Kirjoittaja Aihe: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys  (Luettu 4006 kertaa)

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5334
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #30 : 15.06.14 - klo:11:33 »
Mielestäni erityisesti suomalaisesta kristillisyydestä ja erityisesti vapaista suunnista puuttuu väittelyn taito. Aivan kuin asiat muuttuisivat hengellisemmäksi, jos erimielisyyksistä vaietaan ja lakaistaan ne maton alle. Kuitenkin niistä puhutaan jossain sivummalla. Sitten yksi opettaa yhtä ja toinen toista ja kolmas tavoittelee vain tunnekuohujen aikaan saamista ja neljäs onkin jo monessa kohtaa harhaoppien levittäjä. Tämän jälkeen seurakuntalaiset voivat omaksua monta erilaista oppia ja puolustavat kaikkia niitä. Mielestäni kiivaskaan keskustelu ei tarkoita, että oltaisiin eri porukkaa.

Kiivaskin väittely on raamatullista. Kts. vaikkapa Ap. t. 15:1-7. Juutalaiset väittelivät paljon ja on olemassa sanonta: "Missä on kolme juutalaista, siellä on neljä mielipidettä". Keskustelemattomuuden kulttuuri takaa harhaoppien menestyksen. Jos joku perustellusti osoittaa, että olen väärässä, niin minun on syytä olla kiitollinen. En ole fariseusta parempi, jos asennoidun niin, että  minun ei tarvitse tarkistaa käsityksiäni. On olemassa totuus ja mielestäni se on hyvä löytää tässä elämässä, vaikka se joskus voi olla nöyryyttävää.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Taisto

  • Vieras
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #31 : 15.06.14 - klo:11:34 »
Jos väittelyn toisena osapuolena on instituutio tai siis sen edustaja, väittely ei ole aitoa, koska lähtökohtaisesti instituutio ei voi olla väärässä. Väittelyn tuloksenahan pitäisi löytyä väittelyn voittaja. Instituution edustajan mielestä instituution käsitys voittaa silloinkin, kun se on väärässä, koska se ei voi olla väärässä.
Yksilökin voi olla mielestään insituutio. "Itsetunto" voi olla rajaton.

Jos olet joskus lukenut Tenavat-sarjakuvakirjoja, niin muista varmaan
Ressun naapurin kissan. Yhdessä kirjassa tuli esille tuon kissan nimi,
joka kuva hyvin kissan itsetuntoa: nimi on "Toinen maailmansota".

Taisto

  • Vieras
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #32 : 15.06.14 - klo:11:37 »
Mielestäni erityisesti suomalaisesta kristillisyydestä ja erityisesti vapaista suunnista puuttuu väittelyn taito. Aivan kuin asiat muuttuisivat hengellisemmäksi, jos erimielisyyksistä vaietaan ja lakaistaan ne maton alle. Kuitenkin niistä puhutaan jossain sivummalla. Sitten yksi opettaa yhtä ja toinen toista ja kolmas tavoittelee vain tunnekuohujen aikaan saamista ja neljäs onkin jo monessa kohtaa harhaoppien levittäjä. Tämän jälkeen seurakuntalaiset voivat omaksua monta erilaista oppia ja puolustavat kaikkia niitä. Mielestäni kiivaskaan keskustelu ei tarkoita, että oltaisiin eri porukkaa.

Kiivaskin väittely on raamatullista. Kts. vaikkapa Ap. t. 15:1-7. Juutalaiset väittelivät paljon ja on olemassa sanonta: "Missä on kolme juutalaista, siellä on neljä mielipidettä". Keskustelemattomuuden kulttuuri takaa harhaoppien menestyksen. Jos joku perustellusti osoittaa, että olen väärässä, niin minun on syytä olla kiitollinen. En ole fariseusta parempi, jos asennoidun niin, että  minun ei tarvitse tarkistaa käsityksiäni. On olemassa totuus ja mielestäni se on hyvä löytää tässä elämässä, vaikka se joskus voi olla nöyryyttävää.
Miksi väittelyn oikeutus pitää perustella sillä että se on "raamatullista"?

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4055
  • Matkalla
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #33 : 15.06.14 - klo:11:49 »
Jos väittelyn toisena osapuolena on instituutio tai siis sen edustaja, väittely ei ole aitoa, koska lähtökohtaisesti instituutio ei voi olla väärässä. Väittelyn tuloksenahan pitäisi löytyä väittelyn voittaja. Instituution edustajan mielestä instituution käsitys voittaa silloinkin, kun se on väärässä, koska se ei voi olla väärässä.
Yksilökin voi olla mielestään insituutio. "Itsetunto" voi olla rajaton.
Kumpaako tarkoitit, 'mielestään' vai 'mieleltään'? Tuo jälkimmäinen viittaisi sanaan 'mieleltään'. Joka on omasta mielestään instituutio, on ehkä jo päästään sekaisin oleva diktaattori. Jos joku on mieleltään instituutio, se on ehkä enemmän sitä, että toiset kokevat hänen asettuvan instituutioksi, vaikka hän ei ehkä itse koe niin. Taidetaan lähennellä sanaa auktoriteetti, joka voi olla ansaittua tai ansaitsematonta.

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4055
  • Matkalla
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #34 : 15.06.14 - klo:11:51 »
Mielestäni erityisesti suomalaisesta kristillisyydestä ja erityisesti vapaista suunnista puuttuu väittelyn taito. Aivan kuin asiat muuttuisivat hengellisemmäksi, jos erimielisyyksistä vaietaan ja lakaistaan ne maton alle. Kuitenkin niistä puhutaan jossain sivummalla. Sitten yksi opettaa yhtä ja toinen toista ja kolmas tavoittelee vain tunnekuohujen aikaan saamista ja neljäs onkin jo monessa kohtaa harhaoppien levittäjä. Tämän jälkeen seurakuntalaiset voivat omaksua monta erilaista oppia ja puolustavat kaikkia niitä. Mielestäni kiivaskaan keskustelu ei tarkoita, että oltaisiin eri porukkaa.

Kiivaskin väittely on raamatullista. Kts. vaikkapa Ap. t. 15:1-7. Juutalaiset väittelivät paljon ja on olemassa sanonta: "Missä on kolme juutalaista, siellä on neljä mielipidettä". Keskustelemattomuuden kulttuuri takaa harhaoppien menestyksen. Jos joku perustellusti osoittaa, että olen väärässä, niin minun on syytä olla kiitollinen. En ole fariseusta parempi, jos asennoidun niin, että  minun ei tarvitse tarkistaa käsityksiäni. On olemassa totuus ja mielestäni se on hyvä löytää tässä elämässä, vaikka se joskus voi olla nöyryyttävää.
Miksi väittelyn oikeutus pitää perustella sillä että se on "raamatullista"?
Jos paino onkin sanalla 'kiivas'  :P

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5334
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #35 : 15.06.14 - klo:11:55 »
Mielestäni erityisesti suomalaisesta kristillisyydestä ja erityisesti vapaista suunnista puuttuu väittelyn taito. Aivan kuin asiat muuttuisivat hengellisemmäksi, jos erimielisyyksistä vaietaan ja lakaistaan ne maton alle. Kuitenkin niistä puhutaan jossain sivummalla. Sitten yksi opettaa yhtä ja toinen toista ja kolmas tavoittelee vain tunnekuohujen aikaan saamista ja neljäs onkin jo monessa kohtaa harhaoppien levittäjä. Tämän jälkeen seurakuntalaiset voivat omaksua monta erilaista oppia ja puolustavat kaikkia niitä. Mielestäni kiivaskaan keskustelu ei tarkoita, että oltaisiin eri porukkaa.

Kiivaskin väittely on raamatullista. Kts. vaikkapa Ap. t. 15:1-7. Juutalaiset väittelivät paljon ja on olemassa sanonta: "Missä on kolme juutalaista, siellä on neljä mielipidettä". Keskustelemattomuuden kulttuuri takaa harhaoppien menestyksen. Jos joku perustellusti osoittaa, että olen väärässä, niin minun on syytä olla kiitollinen. En ole fariseusta parempi, jos asennoidun niin, että  minun ei tarvitse tarkistaa käsityksiäni. On olemassa totuus ja mielestäni se on hyvä löytää tässä elämässä, vaikka se joskus voi olla nöyryyttävää.
Miksi väittelyn oikeutus pitää perustella sillä että se on "raamatullista"?

Esimerkiksi siksi, että voidaan tuoda esille erilaisia mielipiteitä. Se on avoimuutta. Jos joku ei hyväksy tällaista, niin ilmeisesti hän on tullut väärään paikkaan. Jos porukassa on yksikin, joka sanelee opin sisällön ja muiden on oltava hiljaa, niin semmoinen on epäkristillistä. Sellaiseen ei ainakaan minulla ole mitään mielenkiintoa.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Taisto

  • Vieras
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #36 : 15.06.14 - klo:12:10 »
Jos väittelyn toisena osapuolena on instituutio tai siis sen edustaja, väittely ei ole aitoa, koska lähtökohtaisesti instituutio ei voi olla väärässä. Väittelyn tuloksenahan pitäisi löytyä väittelyn voittaja. Instituution edustajan mielestä instituution käsitys voittaa silloinkin, kun se on väärässä, koska se ei voi olla väärässä.
Yksilökin voi olla mielestään insituutio. "Itsetunto" voi olla rajaton.
Kumpaako tarkoitit, 'mielestään' vai 'mieleltään'? Tuo jälkimmäinen viittaisi sanaan 'mieleltään'. Joka on omasta mielestään instituutio, on ehkä jo päästään sekaisin oleva diktaattori. Jos joku on mieleltään instituutio, se on ehkä enemmän sitä, että toiset kokevat hänen asettuvan instituutioksi, vaikka hän ei ehkä itse koe niin. Taidetaan lähennellä sanaa auktoriteetti, joka voi olla ansaittua tai ansaitsematonta.
Ehkä tarkoitin lähinnä sanaa "mieleltään". Mutta yksilö voi myös kokea edustavansa instituution käsitystä asiasta,
tai tietyn oppisuunnan käsitystä vaikka ko. oppisuuntaa ei olisikaan rakennettu instituutioksi.

Taisto

  • Vieras
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #37 : 15.06.14 - klo:12:15 »

Miksi väittelyn oikeutus pitää perustella sillä että se on "raamatullista"?

Esimerkiksi siksi, että voidaan tuoda esille erilaisia mielipiteitä. Se on avoimuutta. Jos joku ei hyväksy tällaista, niin ilmeisesti hän on tullut väärään paikkaan. Jos porukassa on yksikin, joka sanelee opin sisällön ja muiden on oltava hiljaa, niin semmoinen on epäkristillistä. Sellaiseen ei ainakaan minulla ole mitään mielenkiintoa.
Tarkoitin nimenomaan sanaa "raamatullinen". Jos sitä käyttää mielipiteensä perusteena,
niin silloin ikäänkuin vetää Jumalan mielipiteensä takaajaksi, enkä pidä sitä oikeana tapana perustella asioita.

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4055
  • Matkalla
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #38 : 15.06.14 - klo:13:08 »
Jos väittelyn toisena osapuolena on instituutio tai siis sen edustaja, väittely ei ole aitoa, koska lähtökohtaisesti instituutio ei voi olla väärässä. Väittelyn tuloksenahan pitäisi löytyä väittelyn voittaja. Instituution edustajan mielestä instituution käsitys voittaa silloinkin, kun se on väärässä, koska se ei voi olla väärässä.
Yksilökin voi olla mielestään insituutio. "Itsetunto" voi olla rajaton.
Kumpaako tarkoitit, 'mielestään' vai 'mieleltään'? Tuo jälkimmäinen viittaisi sanaan 'mieleltään'. Joka on omasta mielestään instituutio, on ehkä jo päästään sekaisin oleva diktaattori. Jos joku on mieleltään instituutio, se on ehkä enemmän sitä, että toiset kokevat hänen asettuvan instituutioksi, vaikka hän ei ehkä itse koe niin. Taidetaan lähennellä sanaa auktoriteetti, joka voi olla ansaittua tai ansaitsematonta.
Ehkä tarkoitin lähinnä sanaa "mieleltään". Mutta yksilö voi myös kokea edustavansa instituution käsitystä asiasta,
tai tietyn oppisuunnan käsitystä vaikka ko. oppisuuntaa ei olisikaan rakennettu instituutioksi.
Minua kiinnostaisi keskustella ihmisten kanssa. Instituutioiden käsitykset tiedän ja osaisin joidenkin sellaisen edustajan roolia vetää ehkä menestykkäästikin. Hyvin nopeasti toisesta kirjoittajasta huomaa kirjoittaako hän omia ajatuksiaan vai ulkoa opittuja oman taustayhteisön näkemyksiä - tuohan ei tarkoita, että ne sen vuoksi vääriä olisivat.

Vastavoima

  • Vieras
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #39 : 15.06.14 - klo:13:45 »

Miksi väittelyn oikeutus pitää perustella sillä että se on "raamatullista"?

Esimerkiksi siksi, että voidaan tuoda esille erilaisia mielipiteitä. Se on avoimuutta. Jos joku ei hyväksy tällaista, niin ilmeisesti hän on tullut väärään paikkaan. Jos porukassa on yksikin, joka sanelee opin sisällön ja muiden on oltava hiljaa, niin semmoinen on epäkristillistä. Sellaiseen ei ainakaan minulla ole mitään mielenkiintoa.
Tarkoitin nimenomaan sanaa "raamatullinen". Jos sitä käyttää mielipiteensä perusteena,
niin silloin ikäänkuin vetää Jumalan mielipiteensä takaajaksi, enkä pidä sitä oikeana tapana perustella asioita.

Lainaus
niin silloin ikäänkuin vetää Jumalan mielipiteensä takaajaksi,

2 Moos 20:7 Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.

eli tästä olen lukenut että jos vetoaa Jumalan NIMEN kautta että näin on se on sama jos sanoo että Jumala on takuumies.

Nyt kuitenkaan Jumala ei ole meidän riitelyjen takuumies että vastin on oikeassa tahi Paulus tahi Soltero.

ei vaan kuten oli Joosuan aikana.
ei meikäläinen eikä heikäläinen vaan Jumala puolella.

eli jos sanoo että tämä on raamatullista saattaa vannoa Jumalan nimen kautta. (tähän suuri varaus)
eli ei hyvä.
ellei Jumala ole sitä nimen omaa käskynyt.
ja sitten jos Jumala käskee se tapahtuuu, kuten Profeettojen sanat.

eli he sanovat:
Näin sanoo Herra.
me saatammme sanoa (hhhmmm minä  :-\) näin sanoo ISÄ.
eli samaa vannomista.

no en ota Jumalaa takuumieheksi vaan toistelen mitä Jumala sanoo. :) hhmmm

no sama se, nyt on kahvi valmista. :)

Älkää vannoko sanoo Herra Jeesus.
« Viimeksi muokattu: 15.06.14 - klo:13:46 kirjoittanut Vastavoima »

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4055
  • Matkalla
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #40 : 15.06.14 - klo:17:30 »
Foorumi olisi hyvä olla kuten iltanuotio, eli yhteinen kokoontumis ja ravinnon paikka.
eli kuten elämä olisi oikean nuotion vieressä :)
Niin, mutta kun osa haluaa paistaa makkaran suurella tulella ja toisille kelpaa vain hiillos ja sellaista ei tule, jos toiset lisää jatkuvasti puita tai ainakin tulee pitkä ilta ja iso nälkä.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 1662
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #41 : 15.06.14 - klo:17:41 »
Ja lisäksi on niitä, joiden mielestä (melkein) kaikki toiset paistavat makkaraa aivan väärin, koska he ovat oppineet sen omassa perhepiirissään, jossa tietysti opetetaan harhautunutta paistomenetelmää.
Lisäksi heillä on vääränlaista makkaraa.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5334
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uskovan tarve kuulua ryhmään / kristittyjen yhteys
« Vastaus #42 : 01.05.18 - klo:17:34 »
On monia uskovia, joilla ei syystä tai toisesta ole vakinaista seurakuntayhteyttä. Kuitenkin jokainen kristitty kaipaa yhteyttä toisten uskovien kanssa, mutta yhteys seurakunnissakin jää usein hyvin pinnalliseksi ja vuorovaikutus usein lähes olemattomaksi. Jatkuva työ, toiminta ja hyörinä eivät välttämättä takaa keskinäistä yhteyttä ja ystävyyttä, joita kuitenkin moni kaipaa.

Lähes 20 vuoden kokemuksesta useammilla kristillisillä keskustelufoorumeilla olleena rohkenen vielä olla optimistinen, että ehkä tämä foorumi voi jatkossa yhä enemmän täyttää tätä yhteysvajetta. Foorumeilla voi syntyä myös pitkäaikaisia ystävyyssuhteita, mikä ei suinkaan tarkoita sitä, että asioista tulisi olla koko ajan samanmielisyys.

Todellinen ystävyyssuhde perustuu vuorovaikutukseen ja siihen, että erilaisina voidaan tarkastella asioita kiihkottomasti ilman mentaliteettia: "soot vääräs, moon oikias."
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell