synkkyys tuossa merkityksettömyydessä voi olla, vaikka olisi Salomon tavoin isoja projekteja, kirjoja, viiniä, useita vaimoja ym. Lopputuloksenahan Salomo toteaa osapuilleen, että "Muista pelätä Jumalaa.". Kristittyinä emme pelkästään pelkää vaan myös palavasti rakastamme Jumalaa, joka antaa merkityksen usein vaatimattomaankin arkeen. Ja miksei myös hulppeaan!

[Korpima]

Arkeen ja Saarnaajan kirjaan tuli mieleen kohta, joka löytyi haulla: "Syö siis leipäsi iloiten ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo kauan sitten Jumala on hyväksynyt nuo tekosi" (Saarn. 9:7). Näin kesällä pakastin ja jäätelö tuottaa iloa. Historiallisesti katsoen melkoisen hulppeaa on elämä materiaalisesti.

[sandia]

Luen nyt sitten Pietarin kirjeitä läpi.
1 Piet. 2:1

"Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu..."

Tuossa huomasin sanan "kaikki" noiden negatiivisten ilmpulsien edellä.
Se jotenkin vetaa huomion omaan ajattelumaailmaan ja miten usein tuota sanaa "kaikki" ei ota vakavasti.

[sandia]

Samassa luvussa, siis 1 Piet. 2. on myös nämä kaksi jaetta.
On myönnettävä, että vasta nyt totesin, että Paavalin käytti samaa käsitettä "pyhä papisto" kaksi kertaa, mutta siis samassa yhteydessä.

Eka paikka: Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis, 5. ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.

Ja se toinen, jakeessa 9
"Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa"


Opin siinä rukouspiirissä, missä kävin lähes joka viikko usean vuoden ajan, tämän laulun. En tiedä tykätäänkö siitä täällä, mutta jotenkin se on minusta kiva. Laittaa ajattelemaan yllä olevia Raamatun jakeita. Ja se silti keskittyy Jeesukseen, ei ihmiseen.

https://www.youtube.com/watch?v=UixpZTHfrtI

Tämä on kaunein versio, mutta etsin linkin, missä on sanat.

No siinä se tulikin automaattisesti jatkoksi.
https://www.youtube.com/watch?v=xuo2X482-w4

MIelenkiintoinen kohta tuossa ensimmäisessä jakeessa: "rakentukaa". Se on siis passiivimuodossa.
Ja silti siinä kehoitetaan meitä "rakentumaan"

[Korpima]

Niin, avaavathan hyvin erilaiset Raamatun kohdat eri aiheita. Ja voisi kuvitella, että erilaiset kohdat voivat olla suosikkeja eri elämänvaiheissa. Jokin jae/kirja voi tuntua läheisemmältä tai ymmärrettävämmältä. Tai siihen on saanut hiljattain uutta ymmärrystä.

[pax]

Elämäni pahimmassa ahdistuksessa toistelin Raamatun sanoja; Minä olen hänen kanssaan kun hänellä on ahdistus.
Elämän myrskyissä tunnetasolla ei aina voi kokea lohdutusta mutta kun näin on kirjoitettu ja Jumalan lupaus siihen voi AINA luottaa.

[xyz]

1.Pietarin kirje luku 1 jakeet 22 ja siita eteenpain.

22 Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,

Tämä on lempikohtiani. Se kirkastaa minulle aina Jumalan tahdon. Yleensäkin apostolien kirjeiden elämänohjeet ovat minusta parhaita asioita Raamatussa. Ne valaisevat, mitä uusi elämä Kristuksessa on. Luonnostani olen siitä täysin pihalla.