Voisiko ajatella niin, että Jumalan sana on se pelastusrengas ja usko on se käsi jolla siihen tartutaan? Ja uskokin on lahja, joka tulee Kristuksen sanan kuulemisesta.
Numero yksi on kääntyminen.
Mitään ei tapahdu, ellemme käänny ja suostu kohtaamaan Jumalaa.
Siis usko on tuon kohtaamisen seuraus - ei syy.
Kun Jumala saa sovittaa meidät,
niin silloin me olemme Jeesuksen veren suojassa.
Tämän suojan tehoon ei millään tavoin vaikuta meidän uskomme/epäuskomme.
Monessa Israelin kodissa Egyptissä varmastikin pelättiin kovasti,
että entäpä jos verensively oven pihtipieliin ei tehoakaan.
Mutta täysin riippumatta siitä, oliko tuon oven sisäpuolelle epäusko vai usko,
kuolema ei tullut siihen taloon, jonka oven pihtipielet oli sivelty Jeesuksen verellä.
Täysin riippumatta siitä, oliko myrkkykäärmeen pureman saanut
epäilevä ja epäuskoinen, hän sai uuden elämän,
jos nosti katseensa puuhun ripustettuun vaskikäärmeeseen.
Meidän tarvitsee vain nostaa katseemme Golgatan puuhun ripustettuun
Jumalan Ainokaiseen Poikaan, Jumalan Teurastettuun Karitsaan,
ja silloin me olemme pelastetut, syntyneet uudesti ylhäältä Hengestä.
Silloin me olemme siirretyt kuolemasta Elämään.
Silloin me kuulumme joukkoon, josta Jeesus sanoi:
He eivät ikinä huku.
Monen uskovan ihmisen uusi elämä on alkanut rukouksella:
Jumala, jos sinä olet olemassa ...