Kirjoittaja Aihe: Uusi Elämä  (Luettu 6911 kertaa)

Poissa Jopo

  • Viestejä: 362
Vs: Uusi Elämä
« Vastaus #45 : 26.03.18 - klo:20:11 »
Jopo:Kristinuskon keskus on Persoona, Jeesus. Jumala joka tuli ihmiseksi. Hän saattoi kertoa kuulijoille, miten VT:ssä on kerrottu Hänestä.

Vanhan testamentin ennustukset Jeesuksen syntymästä ovat kovin hepposia, ne on ilmaistu hyvin yleisellä tasolla, odotetaan jotakuta suurta pelastajaa, Messiasta, joka pelastaa juuri meidän kansamme. Jeesus itsekin omaksui tämän ajatuksen todetessaan, että hänet on lähetetty vain juutalaisia varten. Hän oli juutalaisten vapahtaja, pakanat eivät häntä kiinnostaneet. Muistaakseni hän kutsui pakanoita koiran penikoiksi, jokin halventava nimitys hänellä oli.

Juutalaiset odottivat vapahtajaa, joka vapauttaisi  heidät Rooman miehityksen alta, mikä on täysin ymmärrettävää. Vapahtajan piti siis olla poliittinen johtaja, joka kokoaisi heimot yhteiseen taisteluun miehittäjää vastaan. Tätä ei Jeesus ollut.

Jeesuksella itsellään oli outo käsitys jumalan valtakunnan tulosta maan päälle. Hän jopa sanoi, että tässä joukossa on joitakin, jotka tulevat sen näkemään ja kokemaan. Jeesus erehtyi, koska tällaista ei koskaan tapahtunut.

Noin Paavalikin luuli ennen kääntymystään. Hän piti kristinuskoa pahana harhana. Kunnes ylösnoussut Jeesus kohtasi Hänet. Silloin hän alkoi ymmärtää miten VT:n kirjoitukset todistivat Jeesuksesta. Kannattaa lukea Paavalin kirjeet. Hän perustelee opetustaan lukuisilla VT:n kohdilla.

Jeesus tuli ensin oman kansansa keskuuteen. Työ piti aloitaa sieltä. Onko käsitys, että Hän olisi tullut vain juutalaisia varten oikea? Hän sanoi myös:"Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta", "tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni","julistakaa evankkeliumia kaikille luoduille","te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".

Juutalaiset odottivat tosiaankin maallista Vapahtajaa. Ja suurelta osin torjuivat Jeesuksen. Eikä tosiaan VT:n ennustukset ole niin helppoja tulkita. Ei huomata, että Vapahtajan tuli ensin kärsiä ja sovittaa ihmiskunnan synti (Jes. 53 on siitä selkein ennustus). Ja vasta sen jäleen tullessaan toisen kerran, Jeesus tulee todellisena Valtiaana. Jonka edessä pitää jokaisen kumartua ja tunnustaa Hänen herruutensa.

Tuo viimeinen Albertin kappale on vaikea kohta. Se on yksi todiste kirjoitusten aitoudesta. Nuokin sanat rohjettiin jättää evankeliumeihin. Rohkenen sanoa, ettei Jeesus erehtynyt tuossa. Vaikka en ole ihan varma mikä tuon kohdan tulkinnoista on oikea.

Jeesus itse liitti opetuksen ylösnusemuksensa 3. päivästä kertomukseen Joonan 3. päivästä. Muualta VT:sta varsinainen 3:n päivän ennustus on vaikea hakea.

Miksi sitten Jumalan ilmoitus tuntuu joskus niin salaperäiseltä? En tiedä. Jeesus kyllä sanoi näinkin:"Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.  Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt"

On hyvä muistaa myös Pietarin ja Paavalin sanat VT:n profetioiden ja kirjoitusten tulkinnasta. Ennenkuin alkaa oikopäätä niitä turhaksi selittämään:

"Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä"(2:piet.1)

"Mutta heidän mielensä paatuivat, sillä vielä tänäkin päivänä sama peite, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa, pysyy poisottamatta, sillä vasta Kristuksessa se katoaa. Vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, on peite heidän sydämensä päällä;  mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois" (2.Kor.3)
"Ääretön meri armoa on Kristuksessa, en luule voivani koskaan käsittää sitä. On myös ääretön määrä syntiä sydämessäni. En usko koskaan täydellisesti voivani käsittää sitä"(Antti Achrenius)

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 5922
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uusi Elämä
« Vastaus #46 : 26.03.18 - klo:21:04 »
Jeesuksella itsellään oli outo käsitys jumalan valtakunnan tulosta maan päälle. Hän jopa sanoi, että tässä joukossa on joitakin, jotka tulevat sen näkemään ja kokemaan. Jeesus erehtyi, koska tällaista ei koskaan tapahtunut.

Mielestäni se Raamatun kohta, johon edellä viittaat, on erittäin selkeä. Pitää kuitenkin lukea koko tekstiyhteys. Kolmelle apostolille (Pietarille, Jaakobille ja johannekselle) näytettiin etukäteen Jeesuksen ylimaallinen kuninkuus. Merkitsen vain asiaan liittyvät jakeet: Matt. 16:28, 17:1-9, Mark. 9:1-9, Luuk. 9:28-36.
« Viimeksi muokattu: 26.03.18 - klo:21:12 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 5922
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uusi Elämä
« Vastaus #47 : 29.08.20 - klo:18:34 »
Mutta kysyisin, haluaisitko kertoa tarkemmin tuosta,
mitä tarkoitat, kun kerroit,
että teit ratkaisun ja vähän myöhemmin uudestisynnyit?

No, kerron.

Syksyllä -57 aikomukseni oli lähteä tanssikurssille ja sitä varten olin ostanut kengätkin, tarkoitus oli ottaa ilo irti elämästä. Ilo odotti kuitenkin toisaalla.

Muiden nuorten tapaan hakeuduin ikäisteni joukkoon. Seurakunnan kesäkoti oli sopivan lähellä, siellä oli kiva pelata lentopalloa. Pelit kuitenkin keskeytettiin iltahartauden ajaksi.

Häirikköinä saaressa olivat mielestäni ns. uskovat nuoret, jotka “tyrkyttivät” minullekin uskon asiaa. Harmistuneena huomautinkin yhdelle pojalle siitä. Hän ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan, vaan tuli uudestaan luokseni kysyen: "Onko sinulla Jumalan rauha?" Vastasin kiertelemättä: "Ei, mikä se semmoinen on?" Seuraavaksi hän kysyi: "Tahdotko saada sen?"

En ehtinyt pohtia seurauksia enkä teologisia kiemuroita, mutta tajusin tämän tilaisuudeksi, joka ei ehkä milloinkaan toistu. Aavistin, että näillä nuorilla on jotain hyvin arvokasta, josta minä olin osaton. Niinpä vastasin hänelle: "Tahdon".

Siitä mentiin sitten hirsisen päärakennuksen yläkertaan. En muista tapahtumasta paljoakaan, ehkä joitakin Raamatun jakeita luettiin ja rukoiltiin. Joku julisti minulle synninpäästön, vaikka en vielä ymmärtänyt koko asiaa. Enkä kokenut mitään erityistä.

Myöhään illalla palasin kotiin, menin huoneeseeni ja yritin nukkua. Silloin alkoi tapahtua. Kaksi väkevää voimaa alkoi taistella minusta. En kuullut korvillani mitään ääniä, mutta sisälläni tapahtui jotain, jota on muutoin vaikea kuvailla. Syyttävä "ääni” sanoi: "Mitä hullua olet mennyt tekemään? Mitä kaveritkin nyt sanovat?" Toinen lempeä "ääni" kehotti pysymään päätöksessä, tuli mitä tuli.

Uni ei tullut silmään sinä yönä. Aamuun mennessä tuli selväksi, että tästä kamppailusta on tultava loppu ja että minun on valittava puoleni. Päätin kertoa vanhemmilleni, että olen jättänyt elämäni Jeesukselle. Ja juuri näillä sanoilla sen teinkin. Taistelu päättyi ja sain sisäisen rauhan. Sain muutakin. Tuli into lukea Raamattua ja piti etsiytyä uskovien pariin (tarkkaa hetkeä niille seurauksille en osaa sanoa). Minusta tuli sisäisesti uusi ihminen. Elämälle tuli tarkoitus. Aloin ymmärtää, mitä uudestisyntyminen tarkoittaa.

Sisäinen rauha on säilynyt vaikeuksienkin aikana nämä vuosikymmenet, vaikka en synnittömyyttä olekaan saavuttanut. Uskoon tuloa on mahdoton ymmärtää, ellei itse ole sitä kokenut. Se on kuitenkin hyvin yksinkertaista. Kaikilla se ei tapahdu samalla tavalla, mutta kaikille kuuluu Raamatun kehotus: “Anokaa, niin teille annetaan, etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan.” Näihin lupauksiin voi luottaa.


Tuo kertomani oli uskoontuloprosessin alku ja kuten varmaan ymmärrätte, uudestisyntyminen ei tapahtunut sillä hetkellä, kun sanoin "tahdon". Radiossa eräs naishenkilö kertoi, että hänellä meni 2,5 vuotta siinä prosessissa. Ihminen ei siis voi päättää omaa eikä toisen uudestisyntymän hetkeä, se on aina Jumalan ihmeteko. Samarian herätyksessä viive oli ehkä niissä oloissa parisen viikkoa.

Tuli mieleen tämä vanha keskustelu, kun toisaalla puhuttiin ratkaisusta. Tässä kerron omasta kokemuksestani ja asiasta, jossa minun piti valita puoleni. Siis tehdä ratkaisu kahden eri vaihtoehdon välillä. Olisin tietenkin voinut kuulla sitä toista "ääntä", joka peloitteli minua sillä, että mitä kaveritkin sanovat. Tietenkin olisin silloin valita toisin, mikä sekin olisi ollut ratkaisu ja olisi voinut johtaa koko elämänkulkuni täysin eri suuntaan. Nyt olen iloinen siitä, että valitsin mielestäni oikein.  :)

Näinä päivinä tuosta edellä kerrotusta on siis tullut kuluneeksi 63 vuotta, enkä muista, että olisin hetkeäkään katunut tuota valintaa tai ratkaisua, jonka eteen silloin jouduin. Toisinkin olisi voinut käydä.
« Viimeksi muokattu: 29.08.20 - klo:18:42 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 2855
Vs: Uusi Elämä
« Vastaus #48 : 31.08.20 - klo:01:55 »
Juu juuri toisessa ketjussa kirjoitin UUDESTISYNTYMISESTÄ. Siitä on kyse. Kertomuksesi oli juuri samasta asiasta. :) Nähdäkseni.

Tuli jotenkin ilo,kun tajusin tän ja sitten luin sinun viestisi.
« Viimeksi muokattu: 31.08.20 - klo:02:00 kirjoittanut sandia »

Poissa TJ

  • Viestejä: 199
Vs: Uusi Elämä
« Vastaus #49 : 02.09.20 - klo:15:22 »
Mutta kysyisin, haluaisitko kertoa tarkemmin tuosta,
mitä tarkoitat, kun kerroit,
että teit ratkaisun ja vähän myöhemmin uudestisynnyit?

No, kerron.

Syksyllä -57 aikomukseni oli lähteä tanssikurssille ja sitä varten olin ostanut kengätkin, tarkoitus oli ottaa ilo irti elämästä. Ilo odotti kuitenkin toisaalla.

Muiden nuorten tapaan hakeuduin ikäisteni joukkoon. Seurakunnan kesäkoti oli sopivan lähellä, siellä oli kiva pelata lentopalloa. Pelit kuitenkin keskeytettiin iltahartauden ajaksi.

Häirikköinä saaressa olivat mielestäni ns. uskovat nuoret, jotka “tyrkyttivät” minullekin uskon asiaa. Harmistuneena huomautinkin yhdelle pojalle siitä. Hän ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan, vaan tuli uudestaan luokseni kysyen: "Onko sinulla Jumalan rauha?" Vastasin kiertelemättä: "Ei, mikä se semmoinen on?" Seuraavaksi hän kysyi: "Tahdotko saada sen?"

En ehtinyt pohtia seurauksia enkä teologisia kiemuroita, mutta tajusin tämän tilaisuudeksi, joka ei ehkä milloinkaan toistu. Aavistin, että näillä nuorilla on jotain hyvin arvokasta, josta minä olin osaton. Niinpä vastasin hänelle: "Tahdon".

Siitä mentiin sitten hirsisen päärakennuksen yläkertaan. En muista tapahtumasta paljoakaan, ehkä joitakin Raamatun jakeita luettiin ja rukoiltiin. Joku julisti minulle synninpäästön, vaikka en vielä ymmärtänyt koko asiaa. Enkä kokenut mitään erityistä.

Myöhään illalla palasin kotiin, menin huoneeseeni ja yritin nukkua. Silloin alkoi tapahtua. Kaksi väkevää voimaa alkoi taistella minusta. En kuullut korvillani mitään ääniä, mutta sisälläni tapahtui jotain, jota on muutoin vaikea kuvailla. Syyttävä "ääni” sanoi: "Mitä hullua olet mennyt tekemään? Mitä kaveritkin nyt sanovat?" Toinen lempeä "ääni" kehotti pysymään päätöksessä, tuli mitä tuli.

Uni ei tullut silmään sinä yönä. Aamuun mennessä tuli selväksi, että tästä kamppailusta on tultava loppu ja että minun on valittava puoleni. Päätin kertoa vanhemmilleni, että olen jättänyt elämäni Jeesukselle. Ja juuri näillä sanoilla sen teinkin. Taistelu päättyi ja sain sisäisen rauhan. Sain muutakin. Tuli into lukea Raamattua ja piti etsiytyä uskovien pariin (tarkkaa hetkeä niille seurauksille en osaa sanoa). Minusta tuli sisäisesti uusi ihminen. Elämälle tuli tarkoitus. Aloin ymmärtää, mitä uudestisyntyminen tarkoittaa.

Sisäinen rauha on säilynyt vaikeuksienkin aikana nämä vuosikymmenet, vaikka en synnittömyyttä olekaan saavuttanut. Uskoon tuloa on mahdoton ymmärtää, ellei itse ole sitä kokenut. Se on kuitenkin hyvin yksinkertaista. Kaikilla se ei tapahdu samalla tavalla, mutta kaikille kuuluu Raamatun kehotus: “Anokaa, niin teille annetaan, etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan.” Näihin lupauksiin voi luottaa.


Tuo kertomani oli uskoontuloprosessin alku ja kuten varmaan ymmärrätte, uudestisyntyminen ei tapahtunut sillä hetkellä, kun sanoin "tahdon". Radiossa eräs naishenkilö kertoi, että hänellä meni 2,5 vuotta siinä prosessissa. Ihminen ei siis voi päättää omaa eikä toisen uudestisyntymän hetkeä, se on aina Jumalan ihmeteko. Samarian herätyksessä viive oli ehkä niissä oloissa parisen viikkoa.

Tuli mieleen tämä vanha keskustelu, kun toisaalla puhuttiin ratkaisusta. Tässä kerron omasta kokemuksestani ja asiasta, jossa minun piti valita puoleni. Siis tehdä ratkaisu kahden eri vaihtoehdon välillä. Olisin tietenkin voinut kuulla sitä toista "ääntä", joka peloitteli minua sillä, että mitä kaveritkin sanovat. Tietenkin olisin silloin valita toisin, mikä sekin olisi ollut ratkaisu ja olisi voinut johtaa koko elämänkulkuni täysin eri suuntaan. Nyt olen iloinen siitä, että valitsin mielestäni oikein.  :)

Näinä päivinä tuosta edellä kerrotusta on siis tullut kuluneeksi 63 vuotta, enkä muista, että olisin hetkeäkään katunut tuota valintaa tai ratkaisua, jonka eteen silloin jouduin. Toisinkin olisi voinut käydä.
Ratkaisuoppia on useampaa eri sorttia riippuen siitä, mikä kuppikunta on kulloinkin sitä jakamassa.

Paikalla Taisto

  • Viestejä: 1738
Vs: Uusi Elämä
« Vastaus #50 : 02.09.20 - klo:15:41 »
Mitähän kuppikuntaa Jeesus edustaa, kun sanoi että "teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä"?

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 5922
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uusi Elämä
« Vastaus #51 : 02.09.20 - klo:15:58 »
Mitähän kuppikuntaa Jeesus edustaa, kun sanoi että "teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä"?

Oisko se ollut se Nasaretin lahko?   ;) ;) ;)
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 2855
Vs: Uusi Elämä
« Vastaus #52 : 02.09.20 - klo:19:20 »
Mitähän kuppikuntaa Jeesus edustaa, kun sanoi että "teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä"?

Juu. Tuo Raamatun kohta, tai siis Jeesuksen omat sanat tulivat mieleen kun pohdittiin useammassakin ketjussa että mitä onpelastuminen/pelastusvarmuus ja miten pelastutaan ja mitä on pelastusvarmuus.

« Viimeksi muokattu: 02.09.20 - klo:19:37 kirjoittanut sandia »