Lain noudattaminen ja vapaus laista

[Taisto]

Siis laki ei ole millään tavoin loppu.
Se on täytetty,
jos Kristus lain täyttäjänä asuu Henkensä kautta meissä.

Ei laki sinänsä ole loppu, eikä häviä mihinkään. Ei siitä olekaan kysymys.

Vaan: "Kristus on näet lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo"
eli Kristus on lain loppu meille, siis meidän ei tarvitse lain noudattamisella
tavoitella vanhusrskautta. Se tie on loppu, vanha liitto on loppu.

"Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa..." _{Room 8:3}

[Paulus]

Siis laki ei ole millään tavoin loppu.
Se on täytetty,
jos Kristus lain täyttäjänä asuu Henkensä kautta meissä.

Ei laki sinänsä ole loppu, eikä häviä mihinkään. Ei siitä olekaan kysymys.

Vaan: "Kristus on näet lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo"
eli Kristus on lain loppu meille, siis meidän ei tarvitse lain noudattamisella
tavoitella vanhurskautta. Se tie on loppu, vanha liitto on loppu.

"Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa..." _{Room 8:3}

Tässä on mielestäni tähänastisen keskustelun ehkä selkein ajatus. Silti korostin sanaa vanhurskaudeksi, joka antaa asiaan ulottuvuuden, joka liian usein unohtuu, mutta joka on keskeistä asiassa.

[Pökkelö]

Tiedän. Menee vähän off topic. Eli palaan vielä syntiinlankeemukseen.

Jos lähtee jo sieltä asian ymmärtäminen vinoon, niin ei tarvitse ihmetellä, jos koko rakennus on vinossa.

Kalamos tuolla aiemmin teki kysymyksiä asiansuhteen, enkä ole ehtinyt kirjoitella. Onneksi täällä on monia, jotka ovat tuoneet ansiokkaasti Raamatun opetusta selkeästi esiin.

Aadam luotiin Jumalan kuvaksi. Aadam oli synnitön, ja paratiisi täydellinen: turmeltumaton.

Jumala salli kuitenkin Aadamia koeteltavan. Rakastaako tämä häntä vapaasti ?

Saatana houkutteli ihmisen syntiin valehtelemalle tälle. "Onko Jumala todella sanonut ?"  "Ette suinkaan kuole.." "Tulette, tietämään niinkuin jumalat..."
Sillä samalla, mihin itse ylpeydellä lankesi. tulla Jumalan kaltaiseksi.
Viettelys oli kaksinkertainen. Jumalan tahdon epäillyksi saattaminen ja itsekoroitus.
Näin Adam kääntyi Saatanan puoleen. Pois Jumalasta jumalattomuuteen syyllistyen majesteettirikokseen saatanalliseen kapinaan Jumalaa vastaan.

Synti on Jumalasta poispäin  kääntymistä. Saatanan puoleen kääntymistä.
Ihminen oli portti, josta pahan hengen vaikutus tunki sisään näkyvään maailmaan. Synti on siis myös henkivalta.
Usein pidämme synteinä vain tekosyntejä pinnallisuutemme tähden. Synti synnyttää pahan himon, joka taas saa aikaan tekoja.

Lankeemus särki ihmisen sisäisen viattomuuden. Ihminen saastui / turmeltui.
Jumala yhteyden sijaan tuli molemmin puolinen vihollisuus (Joh. 3:36 , room. 8:7).

Jumala teki jo lankeemuksen yhteydessä aloitteen asian korjaamiseksi.
Hän antoi profetian Jeesuksesta. Vaimon siemenestä, joka on polkeva rikki käärmeen pään.
Jumala puki Aadamin ja Eevan nahkapukuihin. Tässä tapahtui ensimmäinen vedenvuodatus, joka oli myös ensimmäiselle ihmisparille opetus.
Ilman veriuhria ei ole sovitusta.

Tämä pukeminen oli myös esikuva myöhemmin tapahtuvassa pukemisesta. Siinä Herra Jeesus Kristus pukee meidät; morsiammensa puhtaaseen vanhurskauden liinavaatteeseen. Myös tätä pukemista edelsi veriuhri Golgatan kummulla.

[Paulus]

Gal. 3. luku:
23 Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.
24 Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.
24 Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.

Edellisestä käy hyvin esille se, että uskovat ovat vapaita laista, koska he eivät ole lain alaisia. Jos kuitenkin joku lähtee määrätietoisesti harjoittamaan syntiä, hän joutuu takaisin lain alaisuuteen. Johannes kirjoittaa, että synti on laittomuus. Laittomuushan on lain alaisuutta.

Kristus on siis lain loppu ainoastaan niille, jotka ovat armossa. Minusta tuntuu vähintääkin oudolta, että uskoville tulee saarnata lakia. Itse olen ollut seurakunnassa, jossa ei juuri muuta saarnattukaan kuin lakia ja se jätti jälkensä. Vieläkin on oltava tarkkana, ettei ala uskoa lakipitoiseen näennäisevankeliumiin.

[kalamos]

Pökkelö kirjoitti viimeisessä viestissään erittäin hyvin Aadamin lankeemuksesta.
Paavali viittaa juuri tuohon, ja sanoo,
että siten eli samalla tavalla kuolema on tullut meihinkin.

Mutta hyvät ystävät. Ei laki ole loppunut. Päinvastoin.
Jos olemme vapaat synnin ja kuoleman laista,
niin se johtuu siitä, että meitä hallitsee nyt Elämän Hengen laki.

Tuo Elämän Hengen laki ei anna meille vapautta tehdä laittomuuksia.
Me emme edelleenkään tapa, varasta, tee huorin jne.

Mutta me emme enää esimerkiksi suorita lihan ympärileikkausta,
koska meissä on tapahtunut uudestisyntymisen ihmeen myötä
tuon lain täyttymys eli sydämen ympärileikkaus.
Siis ei lakia ympärileikkauksesta ole kumottu.
Se on täytetty meissä, jotka olemme Hengen uudessa olotilassa
emmekä kirjaimen vanhassa.

[Jopo]

Kyllä tästä(kin) asiasta näyttää olevan vaikea puhua ilman väärinymmärtämistä. Onhan aihe laaja ja siksi ei kaikkia puolia voi käsitellä yhdessä viestissä. Ei kai kukaan ole täällä sanonut, että laki olisi "loppunut"? Tai että olisi vapaus tehdä syntiä, varastaa, valehdella, tehdä huorin jne.?

Armon evankeliumin puolustajia on Paavalista alkaen syytetty tuollaisen opettamisesta. "Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla?". Niin perusteellisesti sitä on ymmärrety väärin. Ja niin tapahtuu yhä edelleen. Vastaus sellaiseen on edelleen sama:"Pois se!"

"Laki ON hyvä, JOS sitä lain mukaisesti käytetään"

Syntisen luontomme tähden laki, joka kehoittaa rakkauteen, "saa aikaan vihaa". Kun sen pitäisi olla elämäksi, se onkin "kuolemaksi". Laki ja käskyt ei anna voimaa vapautua synnistä, vaan "synnin voima on laki". Kuinka laki voisi auttaa meitä Jumalan edessä vanhurskaaksi tulemisessa?

Paavalin keskeinen asia Gal. kirjeessa on lain ja evankeliumin suhteen käsittely. Siitä yksi yhtenäinen kohta, johon numerolla eroteltu monta syvällistä lausetta aiheesta:

1) "Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista.
2) Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.
3) Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.
4) Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.
5) Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia"

Paavali opettaa voimallisesti vanhurskauttamista uskon kautta, armosta, Kristuksen tähden, ilman lakia, ilman tekoja
jne. Kuinka hän on "lain kautta kuollut pois laista elääkseen Jumalalle".

Samalla hän kertoo miten hän uuden luomuksensa puolesta suhtautuu Jumalan lakiin:"sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin".

[Paulus]

Mutta hyvät ystävät. Ei laki ole loppunut. Päinvastoin.
Jos olemme vapaat synnin ja kuoleman laista,
niin se johtuu siitä, että meitä hallitsee nyt Elämän Hengen laki.

Tuo Elämän Hengen laki ei anna meille vapautta tehdä laittomuuksia.
Me emme edelleenkään tapa, varasta, tee huorin jne.

Itseni tuntien vierastan jotain tuollaisessa ajattelussa. Vaikka meitä hallitseekin Elämän hengen laki, niin siitä huolimatta tiedostan rikkovani lakia päivittäin ja hetkittäin niin, etten rakasta lähimmäistäni niinkuin itseäni, puhumattakaan muista laiminlyönneistäni. Ei Elämän hengen lakikaan minua ole niistä vapauttanut. Mutta tiedostaessani, että en ole enää sen (synnin ja kuoleman) lain alainen, voin elää vapaana ahdistuksesta luottaen uskonvanhurskauteen ts. siihen, etten ole lain alainen ja että syntejäni ei lueta minulle syyksi. Käytännössä Kristus on kohdallani lain loppu. Tai niinkuin romaniveli asian ilmaisi: "Hai, ei koske minnuu."

[Pökkelö]

Jopo ja Paulus ovat asian ytimessä.

Palataan vielä Kainiin  Ja Aabeliin.

Kain ja Aabel olivat syntiilangenneen Aadamin ja Eevan pojat.
Koskapa Isä on langennut, ovat pojatkin langenneita. Sellainen kuin synnyttäjä on, sellaiset ovat hänestä syntyneet.
He perivät ehdottomasti sen luonnon josta he polveutuivat. Olemme luonnostamme vihan lapsia ( Ef. 2:3), sillä me kaikki olimme Aadamin kupeissa hänen langetessaan.

Miksipä pojat uhrasivat Jumalalle ? Vanhemmat olivat kertoneet pojilleen mitä heille oli tapahtunut. Kertoneet miten Jumala oli vuodattanut verta pukiessaan heidät nahkapukuihin. Näin he olivat opettaneet poikiaankin lähestymään Jumalaa veriuhrin kautta.
Aabel uhrasi veriuhrin, mutta Kain toi kaikkein parastaan. Hän toi omalla kättensä työllä ja vaivalla otsansa hiessä tuottamaa maan hedelmää.

Inhimillisesti katsoen se oli paljon parempi kuin Aabelin veriuhri. Jumala katsoi hyväksyvästi Aabelin uhrin puoleen, mutta ei Kainin uhriin.
Tästä Kain vihastui. Ensin syttyi kateus, ja viha. Se synnytti murhan hengen ja tuotti surmatyön.
Jo kateus ja viha, kuten murhan henkikin oli jo syntiä, eikä vasta itse teko, joka oli näiden hedelmä.

Kumpikin uhraaja oli samnaarvoinen Jumalan silmissä. Vain uhreissa oli ero. Syntien sovitus vaatii aina veriuhrin.
Aabel uhrasi uskossa veri uhrin, joka miellytti Jumalaa, kuten vanhemmat olivat hänelle opettaneet.
Kysymys oli siitä miten ihminen voi lähestyä Jumalaa.

Kain katsoi tuon veriuhrin ylen tuoden omaansa. Hän tarjosi oman ymmärryksensä mukaan parempaa ja kauniimpaa oman tekonsa tuotetta.

Tämä on luonnollisen ihmisen ymmärryksen tie. Kainin tie.
Ihmislähtöiset uskonnolliset teot. Itsevalittu, itsesäädetty ja itsemitoitettu Jumalan palveleminen.
Ja ihminen tekee sen tosissaan luullen näin palvelevansa ja miellyttäen Jumalaa omilla teoillaan.
Tekee hän sen lakia täyttäen, vanhurskauttaan lisäten, kilvoitellakseen, pyhittyäkseen tai verhoten sen palkan tavoitteluun. Yhtä kaikki. Se on oman uhrin tuomista Jumalan veri uhrin rinnalle.
Kainin tie on tänään evankeliumin hylkäämistä. Se näyttää hyvältä, mutta on kirouksen tie.

Meille Jumala on valmistanut yhden kertakaikkisen uhrin, jonka rinnalle emme saa tuoda mitään omaa uskonnollista pyhyyden tavoitteluamme. Vaikka meillä siihen onkin vimmainen halu. Haluamme kelvata omilla töillämme Jumalalle ja olla "jotain" hurskasta myös muiden kanssa vaeltajien silmissä.
Se on kuitenkin oman itsemme koroittamista Jumalan rinnalle, ja siihen Hän ei katso.

Meille riittää uskon kilvoitus pysyä Jumalan valmiissa työssä lisäämättä siihen mitään.
Aabelin veri huusi kostoa. mutta Jeesuksen Kristuksen veri huutaa sovintoa. Siitä saamme elää ja julistaa muillekin.
Kaikki on täytetty !

[Paulus]

Meille Jumala on valmistanut yhden kertakaikkisen uhrin, jonka rinnalle emme saa tuoda mitään omaa uskonnollista pyhyyden tavoitteluamme. Vaikka meillä siihen onkin vimmainen halu. Haluamme kelvata omilla töillämme Jumalalle ja olla "jotain" hurskasta myös muiden kanssa vaeltajien silmissä. Se on kuitenkin oman itsemme koroittamista Jumalan rinnalle, ja siihen Hän ei katso.

Tästä tulee mieleen, että aika monilla uskovilla on hyllyssään Osvald Chambersin kirja "Parhaani hänelle". Vaikka nämä asiat eivät ole tällä tavalla olleetkaan minulle selviä, niin olen aina jotenkin vierastanut tuon kirjan nimeä. En ole sitä edes itse ymmärtänyt, mikä siinä kaihertaa. Mutta Pökkelön kirjoituksen myötä tämäkin asia selvisi. En kuitenkaan voi nyt tarkemmin ottaa kantaa itse kirjaan, siinähän voi olla hyviäkin ajatuksia. Kirja on ollut ehkä vuosikymmeniä minunkin hyllyssäni ja olen havainnut, että monet hengen miehet ovat kirjaa siteeranneet eri yhteyksissä.

[Paulus]

Harmikseni huomasin, että olen antanut tuon Chambersin kirjan pois lukematta sitä. Se on virhe, koska vain hyviä kirjoja tulisi antaa eteenpäin ja tuosta kirjasta en oikeastaan voi sanoa mitään, koska en sitä ole lukenut. Jos sisätö on kelvoton, sellainen kirja tulisi hävittää eikä suinkaan laittaa kiertoon. Jos jollakin on tuo kirja, niin kehotan tutustumaan siihen ja vaikkapa kommentoimaan täällä.

Lyhyellä nettihaulla totesin, että kirja on hyvin suosittu maailmalla ja siihen täytyy olla jokin syy. Löysin semmoisenkin tiedon, että kirjoittaja kuoli varsin nuorena, vai 43-vuotiaana.

[kalamos]

Vaikka meitä hallitseekin Elämän hengen laki, niin siitä huolimatta tiedostan rikkovani lakia päivittäin ja hetkittäin niin, etten rakasta lähimmäistäni niinkuin itseäni, puhumattakaan muista laiminlyönneistäni. Ei Elämän hengen lakikaan minua ole niistä vapauttanut. Mutta tiedostaessani, että en ole enää sen (synnin ja kuoleman) lain alainen, voin elää vapaana ahdistuksesta luottaen uskonvanhurskauteen ts. siihen, etten ole lain alainen ja että syntejäni ei lueta minulle syyksi. Käytännössä Kristus on kohdallani lain loppu. Tai niinkuin romaniveli asian ilmaisi: "Hai, ei koske minnuu."

Tarkennetaan hiukan.

Sinä et enää ole synnin ja kuoleman lain alainen,
koska Jeesus on tuon lain täyttymys kohdallasi.
Hän kärsi synneistäsi seuraavan kuoleman rangaistuksen.
Siis ei tuo synnin ja kuoleman laki ole loppu vaan täytetty
Jeesuksessa Kristuksessa.

Se, että sinä koet päivittäin rikkovasi lakia,
osoittaa juuri sen lupauksen täyttyneen,
jonka mukaan Uuden liiton uskovien sydämeen on kirjoitettu Jumalan laki.

Laki ei enää vaikuta meihin ulkoapäin kirjaimena niinkuin Vanhassa liitossa,
vaan se elää ja vaikuttaa meissä sisäisesti Elämän Hengen lakina.

[Oloneuvos]

Harmikseni huomasin, että olen antanut tuon Chambersin kirjan pois lukematta sitä. Se on virhe, koska vain hyviä kirjoja tulisi antaa eteenpäin ja tuosta kirjasta en oikeastaan voi sanoa mitään, koska en sitä ole lukenut. Jos sisätö on kelvoton, sellainen kirja tulisi hävittää eikä suinkaan laittaa kiertoon. Jos jollakin on tuo kirja, niin kehotan tutustumaan siihen ja vaikkapa kommentoimaan täällä.

Lyhyellä nettihaulla totesin, että kirja on hyvin suosittu maailmalla ja siihen täytyy olla jokin syy. Löysin semmoisenkin tiedon, että kirjoittaja kuoli varsin nuorena, vai 43-vuotiaana.

Hupsista, siinä taisit tehdä taitamattomasti. Kirjaa alkuperäiskäännöksenä on vaikeahko löytää muualta kuin jonkun divarin kätköistä. Uudemmat painokset eivät ole kovinkaan uskollisia sen ylevälle alkutekstille. Parhaani Hänelle (My utmost for His  Highnest - Minun äärimmäiseni Hänen Korkeimpaansa - käännös Oloneuvoksen mukaan) syntyi Chambersin saarnoista, jotka hänen vaimonsa pikakirjoitti muistiin. Kirja julkaistiin noin 10 vuotta Champersin kuoleman jälkeen. Se koostuu lähetyskoulussa pitämistään saarnoista, lyhennettyinä.

Kun ensimmäisen kerran vuosikymmeniä sitten sain kirjan ystävältäni ja luettuani siitä muutaman sivun koin sen olevan harhaoppisen tekele. Laitoin sivuun, mutta kuukausien kuluttua kirja muistui mieleeni ja tahdoin vilkaista sitä uudelleen. Silloin kirja alkoikin puhuttelemaan ja opettamaan minulle uusia asioita ja näkökulmia, joita en ennen ollut ajatellutkaan.

Suosittelen kaikille, jotka haluavat luovuttaa äärimmäisensäkin Lunastajamme Jeesuksen käyttöön. Ehdot ovat ankarat, mutta ihanat. "Maailman ääristä minä kuulen tämän ylistyslaulun: ihana on vanhurskasten osa".

[Paulus]

Kun ensimmäisen kerran vuosikymmeniä sitten sain kirjan ystävältäni ja luettuani siitä muutaman sivun koin sen olevan harhaoppisen tekele. Laitoin sivuun, mutta kuukausien kuluttua kirja muistui mieleeni ja tahdoin vilkaista sitä uudelleen. Silloin kirja alkoikin puhuttelemaan ja opettamaan minulle uusia asioita ja näkökulmia, joita en ennen ollut ajatellutkaan.

Tervetuloa, Oloneuvos, mukaan. Toivon, että jaksat kirjoitella ja tuoda panoksesi foorumille. Tässä me yökyöpelit oloneuvokset istuskelemme tietokoneen ääressä, kun meistä ilmeisesti ei kummankaan tarvitse herätä aikaisin.

Tosiaan koin kirjan sisällön arveluttavaksi liian vähäisellä tutustumisella. Kirjan suomenkielinen nimi herätti pahennusta, minun parhaanikin on ainoastaan sutta ja sekundaa. Toinen arveluttava seikka on se, että evankeliumia on erittäin vaikea kaupallistaa, raitis evankeliumi ei saa aikaan merkittäviä kassavirtoja. Minulla soi hälytyskellot jo siinä vaiheessa, kun kirjat tulevat maailmalla suosituksi. Kts. toisaalla keskustelua kirjasta "Jumala puhuu" (http://puimatanner.net/index.php?topic=361.msg26434#msg26434).

[Oloneuvos]

Kun ensimmäisen kerran vuosikymmeniä sitten sain kirjan ystävältäni ja luettuani siitä muutaman sivun koin sen olevan harhaoppisen tekele. Laitoin sivuun, mutta kuukausien kuluttua kirja muistui mieleeni ja tahdoin vilkaista sitä uudelleen. Silloin kirja alkoikin puhuttelemaan ja opettamaan minulle uusia asioita ja näkökulmia, joita en ennen ollut ajatellutkaan.

Tervetuloa, Oloneuvos, mukaan. Toivon, että jaksat kirjoitella ja tuoda panoksesi foorumille. Tässä me yökyöpelit oloneuvokset istuskelemme tietokoneen ääressä, kun meistä ilmeisesti ei kummankaan tarvitse herätä aikaisin.

Lämmin kiitos tervetulotoivotuksestasi. Oletko foorumilla valvoja, ylläpitäjä tms.? Viestejä olet ainakin kirjoittanut runsaasti. Muutamia olen ehtinyt lukemaan ja niistä päätellyt, että olet saanut matkata Herran kanssa jo pidemmän aikaa.

Minut pyysi (houkutteli) foorumille nm Pökkelö jonka kanssa olen saanut ihmeellisen johdatuksen kautta ystävystyä mennä vuonna. Hyvä veli. "Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on ystäviä, veljiäkin uskollisempia".

Toivon, että jaksan osallistua kirjoitteluun palstalla elämääni rajoittavista sairauksista huolimatta. Elän jo nyt "jatkoajalla", mutta elän kuitenkin, Jumalan armosta.

[Paulus]

Kun ensimmäisen kerran vuosikymmeniä sitten sain kirjan ystävältäni ja luettuani siitä muutaman sivun koin sen olevan harhaoppisen tekele. Laitoin sivuun, mutta kuukausien kuluttua kirja muistui mieleeni ja tahdoin vilkaista sitä uudelleen. Silloin kirja alkoikin puhuttelemaan ja opettamaan minulle uusia asioita ja näkökulmia, joita en ennen ollut ajatellutkaan.

Tervetuloa, Oloneuvos, mukaan. Toivon, että jaksat kirjoitella ja tuoda panoksesi foorumille. Tässä me yökyöpelit oloneuvokset istuskelemme tietokoneen ääressä, kun meistä ilmeisesti ei kummankaan tarvitse herätä aikaisin.

Lämmin kiitos tervetulotoivotuksestasi. Oletko foorumilla valvoja, ylläpitäjä tms.? Viestejä olet ainakin kirjoittanut runsaasti. Muutamia olen ehtinyt lukemaan ja niistä päätellyt, että olet saanut matkata Herran kanssa jo pidemmän aikaa.

Minut pyysi (houkutteli) foorumille nm Pökkelö jonka kanssa olen saanut ihmeellisen johdatuksen kautta ystävystyä mennä vuonna. Hyvä veli. "Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on ystäviä, veljiäkin uskollisempia".

Toivon, että jaksan osallistua kirjoitteluun palstalla elämääni rajoittavista sairauksista huolimatta. Elän jo nyt "jatkoajalla", mutta elän kuitenkin, Jumalan armosta.

Ei minulla ole täällä mitään "asemaa", kuten ei enää missään muuallakaan. Minulla on vain mielipiteitä, joista osa on varmaankin vääriä. Silti tykkään kirjoitella foorumeilla - tämä ei suinkaan ole ensimmäinen, vaikka nykyisin miltei ainoa. On tämä nettiaikakausi siitä hyvä, että elämänpiirin kaventuessa, saa seurustella toisten uskovien kanssa luultavasti enemmän kuin ennen meitä eläneet. Uskossa olen ollut lähes koko elämäni, ensin lapsenuskossa n. 10 vuotta. Sen jälkeen tuli muutaman vuoden jakso, jolloin tarkoituksena oli "ottaa ilo irti elämästä". Kuinka osuva tuo ilmaisu onkaan! Täytettyäni 16 v. tulla pätkähdin uskoon. Olen joutunut sanomaan, että melkein kaikki synnit on tullut tehtyä uskossaoloaikana.

Täällä sivusin aiemmin kokemuksiani: http://puimatanner.net/index.php?topic=608.msg25590#msg25590

Tuo, mitä kerroit itsestäsi, sopii lähes täydellisesti minuunkin. Olen hyvin tietoinen siitä, että matka ei ole enää pitkä, loppu sinänsä ei pelota, kuolemaa pahempi on pitkäaikainen kituminen. Sekin on Suuremmassa kädessä.