Synti/lait/vapaus Kristuksessa

[HelenaM]

Kristuksen laki
Uskon laki
Elämän hengen laki
Vapauden laki
Jumalan laki
Mooseksen laki
Synnin ja kuoleman laki

Nämä mainitaan Ut:ssa. Paavali sanoi, ettei hän ole ilman lakia, vaan on Kristuksen laissa.

Ja myös, että elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.

Sitten Paavali myös sanoo, että hän palvelee mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia. Ja sen, ettei liha alistu Jumalan lain alle, koska ei voikaan, se on myyty synnin alaisuuteen. Johtuu siitä, että liha on "kuoleman ruumiina" kiinni hänessä ja tästä voi pelastaa Jumala Jeesuksen kautta.

Voidaanko sanoa, että Kristuksen laki ja elämän Hengen laki ovat synonyymeja? Mitä on käytännössä se, että jäsenissä olevan synnin lain voi voittaa/on jo voitettu elämän Hengen lain kautta?

On selvää, että langenneena ihmisenä olen vihollisen vietävissä, en pysty vastustamaan syntiä enkä vapautumaan sen orjuudesta. MUTTA Raamatun mukaan Jeesuksen kautta ja voimassa tämä on mahdollista ja myös toteutuu.

Tässä ei nyt ole Raamatun kohtia, niitä voin laittaa myöhemmin. Tää aihe on hyvin läheinen, koen tarvitsevani tukea ja ohjausta.

[sandia]

Se on iso osa, ehkä keskeisin teema Paavalin opetuksessa. Hän kuvaa sitä elämää, minkä saamme tultuamme uskoon.
Ja silti se on sellainen, mikä ikäänkuin tahtoo karata ainakin minulta. Mutta tavallaan siinä on elämä.
En väitä voivani opettaa tai ohjata ketään, mutta yritän vastata ja tiedostan juuri tuon hapuiluni asian suhteen.

Olen pohtinut melko paljon juuri VTn lakia ja sitä kautta synnin olemusta ihmisessä.
Minua on paljon auttanut ikäänkuin hyvin avoin pohtimen siitä mitä synti on. Muistan kun omasta mielestäni kerroin oppimaani asiasta Raamatun perusteella, joku Netmission kirjoittaja tiuskaisi, miksi aina siitä synnistä on puhuttava.
Hän ei nähnyt juttuani rakentavana.
Mutta minusta on on hyvin selventävää ymmärtää miten Jumala näkee sen mitä minä olen. Eli sitä kautta opin itsestänikin.
Ei se tarkoita, että jotenkin olen synnintunnon syövereissä, vaan ihan vaan opettelen olemaan rehellinen itsestäni sen perusteella mitä Raamattu asiasta opettaa. Tämän takia olen juuri yrittänyt olla avoin mm. Vuorisaarnalle, sillä siinä Jeesus esittää hyvin syvällisen kuvan minun olemuksestani ilman Jumalaa.
Tuossakin kohden, kirjoittajat ovat reagoineet siten, että esitän heille vaatimuksia, kun  yksinkertaisesti kirjoitan Vuorisaarnasta.
Ei niin, vaan se että Vuorisaarna kuvaa hyvin totuudellisesi inhimillistä lähestysmitapaa eri asioihin, ja joiden kanssa näen jokaisen ihmisen päivittäin kompuroivan. Samoin kuin minäkin.

Ja se, että Raamatun perusteella minun syntisyyteni ja siitä kumpuavat ajatukset ja teot ovat todella Jumalan tuomion alaisia.
Ja silti hän rakastaa minua!

Tää on siis vain noin puolet siitä teemasta minkä toit esille.

Siis Paavali opettaa, että laki on ikäänkuin peili.

[HelenaM]

Neljä ensin mainittua "lakia" saattaisivat olla kaikki samaa tarkoittavia, jotenkin alkoi tuntua siltä. Olen vaan niin väsyksissä, etten jaksa etsiä Raamatun kohtia.

Totuus itsestä ihmisenä on tietysti lähtökohta tässä kaikessa. Siinä Jumalan Henki ohjaa, johdattaa kaikkeen totuuteen hienovaraisesti. Niin kuin kaikessa, tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on lähtökohta, ei ainoastaan kerran joskus uskoontulossa, vaan koko elämän ajan Jumalan yhteydessä.

Kiinnostavinta tässä on se, miten Jumala muuttaa uskovaa ihmistä. Se on jo selvää, että ihmisinä omassa varassamme oltaisiin loppuun asti synnin orjia ja kannettaisiin Herran tahdon vastaisia asioita sydämissämme, myös omaksi vahingoksemme. Mitä tarkoittaa: elämän Hengen laki on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista? Miten se toteutuu tänään ja huomenna? Raamattu vastaa, että Jeesusta katselemalla me muutumme, peittämättömin kasvoin katselemalla Herran kirkkautta. Mitä se on nyt ja tässä?

Kun kuitenkin olemme myytyjä synnin alaisuuteen ja palvelemme lihalla synnin lakia.

Jatketaan taas, kuka jaksaa ja on kiinnostunut.

[sandia]

Juu minäkin oletan, että nuo lait, jotka listasit jakautuvat kahteen, eli siis asiasta on käytetty erilaisia nimiä.

Kristuksen laki
Uskon laki
Elämän hengen laki
Vapauden laki

Ja toisaalta

Mooseksen laki
Synnin ja kuoleman laki

Termi Jumalan laki on toisaalta sellainen, mikä varmaan sisältää ihan kaikki. Riippuu missä yhteydessä sitä on käytetty.

[sandia]

Ja vieläkin lyhyemmin: laki ja evankeliumi.
En siis väitä, että tää on oikein, mutta kerron vain mitä itse ajattelen. Kun sitten katselee tuota listaa minkä Helena kirjoitti:
Kristuksen laki
Uskon laki
Elämän hengen laki
Vapauden laki

Eli siinä mainitaan Kristus, usko, elämä ja vapaus. 

[Korpima]

Luin tänään jotakin Paavalin kirjettä ja olihan siinäkin annettu aika tarkkaan kaikenlaisia ohjeistuksia kristityn elämään. Ehkä siis on vapaus valita oikein ja vapaus noudattaa Jumalan hyvää tahtoa (synnin sijaan). Niin pitkälle kuin sitä omassa tilanteessa ymmärtää ja tajuaa.

Vapautta tehdä kaikkea syntiä siis ei ole, mutta on vapaus valita oikein.

[HelenaM]

No jos yrittäis pieni pala kerrallaan edetä ja pohdiskella. Kun en paljonkaan ymmärrä näitä. Mitä tarkoittaa synnin ja kuoleman laki?

[pax]

Synnin ja kuoleman laki… synnin palkka on kuolema ja ilman veriuhria ei ole sovitusta.

[HelenaM]

Kiitos kun kommentoit Pax. Paavali kun sanoo, että hän palvelee mielellä Jumalan lakia lihalla synnin lakia, se olisi eri asia tuo synnin laki kuin synnin ja kuoleman laki?

Ja että liha ei voi alistua Jumalan lain alle ja siksi palvellaan lihalla synnin lakia. Ja tässäkö on se syy, että ollaan myytyjä synnin alaisuuteen? Vaikka oltaisiin "vanhurskautuneita pois synnistä."

Onks tää liian vaikea? Ei haittaa vaikka ei päästä mihinkään tässä pohdinnassa.

[pax]

Vaikea😄

[kalamos]

Ihan ensin ihmiskunnan historiassa
oli vain synnin ja kuoleman laki.
Ja se koski vain ensimmäistä ihmistä.

Kun Aadam söi häneltä kielletyn hedelmän,
tuli synti ja kuolema maailmaan hallitsijoiksi.

Sitten ei ollut enää vastaavaa lakia
Aadamista Moosekseen asti.

Synnin hallintavalta oli kuitenkin niin suuri,
että se johti siihen,
että Jumalan oli pakko pelastaa maailma
ikuiselta kadotukselta vedenpaisumuksen kautta.

Muuten paholainen olisi saanut kaikki
elävät olennot hallintaanssa
eikä luvattua Pelastajaa olisi koskaan
voinut tulla maailmaan.

Nooa, joka ainokaisena oli enää hurskas,
pelasti siis kuuliaisuudellaan koko maailman.

Ja Jumala teki sitten liiton
Nooan kanssa ja samalla
koko ihmiskunnan ja myös eläinkunnan kanssa.

Mikään mahti ei enää voinut enää estää
Jumalaa lähettämästä Pelastajaa maailmaan.

Sitä varten Jumala valitsi itselleen
omaisuuskansan.

Aabrahamin Siemen olisi oleva
tuo Pelastaja.

Ja jotta tämä kansa ei joutuisi
vietellyksi pois Jumalan yhteudestä,
Jumala antoi Mooseksen kautta lain,
joka esti Israelin kansaa kokemasta
samaa kohtaloa,
minkä maailma oli jo kokenut.

Näin varmistui,
että tuon kansan kautta
Jumala voi tuoda maailmaan
oman Poikansa, Karitsansa,
joka uhrattaisiin meidän edestämme,
ja täyttäisi näin synnin ja kuoleman lain.

Ja kun tämä oli täytetty,
oli Uuden Liiton aika.

Uudessa liitossa
laki on kirjoitettu meidän sydämiimme,
kun olemme syntyneet Hengestä.

Meitä ei ohjaa enää
lain kirjain vaan Elämän Henki.

mutta nyt me olemme irti laista
ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina,
niin että me palvelemme Jumalaa
Hengen uudessa tilassa
emmekä kirjaimen vanhassa

Paavali jatkaa ja toteaa
että synti oli ennen hänen hallitsijansa.
Hän oli myynyt itsensä sille orjaksi.
Hän oli synnin vankilassa.

Ja kohta Paavali puhuu
synnin laista ja kuoleman ruumiista.

Tuo yhdistelmä häntä piti vankina.
Ja tästä synnin vankeudesta
Paavali etsii tuossa tekstissään vapautta.

Ja sitten Paavali tuo esiin
ikäänkuin toisen lain
- Elämän Hengen lain,   
joka on vapauttanut meidät
synnin ja kuoleman laista.

Sillä elämän hengen laki
Kristuksessa Jeesuksessa
on vapauttanut sinut
synnin ja kuoleman laista.

Siis synnin ja kuoleman laista
meidät vapautti Elämän Hengen laki,
joka on Uuteen liittoon liittyvä elementti,
jota ei vanhassa liitossa ollut.

Synnin ja kuoleman laki on voimaton,
koska Jeesus täytti tämänkin lain.
Ei suinkaan kumonnut sitä.

Hän kärsi synnin ja kuoleman lain
meille säätämän tuomion.

Ja me Jeesuksen kuolemaan upotetut
olemme Hänen kanssaan
nousseet kuolleista uuteen elämään,
jossa meitä ohjaa meidän
sydämiimme kirjoitettu
Elämän Hengen laki.

Ja niin meissä vaikuttaa nyt
Elämän Hengen laki.

Jos emme ole Kristuksessa,
niin tuo laki ei vaikuta meissä,
ja silloin me olemme edelleen
synnin ja kuoleman lain alaisia.

Kun olet Kristuksessa,
sinä et enää ole
synnin ja kuoleman lain alainen,
koska Jeesus on tuon lain täyttymys kohdallasi.

Hän kärsi synneistäsi seuraavan
kuoleman rangaistuksen.

Siis ei tuo synnin ja kuoleman laki
ole loppunut
vaan se on täytetty
Jeesuksessa Kristuksessa.

Siis laki ei ole millään tavoin loppu.
Synnin ja kuoleman laki on täytetty.

Ja meissä vaikuttaa
Elämän Hengen ja Vanhurskauden laki, 
kun Kristus lain täyttäjänä
asuu Henkensä kautta meissä.

Sillä Kristus on lain täyttymys/päämäärä,
vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.

[HelenaM]

Room. 7
25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

Tätä jaetta pohdiskelen tässä kohdassa, jälkimmäistä virkettä mitä se sisältää. Haen selkeyttä Raamatun termeihin, jos mahdollista. Jos uskovat palvelevat lihalla synnin lakia, mitä se merkitsee? Haluaako Paavali vetää tässä jakeessa vain yhteen koko luvun sisällön, että uudestisyntynyt ihminen haluaa tehdä Jumalan tahdon ja pyrkii siihen, mutta liha vastustaa tätä aina ja on tämä jäsenissä oleva toinen (synnin) laki.

[sandia]

Arvelin, että tuota ajoit takaa, koskapa se  ainakin minun mielestäni on uskovan kompastuskivi varmaan koko elämän ajan ja sitä minäkin opettelen käytännöllisesti katsoen joka hetki.
Ajattelen, että synnin ja kuoleman laki "toimii" käytännöllisesti katsoen hetki hetkeltä siten, että kun teen syntiä, siitä on aina seurauksensa minun ja toisten ihmisen elämässä. Jos olen ilkeä, haavoitan toista ihmistä, ja siinä jo rikoin Jumalaa vastaan. Siis siitä on käytännöllisiä seurauksia. Jos päätän tehdä Jumalan tahdon vastaisia valintoja siitä seuraa jonkinlaista "tuhoa" elämässäni ja siis toimin  Jumalan uonnetta vastaan ja rikon luomakunnassa Luojan tahtoa. Eli sinänsä se on aina iso asia.

Mutta koska minussa asuu Pyhä Henki, olen Jeesuksen oma enkä ole menossa kadotukseen.

Tämä on siis omakohtaisesta kokemuksesta ja omakohtaisesta Raamatun ymmärryksestä lähtöisin olevaa pohdintaa.

Oletan, että Pyhä Henki johtaa uskovaa ja opettaa uskovaa näkemään totuuden itsestään ja auttaa siten oppimaan arvioimaan omia motiivejaan Jumalan sanan valossa ja meillä on uskovina vapaus siihen, että sydän kääntyy kuulemaan Herraa ja silloin SYDÄN näkee mikä on Jumalan tahto tilanteessa. Eli Pyhä Henki avaa ihmisen sydäntä olemaan avoin totuudelle. Ja silloin on aina valinnan paikka, miten toimin kun sydämessäni tiedän Jumalan hyvän tahdon.

[sandia]

Tietty voisin antaa esimerkkejä omasta elämästä.

Tuli mieleen tarpeeksi neutraali juttu,minkä voin kertoa.

Ajattelen, että ihminen usein ellei useimmiten tee syntiä tilanteessa, missä joku toinen ihminen on haavoittanut häntä.
Vankilassa töissä ollessani kolleega jostain syystä alkoi olemaan minulla suoranaisesti ilkeä. Hyväuskoisena kysyin jostain työasiasta tai yleensä pyysin, että pohditaan tämä asia yhdessä, koska vedämme samaa ryhmää. Muistan kun menin keskustelemaan aivan harmittomasta asiasta mikä piti selvittää ennen seuraavaa ryhmän kokoontumista, hän alkoi vapista raivosta ja kuvannollisesti sylkäisi sanat kiivasti minua päin ja kieltäytyi ajattelemasta tätä ruutininomasta työsasiaa. Meillä ei ollut mitään historiaa siten, että oli ollut jotain riitaa välilämme!!

Koin tuossa työkaverijutussa myös tosin paljon äärimmäistä heikkoutta,koska inhimillisesti katsoen oli heikoilla. Mutta annoin sen Jumalalle, ja muistutti, että ei tule pelätä ketään ihmista. Mutta heikkoutta on hyvä sietää, vaikka se on epämiellyttävää, koska silloin antaa Jumalalle tilaa toimia.

En ruvennut riitelemään, vaan mainitsin, että tää asia olisi hoidettava, mutta koska raivo jatkui, lähdin pois.

Tällaisen käyttytymisen lisäksi tuli sitten se, että hän rupesi juonittelemaan minua vastaan käyttäen vankien ryhmää sekä toisia vankilan työntekijöitä.

Ensimmäinen reaktioni oli PELKO.
Toinen reaktioni oli VIHA.

Sinänsä okei, mutta jos olisi reagoinut pelolla, hän olisi voinut yksinkertaisesti tavalla tai toisella eliminoida minut. Mitä hän ilmeisesti olisi tahtonut.

Jos olisin reagoinui vihalla, siitä olisi syntynyt kauheaa jälkeä ja koska hän näytti olevan taitava kehittämään draamaa, en edes halua ajatella mitä siitä sotkusta olisi voinut tulla.

Jumalan edessä yhä tosin kamppailin sekä pelon että vihan tunteilla ja huomasin haluavani hautoa hyvin "murhaavia" ajatuksia.
Ei ihme, että Raamattu sanoo että joka vihaa, on murhaaja.

Siis minusta ja työtoverista olisi voinut tulla tiimi jossa kumpikin hautoo murhaavia ajatuksia toisesta. 

Eli minun iski kostonkin himo. 

Jumalan edessä kamppailin tosin paljon, koska tiesin, että en pääse asian niskan päälle yllä mainituin keinoin.
Mutta Jumala opetti minua, minun piti tehdä parannusta Jumalan edessä näistä murhaavista ajatuksista tätä henkilöä kohtaan.
Jos olisin sallinut ne, se olisi sittenkin tullut ulos tavalla tai toisella, moninkin eri tavoin.

Jumala antoi minulle voiton sitä kautta, että tein parannusta. Olen tietty käynyt vastaavanlaisen jotoksen muissakin eri tilanteissa, mm. avioliitossa. Silti yhä kamppailen tiettyjen ajatusten suhteen avioliitossa.
Ihmisen on vaikea olla sydänsopukoita myöten armollinen. Itse en oikein kykene siihen, mutta haluan tehdä parannusta siitä, koska mikä oikeus minulla on millään tavalla halveerata ketään Jumalan luomaa ihmistä.

[sandia]

Eli onko lopultakin niin, että Jumala on itse asiassa ajanut  takaa juuri tuota minkä kirjoitin punaisella?
Eli se on se pääasia mainitsemissani kompuroinneissani??
Jumalan perspektiivistä asiat näyttäytyvät eri valossa.