Tässä olemme täysin erimieliset ja seison varmana tässä Jumalani edessä.
(Pystyn jossain määrin ymmärtämään aikuiskastetta (uskovien perheessä), mutta en uudelleen kastamista. Käsityksesi Lutherista on mielestäni väärä, koska lapsikaste perustuu käsitykseen perisynnistä ja oli siksi Lutherin mielestä välttämätön lasten pelastumiselle. (Perheet kastettiin vauvoja myöten, samoin ympärileikkaus oli 8 pv.)
Nykyisin me luterilaiset hyväksymme vapaasuuntaisten lasten pelastumisen ilman kastetta, koska he ovat uskovia, rukoilevia ja siunattuja toivossa kastetuksi tulemisessaan. Vanhemmat ovat uskovia ja kastettuja. Lahko kastamiset, ei Kolmiyhteisen Jumalan nimeen ovatkin sitten eri asia ja ei kuulu oppiimme, vaan Jumalan opetettavaksi tulevia tai sitten ei.)
Jumala voi tietenkin pelastaa muitakin ilman kastetta, jos se ei ole mahdollista jne!
Paxille: Luther sai siis kuolinvuoteellaan vielä syntinsä anteeksi, myös tuon "raivonsa" juutalaisia kohtaan. Syntiä se oli, vaikka jäi sanomisen tasolle tuolloin ja on epäilystä, että kirjaa on manipuloitu pahemmaksi. Luther siis pelastui uskomme mukaan yksin Armosta, yksin uskosta, yksin Jeesuksen Kristuksen tähden. Tämä on ainoa tie pelastumiseen. Synnin tekemättä jättämisellä, eikä omalla totena pitämisen uskolla pelastuta, vaikka ne kuuluvat myös oikeaan uskoon ja armoon, mutta eivät riitä. Armo vain riittää kaikille.
Emme myöskään palvo Lutheria emmekä Melanchthonia. Se olisi kadottavaa epäjumalan palvelusta. Luther on meille tärkein oppi-isämme, vaan ei jumala. Siis syntinen, kuolevainen ihminen, joka sai "voitelun" ymmärtää Paavalia ja Raamattua oikeammin kuin muut. USKONVANHURSKAUS!
Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi on kahdeksas Raamatun kymmenestä käskystä siinä muodossa jossa se on evankelisluterilaisen kirkon katekismuksesta.