Kirjoittaja Aihe: Pelastusvarmuus  (Luettu 3636 kertaa)

Poissa hanski

  • Viestejä: 96
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #15 : 23.07.16 - klo:21:10 »
Jos on epävarmuutta pelastuksesta, siinä ei tarvitse pitkään kärvistellä. Tunnustaa syntisyytensä Jumalalle ja uskoo että Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä.

Ihmisellä vaan on paha tapa jäädä ensin vähän kärvistelemään. Aika iso osa siitä kärvistelystä taitaa loppujen lopuksi johtua ihmisen ylpeydestä: on niin vaikeata luopua siitä ajatuksesta, että minä en todellakaan pysty lisäämään pelastukseeni mitään. Eräs ihminen sanoi, että hänen kärvistelynsä loppui siihen, kun seurakunnan pastori aika ronskisti tokaisi: "Minkä takia sä yrität pelastaa itteäs kun Jeesus teki sen jo?" Myöhemmin hän myönsi, että pastori oli ollut aivan oikeassa siinä, että hänen kärvistelyssään oli kyse juuri tuosta: valmis pelastus ei oikein tahtonut kelvata, vaan jotain olisi tarvinnut itsekin päästä tekemään.

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #16 : 24.07.16 - klo:05:58 »
Lasten ja nuorten kesäleirien iltatilaisuuksissa oli hyvin tyypillinen tällainen kysymys: "Oletko uskossa vai etkö ole vai oletko epävarma?" Tuo useimmiten tietysti vähän sellaiseen pitempään muotoon puettuna. Miksiköhän tuota kysyttiin tunteikkaassa iltatilaisuudessa eikä esimerkiksi aamun ensimmäisellä Raamattutunnilla?

Hyvä kysymys tuo kysymyksen osa, että miksi kysymys "kysyttiin tunteikkaassa iltatilaisuudessa eikä esimerkiksi aamun ensimmäisellä Raamattutunnilla?". Eräällä riparilla, jossa innokkaimat isoset tahtoivat pitää rukoushetkiä leiriläisten kanssa iltaisin varsinaisen leiriohjelman jälkeen (päättyi muistaakseni 19.30 iltapalaan ja lipunlaskuun) rippikoululeirin nuorisopappi ilmoitti ykskantaan, että "Pyhä Henki ei toimi lipunlaskun jälkeen". Päätös varmasti suojeli nuoria, jotka päivän touhujen jälkeen olivat illalla jo herkässä ja väsyneessä mielentilassa.

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #17 : 24.07.16 - klo:07:53 »
Jos on epävarmuutta pelastuksesta, siinä ei tarvitse pitkään kärvistellä. Tunnustaa syntisyytensä Jumalalle ja uskoo että Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä.

Kuulehan ystäväni pax. Kärvistelyt saattavat (hyvästä neuvostasi huolimatta) jatkua ihmiselämässä vuosikymmeniä. Ehkä vielä "jollakin tasolla" voimme tunnustaa syntisyytemme Jumalalle (ainakin suullamme vaikka sydämemme ei olisikaan mukana), mutta uskoa ei synny omin voimin. [Seuraavia sanojani en osoita Sinulle Pax vaan puhun yleisellä tasolla asiasta, ettäs älä kiukustu].

Hengellinen tai paremminkin uskonnollinen kenttämme vilisee kokouksia, joissa (usein uuvuttavien saarnojen jälkeen) ihmisiä kehoitetaan tunnustamaan syntinsä ja uskomaan Jeesukseen. Monasti ihmisiä kehoitetaan antamaan joku merkki tai tulemaan eteen osoituksena, että tahtovat tulla uskoon. Usein heille julistetaan synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä... Mitä tähän on sanottavaa? Oliko tuossa jotain väärää? No eipä ollut ja kuitenkin, voimme puhua osasia evankeliumista täysin oikein ja perustella saarnamme Raamatun kohdilla, mutta olla täysin väärässä. Aikamme aivan pursuaa tuota "toisen evankeliumin ja toisen jeesuksen julistusta sen toisen hengen vaikutuksesta" ja se tarjotaan aitona ja aitona myös miljoonat ovat sen ajassamme vastaanottaneet. Se on sitä lopun ajan valheherätystä jota Ilmestyskirjan 6:2:ssa kuvattu valkoisella hevosella ratsastaja levittää. Hän on vitsauksista muistaakseni ensimmäinen ja hän saa lähteä liikkeelle voittajana ja voittamaan. Mikä petos: hänellä on voiton seppele päässään ja valkoinen hevonen ratsunaan (viittaavat siis Jeesukseen ja evankeliumiin), mutta sanan miekan sijasta sotaisa jousi. Merkittävää minusta on se, että ratsastaja ei paljasta kasvojaan kuten Jeesus luvussa 19. Lohduttavaa toisaalta se, että Jeesus itse päästää tämän ratsastajan liikkeelle (jae 1), kun ihmiset ovat mielistyneet vääryyteen. Niinpä heidän sydämensäkin täyttää toinen evankeliumi ja toinen Jeesus sekä niiden vaikutuksesta valheellinen pelastusvarmuus.

Kirjoitukseni on varmasti rönsyilevää ja sekavaa, mutta totean vielä, että uskonnollinen maailma on täynnä uskonnolisia kliseitä kuten "Jeesuksen nimessä" ja "veren kautta" yms. Viljellään termejä, joiden merkitystä ei kuulijat ymmärrä (eikä ehkä julistajatkaan). Ei tästä ole montaa päivää, kun eräs uskonsisar kertoi "kätkeytyvänsä veren suojaan" kokouksissa, joissa epäilyttävät uusapostolit ja heidän oppilaansa julistavat "evankeliumia". Kysyin mitä hän tarkoitti tuolla "kätkeytymisellä veren suojaan" ja sain oppitunnin juutalaiselle kansalle määrätystä verensivelystä Egyptissä. Tämä uskonsisar jatkaa käymistä noiden uusapostolien ja profeettojen pitämissä kokouksissa. Hän uskoo olevansa suojattu, vaikka Jeesus varottaa heistä, että "älkää menkö älkääkä uskoko" (Mt. 24:24-26).

Sitten vielä tuosta pelastusvarmuudesta. Sanaahan ei löydy Raamatusta, mutta ajatus kyllä löytyy. Pelastuksemme on varma ja perustuu Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhriin koko ihmiskunnan synnin sovituksena. Hän on uhrannut itsensä viattomana Jumalalle ja saanut aikaan iankaikkisen lunastuksen. Tätä sanan saarnaa kuunnellessa syntyy ihmisessä usko ja hän voi omistaa omakohtaisesti tämän Jumalan armotyön Jeesuksessa Kristuksessa. "Katsoka Minuun ja pelastukaa, te maan ääret kaikki, sillä Minä olen Jumala eikä toista ole". Siellä varmuutemme pelastuksesta ja Jumalan uskollisuudesta horjuu, missä katsomme omia mahdollisuuksiamme ja pyrimme lisäämään jotain omaamme Golgatan täydelliseen työhön. Jumalan pelastustekoon ei saa lisätä ihmisen katumuksia, rukouksia, kilvoittelua, pyhitystä -ei mitään. Pelastusteko tapahtui Jumalan ja Hänen Poikansa välillä ja siksipä tänäänkin "pelastus tulee Jumalalta, joka valtaistuimella istuu ja Karitsalta". Näin minä uskon.

Poissa pax

  • Viestejä: 273
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #18 : 24.07.16 - klo:11:40 »
Kiitos Oloneuvos tyhjentävästä vastauksesta. Oikeastaan tuo lyhyt kommentti taisi olla hetkeen jolloin vain tulee epävarmuus olenko pelastettu. Perkele kyllä kiertää ja kaartaa ympärillämme yrittäen saada uskovan lankeemuksen tilaan ja jos se ei onnistu alkaa syyttämään kaikesta mahdollisesta.

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 5462
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #19 : 24.07.16 - klo:12:03 »
Eräs Raamatun kohta auttaa tässä pelastusvarmuusongelmassa, jos sellainen joskus kohtaa. Israelin erämaavaelluksen aikana leiriin tuli myrkkykäärmeitä, jotka surmasivat kansaa.

Kansa tunnusti, että se oli tehnyt syntiä Herraa vastaan. Silloin Mooses vei ongelman Herralle, joka käski tekemään pronssikäärmeen ja se tuli ripustaa tangon päähän. Kun käärmeen purema katsoi tätä vaskikäärmettä, hän jäi eloon.

Ei meilläkään ole muuta vaihtoehtoa, kun katsoa  "tangon" päähän ripustettua Kristusta, joka tehtiin synniksi meidän tähtemme (=minun tähteni). Ei siinä muuta uskon määrää kysytty, vain katse riitti.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa pax

  • Viestejä: 273
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #20 : 24.07.16 - klo:12:41 »
Kumma juttu miksi pelastusvarmuus rassaa uskoviakin niin paljon. Ehkäpä uskonpuute vaivaa.

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 5462
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #21 : 24.07.16 - klo:14:26 »
Kumma juttu miksi pelastusvarmuus rassaa uskoviakin niin paljon. Ehkäpä uskonpuute vaivaa.

Näkisin, että syy on siinä, että julistetaan usein lain ja evankeliumin sekoitusta, jolloin kumpikaan ei pääse tekemään tehtäväänsä.
« Viimeksi muokattu: 24.07.16 - klo:15:05 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa pax

  • Viestejä: 273
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #22 : 24.07.16 - klo:15:17 »
Varmaan se on juuri noin mitä Paulus ed sanoi.

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 5462
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #23 : 28.08.16 - klo:04:43 »
Löysin tähän keskusteluun liittyvää tekstiä Eino J. Honkasen pikkukirjasta "Mitä Raamattu sanoo pelastusvarmuudesta":

"Vasta uudestisyntynyt elää Jumalan armosta. Uudestisyntymättömälle kristillisyys on ponnistusta, kuormaa, raamatunlukeminen ja rukous kuin henkivakuutusmaksuja. joita huokaillen suoritetaan – kaiken varalta."

"Monet ajattelevat, että pelastusvarmuus  on jotain ylellisyystavaraa, jonka Jumala antaa, kenelle hyväksi näkee pitkän kilvoituksen palkintona. Pelastusvarmuus ei ole pyhityksen hedelmä, vaan pyhitys on pelastusvarmuuden hedelmä."

"Ilman pelastusvarmuutta ihminen joutuu lain alle. Jos en ole varma Jumalan lapseudestani enkä siitä, saanko elää armossa, niin kuinka silloin osaisin elää armossa ja armosta. Kilvoitukseni olisi kilvoitusta päästäkseni armoon. Ja sehän on huokailemista lain alla. Siinä yritän itse tehdä sitä, minkä Jeesus on tehnyt puolestani."



Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa hanski

  • Viestejä: 96
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #24 : 28.08.16 - klo:08:36 »


 Pelastusvarmuus ei ole pyhityksen hedelmä, vaan pyhitys on pelastusvarmuuden hedelmä."



Tämä on hyvin sanottu.

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #25 : 01.09.16 - klo:09:35 »


 Pelastusvarmuus ei ole pyhityksen hedelmä, vaan pyhitys on pelastusvarmuuden hedelmä."



Tämä on hyvin sanottu.

Tuossa virkkeen loppuosassa on jotain, mihin ei sisimpäni (henkeni) oikein tahdo yhtyä. Löysin UT:sta 36 pyhyyttä ja/tai pyhitystä sisältävää jaetta enkä ole vakuuttunut, että yksikään niistä tukisi (kovinkaan syvällisesti) ajatusta, että pyhittymisemme (erottautumisemme Jumalalle) on pelastusvarmuutemme hedelmän aikaansaannosta. Olen pyöritellyt tätä ajatusta mielessäni parina päivänä ja voi olla, että sanojen merkitykset ovat menneet päässäni sekaisin (joka ei olisi mitään uutta). Tähän tekstiini pitäisi oikeastaan tuon Pauluksen vastata, kun hän laittoi alun alkaen ko tekstin luettavaksemme.

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 5462
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #26 : 01.09.16 - klo:10:38 »


 Pelastusvarmuus ei ole pyhityksen hedelmä, vaan pyhitys on pelastusvarmuuden hedelmä."



Tämä on hyvin sanottu.

Tuossa virkkeen loppuosassa on jotain, mihin ei sisimpäni (henkeni) oikein tahdo yhtyä. Löysin UT:sta 36 pyhyyttä ja/tai pyhitystä sisältävää jaetta enkä ole vakuuttunut, että yksikään niistä tukisi (kovinkaan syvällisesti) ajatusta, että pyhittymisemme (erottautumisemme Jumalalle) on pelastusvarmuutemme hedelmän aikaansaannosta. Olen pyöritellyt tätä ajatusta mielessäni parina päivänä ja voi olla, että sanojen merkitykset ovat menneet päässäni sekaisin (joka ei olisi mitään uutta). Tähän tekstiini pitäisi oikeastaan tuon Pauluksen vastata, kun hän laittoi alun alkaen ko tekstin luettavaksemme.

En oikein ymmärrä, mikä siinä särähtää. Minullakin on tuo ominaisuus, että usein jokin "särähtää" ensi lukemalta. Tuo ystäväni Eino J. Honkasen ajatus tuntui luontevalta ilman syvällisiä teologisia pohdintoja. Tietenkin pelastusvarmuus ja pyhitys ovat käsitteitä, joilla on monia eri ulottuvuuksia. Nyt en osaa tuohon vastata, katsotaan sitten kun asiaa on "makusteltu" jonkun aikaa. Tietysti on hyväksi, että muutkin ottavat tähän kantaa.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 5462
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #27 : 01.09.16 - klo:10:53 »
Tuossa virkkeen loppuosassa on jotain, mihin ei sisimpäni (henkeni) oikein tahdo yhtyä. Löysin UT:sta 36 pyhyyttä ja/tai pyhitystä sisältävää jaetta enkä ole vakuuttunut, että yksikään niistä tukisi (kovinkaan syvällisesti) ajatusta, että pyhittymisemme (erottautumisemme Jumalalle) on pelastusvarmuutemme hedelmän aikaansaannosta.

Luin tekstiäsi useampaan kertaan, ja minulla särähti se, että meillä taitaa olla eroja käsityksessä, mitä pyhitys oikeasti on. Tekstistäsi saa sellaisen käsityksen, että pyhitys olisi jotenkin meidän oman yrittämisemme tuotosta -  ehkä ymmärsin väärin. Kun asiaa katsoo 1. Kor. 1:30 valossa, niin pyhityksemme on yksin Kristus ja ettei se siedä sitä eskon puumerkkiä. Jotain omaa kokemustakin on. Kun olen yrittänyt enemmän erottautua Jumalalle, niin on käynyt juuri siten, että minulle on näytetty oma pyhittymättömyyteni. Siis pilalla, mikä pilalla. Ehkä se yritys on kuitenkin lopulta siis kannattanut…  :o

Toivon, että tästä asiasta voitaisiin laajemminkin saada esille eri näkemyksiä.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Mice

  • Viestejä: 1701
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #28 : 01.09.16 - klo:11:17 »
Koko käsite pelastusvarmuus on aika hankala asia sullottavaksi yhteen muottiin.
Omasta mielestäni pyhitys on armossa kasvamisen hedelmää. Samoin pelastusvarmuus liittyy siihen.

Joku voi olla omasta mielestään varma pelastuksestaan ja silti ihan lepikossa hengellisesti.
Pelastusvarmuus omalla kohdallani tarkoittaa sitä, että luotan pelastuksen suhteen yksin Jeesuksen työhön. Ristintyön riittävyys on sen pohjana. Tunteiden tasolla olen välillä hyvinkin epävarma, mutta  se johtuu siitä, että yritän etsiä sitä pelastusvarmuutta itsestäni. Unohdan katsoa ristille, missä se varmuus loistaa.

Kristinusko ei ole sisäistä kasvamista ja käpertymistä itseensä, vaan katseen nostamista itsestä ja olosuhteista "vaskikäärmeeseen". Mutta koska ihminen on ylpeä ja omavoimainen myös heikkoudessaan, niin asia on meille hyvin vaikea. Pelastus annetaan ulkopuolelta. Samoin pyhitys annetaan. Eikä varmuuskaan tule sisältämme.

Emme kuitenkaan ole robotteja ja meidät on kutsuttu kasvamaan armossa. Ihminen nopeasti osaa kuitenkin ymmärtää armossa kasvamisen pinnistelyksi. Sitten taas alkaa sisäinen vääntö, kunnes Jumala jälleen muistuttaa "Se on täytetty".

Lisäys: Huomasin juuri, että Paulus oli jo heinäkuussa kirjoittanut ketjuun pronssikäärmeestä :)
Ihmisroska

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Pelastusvarmuus
« Vastaus #29 : 01.09.16 - klo:11:37 »
Tuossa virkkeen loppuosassa on jotain, mihin ei sisimpäni (henkeni) oikein tahdo yhtyä. Löysin UT:sta 36 pyhyyttä ja/tai pyhitystä sisältävää jaetta enkä ole vakuuttunut, että yksikään niistä tukisi (kovinkaan syvällisesti) ajatusta, että pyhittymisemme (erottautumisemme Jumalalle) on pelastusvarmuutemme hedelmän aikaansaannosta.

Luin tekstiäsi useampaan kertaan, ja minulla särähti se, että meillä taitaa olla eroja käsityksessä, mitä pyhitys oikeasti on. Tekstistäsi saa sellaisen käsityksen, että pyhitys olisi jotenkin meidän oman yrittämisemme tuotosta -  ehkä ymmärsin väärin. Kun asiaa katsoo 1. Kor. 1:30 valossa, niin pyhityksemme on yksin Kristus ja ettei se siedä sitä eskon puumerkkiä. Jotain omaa kokemustakin on. Kun olen yrittänyt enemmän erottautua Jumalalle, niin on käynyt juuri siten, että minulle on näytetty oma pyhittymättömyyteni. Siis pilalla, mikä pilalla. Ehkä se yritys on kuitenkin lopulta siis kannattanut…  :o

Toivon, että tästä asiasta voitaisiin laajemminkin saada esille eri näkemyksiä.

No jopas nyt. Minulle taas tuossa tekstissä "pyhitys on pelastusvarmuuden hedelmä" särähtää juuri se, että se luo mielikuvan, että meidän pelastusvarmuutemme synnyttää pyhityksen hedelmää. Eikös se niin anna ymmärtää? Minä ajattelen ja olen vakaasti siinä uskossa, että pyhityksemme tulee Herralta ja on Hänen Henkensä armotyötä meissä. Minä en helpolla niele ajatusta, että Pyhä Henki tarvitsee avukseen meidän pelastusvarmuuttamme voidakseen tehdä meissä pyhittävää työtään. Pelastusvarmuutemmehan ei perustu Hengen pyhittävään työhön meissä, niin arvokasta ja tärkeää kuin se onkin, vaan Jeesuksen lunastustekoon Golgatalla. Kovin vähän olen ainakaan itsessäni Jumalan pyhyyttä löytänyt, mutta pelastuksestani olen varma ja jokainen on, kunhan katsoo Lunastajaansa ristillä. "Katsokaa Minuun ja pelastukaa te maan ääret kaikki, sillä MINÄ OLEN Jumala eikä toista ole, Minä en ketään tunne." "Ainoastaan Herrassa, niin pitää Minusta julistaa- on vanhurskaus ja voima." Hänessä on voima myös pyhitykseen. Kohdat ovat muistaakseni Jesajan 45-luvusta. Lainasitkin tuolla jo 1.Kor.1-luvun loppujakeita joissa ei opeteta, että pelastusvarmuutemme on tullut meille pyhitykseksi eikä pyhityksemme pelastusvarmuudeksemme.

jk.1 Uskon, että meillä on hyvin yhtenäiset käsitykset näistä pelastuksen keskiössä olevista asioista, mutta miellämme ehkä jotkut kielemme ilmaukset eri tavoin. En osaa kovinkaan hyvin suomen kielen kielioppia ja nipin napin sen saan tunnustettua julkisesti.

jk.2 Pyhitys-termin synonyymi on erottautuminen. Se lienee hyvä laittaa joskus tuon pyhitys-sanan tilalle niin pysytään paremmin asian ytimessä. Siis "pyhitys on pelastusvarmuuden hedelmä" = "erottautuminen [Jumalalle] on pelastusvarmuuden hedelmä". Tämä särähti korvaani ja yhä särisee.