Kirjoittaja Aihe: JEESUS PELASTAA  (Luettu 1388 kertaa)

Poissa kalamos

  • Viestejä: 391
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
JEESUS PELASTAA
« : 04.08.14 - klo:08:57 »
Jos käännyn Jumalan puoleen siinä tarkoituksessa,
että minä aion nyt tositarkoituksella tehdä kaikkeni pelastuakseni,
niin takuuvarmasti en pelastu.

Lainaus
ihmisille se on mahdotonta Matt 19:26

Mutta jos tulen Jumalan tykö Jeesuksen kautta ja kokonaan Jeesukseen turvautuen,
niin pelastukseni on täysin varma.

Lainaus
Hän voi täydellisesti pelastaa ne,
jotka Hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat
  Hebr 7:25

Jumalan luona tulee olemaan vain ja ainoastaan niitä ihmisiä,
jotka Jeesus on täydellisesti pelastanut.

Lainaus
Teille on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra  Luuk 2:11


Jeesus on niin täydellinen Pelastaja, ettei yksikään,
joka on pannut luottamuksensa Häneen, ikinä huku,
eikä kukaan eikä mikään voi ryöstää Hänen kädestään.

Lainaus
he eivät ikinä huku,
eikä kukaan ryöstä heitä Minun kädestäni
Joh 10:28

Sen tähden, kun julistamme pelastuksen evankeliumia,
julistamme Herraa Jeesusta Kristusta.

Lainaus
Sillä me emme julista itseämme,
vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra
2 Kor 4:5

Ei ole muuta nimeä kuin Jeesus, jossa meidän pitäisi pelastuman.

Lainaus
niin olkoon teille kaikille
ja koko Israelin kansalle tiettävä,
että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen,
nimen kautta …
Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa;
sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu,
jossa meidän pitäisi pelastuman.
  Ap.t 4:10-12

Juuri Poika on tullut pelastajaksemme.

Lainaus
Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä,
mikä on kadonnut.
  Matt 18:11

Pelastava usko kohdistuu Jeesukseen.

Lainaus
Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut,
niin myös sinun perhekuntasi.
  Ap.t 16:31

Isä antoi Poikansa pelastavan uskon kohteeksi.

Lainaus
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,
että hän antoi ainokaisen Poikansa,
ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi,
vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Joh 3:16

Isä lähetti Poikansa pelastajaksi.

Lainaus
Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan
tuomitsemaan maailmaa,
vaan sitä varten,
että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
Joh 3:17

Uskomalla Poikaan, me pelastumme.

Lainaus
Joka uskoo Häneen, sitä ei tuomita;
mutta joka ei usko, se on jo tuomittu,
koska hän ei ole uskonut
Jumalan ainokaisen Pojan nimeen
  Joh 3:18

Näin on Isä tahtonut.

Lainaus
Sillä Minun Isäni tahto on se,
että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen,
on iankaikkinen elämä
  Joh 6:40

Jumala, joka on laupeudesta rikas,
suuren rakkautensa tähden,
jolla Hän on meitä rakastanut,
on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme,
eläviksi Kristuksen kanssa
- armosta te olette pelastetut –
ja yhdessä Hänen kanssaan herättänyt
ja yhdessä Hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin
Kristuksessa Jeesuksessa,
osoittaakseen tulevina maailmanaikoina
armonsa ylenpalttista runsautta,
hyvyydessään meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa.
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta,
ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
  Ef 2:4-9

Me emme siis pelastu tekojen kautta.
Pelastuminen tekojen kautta on uskontoa, ja uskonto ei pelasta.
Vaan yksin armosta ja uskon kautta
Kristuksessa Jeesuksessa me olemme pelastetut.
« Viimeksi muokattu: 04.08.14 - klo:09:07 kirjoittanut kalamos »
Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5601
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: JEESUS PELASTAA
« Vastaus #1 : 04.08.14 - klo:09:52 »
Me emme siis pelastu tekojen kautta.
Pelastuminen tekojen kautta on uskontoa, ja uskonto ei pelasta.
Vaan yksin armosta ja uskon kautta
Kristuksessa Jeesuksessa me olemme pelastetut.

Mielestäni myös ateismi ja humanismi ovat uskontoja, joiden jumala on ihminen. Mitä ajatuksia tämä herättää?
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa kalamos

  • Viestejä: 391
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
JEESUS PELASTAA / ateismi ja humanismi
« Vastaus #2 : 04.08.14 - klo:11:08 »
Lainaus käyttäjältä: Paulus

Mielestäni myös ateismi ja humanismi ovat uskontoja, joiden jumala on ihminen. Mitä ajatuksia tämä herättää?


Ateismin tai humanismin puoleen ei kukaan käännykään siinä tarkoituksessa,
että pelastuisi synnin hallintavallasta, vaan siinä tarkoituksessa,
että ihminen pelastuisi siltä häiritsevältä ajatukselta,
että on Hyvä ja paha, Jumala ja paholainen, Valkeus ja pimeys,
Pelastaja ja kadottaja.

Mutta ihminen, joka näkee sen, että synnin käärme on jo iskenyt myrkkynsä häneen,
ei hae apua teoriasta, jonka mukaan syntiä tai paholaista ei ole olemassakaan.
Hän hakee Lääkäriä, joka voi parantaa hänet, pelastaa varmalta kuolemalta.
Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Poissa kalamos

  • Viestejä: 391
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
JEESUS PELASTAA / Uskonto ei pelasta
« Vastaus #3 : 09.08.14 - klo:14:52 »
Uskonto perustuu siihen,
että ihminen yrittää saavuttaa jotakin
jonkun toiminnon tai rituaalin kautta.

Ensimmäinen uskonnollinen teko oli se,
kun Aadam ja Eeva yrittivät saavuttaa Jumalan kaltaisuuden
hankkimalla erityislaatuista tietoa hyvän- ja pahantiedon puusta.

Heidän ei olisi pitänyt harjoittaa mitään tällaista.
Heidän olisi pitänyt vain luottaa Jumalaan,
ja nauttia Elämästä ja Jumalan hyvyydestä, joka ympäröi heitä joka puolelta.

Usko Jumalaan on siis luottamista. Ei suoritus tai ansio tai keino.
Usko on kaiken laittamista Jeesuksen täytetyn työn varaan.
Usko on täydellinen luottamus Häneen, joka pelastaa.
Ja meille ei ole muuta nimeä annettu kuin Jeesus,
jossa meidän pitäisi pelastuman. Siis se Jeesus,
joka ristiinnaulittiin meidän pahain tekojemme tähden,
Jumalan ainokainen Karitsa, joka teurastettiin meidän edestämme syntiuhrina.
Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.

Poissa Andromeda

  • Viestejä: 33
Vs: JEESUS PELASTAA
« Vastaus #4 : 19.10.18 - klo:17:10 »
Kirjoitanpa tähän vanhaan ketjuun, sillä Kalamoksen aloitus liittyy siihen mitä itse nyt hämmentyneenä mietin. Kalamos tuo hyvin esille sen että yksin armosta, Jeesukseen uskovina olemme pelastetut. Jeesus lunasti meidät omalla verellään synneistä puhtaiksi, kelvollisina pääsemään iänkaikkiseen elämään. Tämä tieto on ollut minulle suuri lohtu uskoontulostani saakka. Kuitenkin aina, kun luen Ilmestyskirjaa, minulle tulee täysin toivoton olo pelastumisen suhteen. Tuntuu että Raamattu päättyisi niin, ettei meillä ihmisillä sitten kuitenkaan olisi mitään mahdollisuuksia pelastua. Pitäisi niin kovin yrittää olla täydellinen uskova jotta Jumalalle kelpaisin ja hänen luokseen aikanaan pääsisin. Jotenkin tuo kaikki Jeesuksen tarjoama lunastus karisee pois kun Raamatun viimeisen kirjan luen.

Tästä syystä jätän usein ihan tarkoituksella Ilmestyskirjan lukematta, mutta alkoi omatunto kolkuttaa joten olen nyt vähän aikaa lukenut pelkästään sitä. Aina iskee sama toivottomuuden tunne, ja joudun ihan tosissaan palaamaan Jeesuksen sanoihin ja tekoihin, jotta pystyn jatkamaan varmalla pohjalla uskossani. Onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia? Miten tähän pitäisi oikein suhtautua? Mikä avuksi jotta tämä ei olisi aina samanlaista "ojanpohjalle putoamista" ja epävarmuutta pelastuksesta? Siunausta kaikille foorumilaisille  :)!
Jumalan armo on sillan ja veden välissä
-Augustinus

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4548
  • Matkalla
Vs: JEESUS PELASTAA
« Vastaus #5 : 19.10.18 - klo:17:29 »
Kuitenkin aina, kun luen Ilmestyskirjaa, minulle tulee täysin toivoton olo pelastumisen suhteen. Tuntuu että Raamattu päättyisi niin, ettei meillä ihmisillä sitten kuitenkaan olisi mitään mahdollisuuksia pelastua. Pitäisi niin kovin yrittää olla täydellinen uskova jotta Jumalalle kelpaisin ja hänen luokseen aikanaan pääsisin. Jotenkin tuo kaikki Jeesuksen tarjoama lunastus karisee pois kun Raamatun viimeisen kirjan luen.


Avaisitko vähäsen mikä Ilmestyskirjassa on se mikä tuo sinulle toivottomutta?
Antaisitko vaikkapa esimerkin, jakeen tai jakson.

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1515
Vs: JEESUS PELASTAA
« Vastaus #6 : 19.10.18 - klo:18:33 »
Kirjoitanpa tähän vanhaan ketjuun, sillä Kalamoksen aloitus liittyy siihen mitä itse nyt hämmentyneenä mietin. Kalamos tuo hyvin esille sen että yksin armosta, Jeesukseen uskovina olemme pelastetut. Jeesus lunasti meidät omalla verellään synneistä puhtaiksi, kelvollisina pääsemään iänkaikkiseen elämään. Tämä tieto on ollut minulle suuri lohtu uskoontulostani saakka. Kuitenkin aina, kun luen Ilmestyskirjaa, minulle tulee täysin toivoton olo pelastumisen suhteen. Tuntuu että Raamattu päättyisi niin, ettei meillä ihmisillä sitten kuitenkaan olisi mitään mahdollisuuksia pelastua. Pitäisi niin kovin yrittää olla täydellinen uskova jotta Jumalalle kelpaisin ja hänen luokseen aikanaan pääsisin. Jotenkin tuo kaikki Jeesuksen tarjoama lunastus karisee pois kun Raamatun viimeisen kirjan luen.

Tästä syystä jätän usein ihan tarkoituksella Ilmestyskirjan lukematta, mutta alkoi omatunto kolkuttaa joten olen nyt vähän aikaa lukenut pelkästään sitä. Aina iskee sama toivottomuuden tunne, ja joudun ihan tosissaan palaamaan Jeesuksen sanoihin ja tekoihin, jotta pystyn jatkamaan varmalla pohjalla uskossani. Onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia? Miten tähän pitäisi oikein suhtautua? Mikä avuksi jotta tämä ei olisi aina samanlaista "ojanpohjalle putoamista" ja epävarmuutta pelastuksesta? Siunausta kaikille foorumilaisille  :)!


Toisaalta, jos toteaa, miten hirveän epätäydellisiä ja täysin syntiin langenneitakin sen ajan  seurakunnat olivat, ja Herra yritti avata heidän silmiään ilmeisille törttöilyille, niin eikö tule mieleen että uskovat kautta aikojen ovat todella olleet vajavaisia kuten mekin.

Toisaalta jos Herra osoittaa meissä ilmeisen vääryyden, tai valheellisuuden, niin on varmaan hyvä ottaa se vakavasti nykyäänkin ja kääntyä siinä asiassa rehellisesti Herran puoleen.

Jumalan kanssa on tosi hyvä ihan rehellinen siitä mitä minä olen. Se tie ei koskaan petä. Hän tulee AINA vastaan.

Poissa Andromeda

  • Viestejä: 33
Vs: JEESUS PELASTAA
« Vastaus #7 : 19.10.18 - klo:19:50 »
Ensimmäinen asia mikä aiheuttaa toivottomuutta on Ilm. 3:2. Lähinnä lause "sillä minä en ole havainnut tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä". Sardeksen seurakunnalle siis ilmoitetaan ettei se ole tässä suhteessa täydellinen. Tulee heti mieleen että täytyykö seurakunnan jäsenen (tai srk:hon kuulumattoman) olla siis kuitenkin uskossaan täydellinen? Samassa luvussa 4.jae puhutaan myös että joukossa on muutamia jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan, eli ovatko he olleet "täydellisiä uskovia", nuhteettomia joka suhteessa? Voiko täysin synnittömiä uskovia olla, epäilen tätä kyllä.

Pahin kohta minulle Ilmestyskirjassa on oikeastaan 22:11 "Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, saastainen saastukoon edelleen, vanhurskas tehköön edelleen vanhurskautta ja pyhä pyhittyköön edelleen". Koen, että kun olen ihminen, olen myös ikuinen syntisäkki, sillä ei mene päivää ettenkö jotain syntiä tahtomattani tekisi. Jos en teoissa, niin ajatuksissa. Uskonelämä on sitä että päivittäin pitää pyytää syntejä anteeksi. Miten se oma nimi voisi sitten millään olla siellä Elämän Kirjassa, kun synnitöntä elämää ei ihmisolento täysin pysty elämään? Riittääkö pelkkä usko ja harras halu pyrkiä synnittömyyteen sitten kuitenkaan siihen, että meillä ihmisillä olisi oikeasti toivoa pelastuksesta? Anteeksi jos teksti kuulostaa sekavalta, en vain oikein osaa selittää tätä selkeästi.
Jumalan armo on sillan ja veden välissä
-Augustinus

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 659
Vs: JEESUS PELASTAA
« Vastaus #8 : 19.10.18 - klo:20:19 »
Kun Pyhä Henki tulee teihin; Hän näyttää todeksi synnin ja vanhurskauden.
Joku on joskus sanonut Pyhän Hengen täyteyden olevan synnin täyteyttä.

Kun pimeään likaiseen huoneeseen tuodaan kirkas valo. Näkyy kaikki lika , saasta ja hämähäkin verkot.
Mitä lähempänä olemme Herraa, sen likaisemmaksi näemme itsemme Hänen pyhyytensä edessä.

Itseämme emme pysty parantamaan , mutta pyhyyden valaisemana näemme synnin saastan itsessämme ja tarpeen puhdistautua.
Jeesuksen veressä olemme puhtaat ja osallisia Hänen pyhyydestään.
Hänessä olemme pyhät ja nuhteettomat.

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1515
Vs: JEESUS PELASTAA
« Vastaus #9 : 19.10.18 - klo:20:43 »
Ensimmäinen asia mikä aiheuttaa toivottomuutta on Ilm. 3:2. Lähinnä lause "sillä minä en ole havainnut tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä". Sardeksen seurakunnalle siis ilmoitetaan ettei se ole tässä suhteessa täydellinen. Tulee heti mieleen että täytyykö seurakunnan jäsenen (tai srk:hon kuulumattoman) olla siis kuitenkin uskossaan täydellinen? Samassa luvussa 4.jae puhutaan myös että joukossa on muutamia jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan, eli ovatko he olleet "täydellisiä uskovia", nuhteettomia joka suhteessa? Voiko täysin synnittömiä uskovia olla, epäilen tätä kyllä.

Pahin kohta minulle Ilmestyskirjassa on oikeastaan 22:11 "Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, saastainen saastukoon edelleen, vanhurskas tehköön edelleen vanhurskautta ja pyhä pyhittyköön edelleen". Koen, että kun olen ihminen, olen myös ikuinen syntisäkki, sillä ei mene päivää ettenkö jotain syntiä tahtomattani tekisi. Jos en teoissa, niin ajatuksissa. Uskonelämä on sitä että päivittäin pitää pyytää syntejä anteeksi. Miten se oma nimi voisi sitten millään olla siellä Elämän Kirjassa, kun synnitöntä elämää ei ihmisolento täysin pysty elämään? Riittääkö pelkkä usko ja harras halu pyrkiä synnittömyyteen sitten kuitenkaan siihen, että meillä ihmisillä olisi oikeasti toivoa pelastuksesta? Anteeksi jos teksti kuulostaa sekavalta, en vain oikein osaa selittää tätä selkeästi.

Luitko siitä eteenpäi? Eli mihin Herra viittasi tuossa Sardeen seurakunnan kohdalla. Eli siis konkreettisesti, mitä siellä tapahtui? 

Ups, muistin väärin. Mutta siis tuossa oli kai kyse seurakunnan johtajasta joka Herran edessä oli hengellisesti täysin unelias.

Mitä jos Herra ei huomauttaisi meille jos olemme nukahtaneet emmekä valvo uskoina?

Eli loukkaannutko jos Herra osoittaa sinulle jotain omassa elämässäsi.
Eikö se juuri tarkoita että ajattelet luulevasi olevasi jotenkin sellainen joka on herättelyn yläpuolella??
« Viimeksi muokattu: 19.10.18 - klo:20:49 kirjoittanut sandia »

Poissa Andromeda

  • Viestejä: 33
Vs: JEESUS PELASTAA
« Vastaus #10 : 19.10.18 - klo:21:48 »
Ei suinkaan, Sandia. En loukkaannu, enkä missään nimessä ajattele olevani herättelyn yläpuolella  :). Ennemminkin ahdistun ja pelästyn aina pahanpäiväisesti kun näitä luen. Se johtaa aina siihen, että yritän jatkossa kovasti tarkata etten syntiä tekisi, mutta eihän se onnistu. Ajattelen pelon ja ahdistumisen juontavan lapsuudesta; silloin kuulin ikäihmisten aina puhuvan miten Jumala on kova, kylmä ja vihainen. En muista kenenkään koskaan maininneen, että Jumala on myös rakastava. Lapsuudenkotini ei ollut uskovainen, mutta lähiympäristön vanhat naiset olivat, ja jotenkin kaikki tuo pelottelu on jäänyt alitajuntaan. Itseasiassa tänä kesänä halusin ottaa selvää onko Jumala aina vihainen ja julma kiivaudessaan. Ryhdyin lukemaan Vanhaa Testamenttia ja kirjasin ylös kaikki maininnat joissa Jumala rakastaa ihmisiä ja auttaa heitä suoraan tai välillisesti, esim. jonkun ihmisen kautta. Täytyy myöntää että silmät avautuivat ihan kunnolla kun huomasin että Jumala on ihan toisenlainen kuin mitä lapsuudessani olin oppinut. Olen hyvin iloinen että päätin paneutua asiaan  :).
Jumalan armo on sillan ja veden välissä
-Augustinus

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1515
Vs: JEESUS PELASTAA
« Vastaus #11 : 19.10.18 - klo:23:20 »
Ei suinkaan, Sandia. En loukkaannu, enkä missään nimessä ajattele olevani herättelyn yläpuolella  :). Ennemminkin ahdistun ja pelästyn aina pahanpäiväisesti kun näitä luen. Se johtaa aina siihen, että yritän jatkossa kovasti tarkata etten syntiä tekisi, mutta eihän se onnistu. Ajattelen pelon ja ahdistumisen juontavan lapsuudesta; silloin kuulin ikäihmisten aina puhuvan miten Jumala on kova, kylmä ja vihainen. En muista kenenkään koskaan maininneen, että Jumala on myös rakastava. Lapsuudenkotini ei ollut uskovainen, mutta lähiympäristön vanhat naiset olivat, ja jotenkin kaikki tuo pelottelu on jäänyt alitajuntaan. Itseasiassa tänä kesänä halusin ottaa selvää onko Jumala aina vihainen ja julma kiivaudessaan. Ryhdyin lukemaan Vanhaa Testamenttia ja kirjasin ylös kaikki maininnat joissa Jumala rakastaa ihmisiä ja auttaa heitä suoraan tai välillisesti, esim. jonkun ihmisen kautta. Täytyy myöntää että silmät avautuivat ihan kunnolla kun huomasin että Jumala on ihan toisenlainen kuin mitä lapsuudessani olin oppinut. Olen hyvin iloinen että päätin paneutua asiaan  :).

Tosi hieno lähtökohta Raamatun lukemiseen. :)
Olla siis avoin ja katsoa miten käy. Itse käytin joitakin vuosia sitten samaa menetelmää ikään kuin tutustuakseni Jeesukseen. Ajattelin, että ihmiseenhän tutustuu parhaiten seuraamalla heidän elämäänsä ja katsomalla miten ihminen reagoi eri tilanteissa ja kuuntelemalla huolellisesi mitä tämä ihminen puheillaan ilmaisee.

Oli mahtava kokemus ja yhä on, tuolla tavalla tutustua Jeesukseen.

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1515
Vs: JEESUS PELASTAA
« Vastaus #12 : 19.10.18 - klo:23:25 »
Itse ajattelen niin, että jos Raamattu on totuus ihmisestä ja Jumalasta ja jos siis kristinusko on totuus, sen on voitava kestää se mitä minä olen, kun en voi mitään muutakaan olla.
Ja uskallan sanoa että Jumala kyllä kestää kaiken sen mitä me olemme ja senkin jälkeen hänen armonsa on meitä varten.

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 555
Vs: JEESUS PELASTAA
« Vastaus #13 : 20.10.18 - klo:15:42 »
Jaa-a paljon on ollut keskustelua. Pökkelön viesti kirkkaasta valosta, joka paljastaa kaiken lian, oli oikeaan osunut. Ja toteamus Jeesuksen verestä, joka on ainut "pesuaine",  joka pesee pois synnit.

Jäin miettinään nimimerkki sandian lausetta:"Itse ajattelen niin, että jos Raamattu on totuus ihmisestä ja Jumalasta ja jos siis kristinusko on totuus, sen on voitava kestää se mitä minä olen, kun en voi mitään muutakaan olla." 

JOS Raamattu on totuus ja JOS kristinusko on totuus. Jos tätillä on (piip), niin hän on setä.

Raamattu ILMOITTAA totuuden.
Kristinusko uskoo totuuteen.
Totuus on Jeesus Kristus.
Eikä ainoastaan totuus, vaan myös tie ja elämä.

Kristinuskossa ei uskota siis kristiuskoon, vaan Jeesukseen Kristukseen, joka inkarnoitui ihmiseksi maailmaan, sikiämällä ilman miehen spermaa neitsyt Marian kohdussa, syntyen ihmiseksi. Eli ihmisen lihassa noin 33 vuoden ajan. Tämä on ratkaiseva pelastuksen kannalta, Pyhän Hengen sydämeen ilmoittama varma tunto todistus ja vakuutus siitä, että Jeesus on Herra, eli JHWH.

Josta seuraa suun tunnustus, - Jeesus on Herra. Ja tämä usko, Jeesus Kristus on minun syntivelkani kokonaan sovittanut Ristillä Golgatalla vuodattamalla viattoman verensä ja antamalla henkensä minun syntieni sovitukseksi. Aamen.

Sellainen usko ei pelasta, jonka mukaan Jeesus on minulle sen verran velkaa, että minä käyn tällaisena kun olen Jumalan luokse (omissa rääsyissäni), ilman Jeesuksen veren pesoa ja Jeesuksen lahjavanhurskautta. Jos ihmiselle ei tule lain kautta synnintuntoa, (hän siis sanoo, tämän on Jumalalle riitettävä, mitä nyt olen). Ei hän kaipaa myöskään Vapahtajaa, eikä Jeesuksen veren pesoa syntiensä pois pyyhkimiseksi. 

Kun synnintunto herää, JUmalan armoa sekin, silloin ihmisen asenne muuttuu aivan toiseksi, se muuttuu Jumalan armoa ja syntiensä anteeksiantoa halajavaksi. "Jumala armahda minua syntistä"
____________

Luuk. 18:13 Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'.


Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1515
Vs: JEESUS PELASTAA
« Vastaus #14 : 20.10.18 - klo:18:09 »
Hmm. et ehkä ymmärtänyt minun lausettani siten kun yritin sen ilmaista.
Puhuin tarkoituksellisesti hyvin subjektiivisesta lähtökohdasta. Subjektiivisesti Raamatun totuuden tulee jollain tapaa vastata siihen mitä olen ihmisenä. Ellei minun kuulu sitten muuttua joksikin....sanotaan vaikka drontiksi…….jotta Raamattu voisi olla vastaus elämääni.

Reilut 40 vuotta uskossa olleena uskallan sanoa, että Raamatun totuus (en siis käytä sanaa kristinusko, koska mielestäsi se oli huono ilmaisu) ON vastaus siihen mitä ihminen on.  Tulee mieleen avain ja lukko. Minä olen se lukko ja Raamattu on se avain. Ne sopivat, ne kuuluvat yhteen.

Ehkä tuo voisi hieman selventää tätä subjektiivista kannanottoa ihmisenä.

Uskallan ilmaista yllä olevan tämän aikakauden ihmisenä tässä jälkikristillisessä kulttuurissa ja yhteiskunnassa, minkä sisällä elämme. Ja kaiken lisäksi itse olen kaksinkertaisesti koulutettu maallinen "ihmistyöntekijä". Siis minulla on aivoissani se viitekehys mitä tämän ajan jumalaton kulttuuri pitää totena ja SILTI uskallan selvästi sanoa että kristinusko (nyt uskalsin jopa käyttää alkuperäistä sanavalintaani senkin uhalla, että minut väärinymmärretään) on totuus ihmisestä.
« Viimeksi muokattu: 20.10.18 - klo:18:21 kirjoittanut sandia »