Uutiset, plokien kommentointia, lehtijutut ym.

[Korpima]

Sinänsä sijoittaminen on järkevää ja kannustan kaikkia kristittyjä sijoittamaan ja säästämään. Se on järkevää taloudenhoitoa.

Tässä hyvä kirja aloittaa taloudenhoito

https://www.ristinvoitto.fi/mielipiteet/arvio_raha_on_tavallinen_kayttoesine_/?numero=30/2023&osasto=Kolumni

Onhan talous omalla tavallaan tärkeää. Kaikkeen tarvitsee rahaa: hyväntekeväisyydestä palkkoihin. Vastuullisuutta ja ajattelevaisuutta voi yrittää harjoittaa. Hyvä ajatus tuossa jälkimmäisessä linkissä, että rahaan voi suhtautua työkaluna.

Trumpista ja osakemarkkinoista en osaa sanoa juuta enkä jaata. Warren Buffett taisi olla viisas mies tekemällä ovelia liikkeitä.

[Janne]

Warren Buffett on viisas talousasioissa se on totta 

Tuosta Trumpista vielä sen verran, että periaatteessa "Matti ja Maija Meikäläisetkin" olisivat voineet hyödyntää Trumpin kolme tuntia aikaisemmin (tullitaukoa) julkaisemaa lausuntoa ,että nyt on hyvä aika ostaa osakkeita. Siinä ei ole mitään laitonta tai hämärää. Spekolointia lähinnä - että mitä tuli/tulee tapahtumaan.

Sen sijaan jos ostolaidat ja kaupankäynti olivat vilkastuneet räjähdysmäisesti juuri ennen virallista ilmoitusta (ei siis mitään somepäivitystä), niin tämä mennee Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio SEC:in tutkintaan.

Toisaalta tämäkin on aika poliittiinen komissio (republikaanienemmistöinen).

Suomessa finanssivalvonta on riippumaton ja valvoo mm. sisäpiirikauppoja.

Huom! en siis väitä että mitään väärää olisi tapahtunut USA:ssa, mutta kauppaa on käyty niin siellä kuin Suomessakin ennätyspaljon tässä rytinässä.

Tutkinnat sinänsä ovat aika arkipäivää - varmistetaan luotettava kaupankäynti ja se että kaikilla on yhtäläiset ja avoimet tiedot julkisista kaupankäynnin kohteina olevista yrityksistä.

[Janne]

Tuon jutun mukaan ei väärinkäyttöä. Pitäisi itsekin alkaa noudattaa Trumpin ohjeita 

https://www.iltalehti.fi/talous/a/f809fb5f-0d06-4e25-9695-89ee6254c312

[Korpima]

Tämä Aaron Rennin blogijuttu ("How J.D. Vance Rejected Evangelicalism") Yhdysvaltain varapresidentin J. D. Vancen uskonnollisista kannoista oli ihan mielenkiintoinen.

Vaikka vähän pitkä, eivätkä amerikkalaiset uskonnolliset kulttuurit sinänsä ole tuttuja. Hän siis ilmeisesti vaihtoi evankelikaalisesta kristinuskosta katoliseen älyllisten syiden takia ja siksi, että katolisuus oli "eliitimpi" ja läsnä eliitin keskuudessa. Ei tosin kuulosta kovin ylevältä syyltä vaihtaa, mutta onhan kristinusko kuitenkin kristinuskoa.

Uskon, että suuri osa tästä johtuu siitä, että kulttuuriseen osallistumiseen perustuva evankelikalismi on kyllästetty eräänlaisella ”kulttuurisella kammoksumisella” [cringe, eräänlaista häpeää] tai syvällä kulttuurisella alemmuudentunteella. Siitä puuttuu katolilaisuuden kulttuurinen itsevarmuus. On myös pelko siitä, että heidät niputetaan yhteen sellaisten ihmisten kanssa, jotka käyvät JD Vancen isän kirkossa. Mikä on, rehellisesti sanottuna, aiheellinen huoli. Ja harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, kuten Tim Kellerin tai vanha kirkkoani NYC:ssä, tästä liikkeestä kuulee harvoin mitään todella vakuuttavaa tai oivaltavaa.

Koska kirkon on oltava läsnä kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnan kaikissa osissa, näen tämän aukon korjaamisen aidosti korkeamman statuksen protestantismissa suurena ongelmana.
(Suom. DeepL.com.)

Tullaan siis siihen, että jotkin amerikkalaiset kristityt ryhmittymät ovat ilmeisesti matalamman statuksen ryhmiä kuin toiset. No, onhan tämä hyvin inhimillistä, mutta kauas on tultu siitä kun jo ristiinnaulitseminen oli kauhistus ja sitä ei hyvissä piireissä saanut mainita. Vaikka onhan hyvä, että kristinuskoa on kaikissa yhteiskuntaluokissa ja sosiaalisen statuksen ryhmissä.

Suomessa olen joskus kuullut, että luterilaiset olisivat keskiluokkaisempia ja vapaat suunnat ei-niin, mutta en osaa itse sanoa. Katolisista ja ortodokseista myöskään en tiedä.

[Kahvipapu]

Aika jännä näkökulma tuo "eliitille sopivat kristinuskon muodot". Lueskelin tuota juttua, ja homma tuntui tiivistyvän korkeaan sosio-ekonomiseen asemaan ja tiedepositiivisuuteen, varsinkin kreationismin tapauksessa.

Sikäli sääli, että kristinuskon ja seurakunnan soisi yhdistävän mahdollisimman erilaisia ihmisiä, mutta on kai luonnollista hakeutua kaltaistensa joukkoon.

Oma kokemukseni on, että vapaissa suunnissa on kirjavampia seurakuntia kuin luterilaisissa jumalanpalvelusyhteisöissä. Ne ovat yhdenmukaisempia, ja väkeä ei tule kaduilta mukaan. En tiedä, miten sellaiseen suhtauduttaisiin, varmaan vähän epäluuloisesti.

Laaja-alainen tieteellinen maailmankuva on varmaan hyväksytyin ihan valtakirkossa. Siellä on oikeastaan hankalaa olla kreationisti tai omata korkea raamattunäkemys. Tällaiset ihmiset hakeutunevat vanhoillisiin jumalanpalvelusyhteisöihin tai sitten vapaisiin suuntiin.

[Korpima]

Kiintoisaa kuulla suomalaisia kokemuksia. Suomessa katolisuus tuskin on mitään eliitin hommaa, luulisin. Veikkaisin, että eduskunnassa on monenlaisia kristittyjä ihmisiä, vaikka tämä on vain arvaus.

Tänään Radio Deillä oli hauska päivän blogi, joka liittyy vähän eliittikeskusteluun (Annamari Jukko, 11.4.2025, varmaan tulossa piakkoin arkistoon: https://deiplus.fi/ohjelmasarja/308?mediaType=null). Siinä penättiin ironisesti rikkaiden messua ja turvallista tilaa heille. "Myös papin on hyvä olla rikas tai edustaa varakkaiden vähemmistöä." Sanotaan, että rikkaisiin ei tule suhtautua syrjivästi ja esitetään Raamatun kohtia, joita ei tulisi kertoa.

[sandia]

Tuo riippuu hyvin paljon siitä alueesta, missä asuu. Osavaltiossa, missä asumme on paljon pieniä entisiä teollisuuskaupunkeja, siis hyvin pieniä, moni niistä syntyi yhden tai kahden pienen tehtaan ympärille. Tehtaat käyttivät 1800-luvun lopussa ja 1900- luvun alussa vesivoimaa tuottaessaan sähköä. Tehtaat olivat ja yhtä ovat tyhjilään koskien, vieressä mihin oltiin rakennettu patoja ja generaattoreita.
Tosin mies sanoi, että ei ole varma saivatko sähköä vai oliko se vain mekaanista energiaa.

Suuri osa Uuden Englannin pieniin tehdaskaupunkeihin muuttavista olivat kanadalaisia, joilla oli juurensa Ranskassa.
Ja Ranska on laajasti katolinen maa.
Nämä alueet ovat nykyään taloudellisesti heikkoja alueita, koska tehtaat ovat sulkeutuneet vuosikymmeniä sitten, mutta ihmiset asuvat vielä tehtaan tekemissä työläisasunnoissa.
Näitä kaupunkeja kutsutaan nimellä "milltown"

Alueilla on paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Mutta katolinen kirkko on siellä ja alue on siis hyvin katolista.

Tietty jos menee Yalen yliopistoon New Haveniin, mikä on myös osavaltiossamme, sen katolisen kirkon historia on erilainen.


 

[Janne]

luterilaisissa jumalanpalvelusyhteisöissä. Ne ovat yhdenmukaisempia, ja väkeä ei tule kaduilta mukaan. En tiedä, miten sellaiseen suhtauduttaisiin, varmaan vähän epäluuloisesti.

Laaja-alainen tieteellinen maailmankuva on varmaan hyväksytyin ihan valtakirkossa. Siellä on oikeastaan hankalaa olla kreationisti tai omata korkea raamattunäkemys. Tällaiset ihmiset hakeutunevat vanhoillisiin jumalanpalvelusyhteisöihin tai sitten vapaisiin suuntiin.

Hiukan eri mieltä molemmista kohdista. Kirkon (ev.lut) piirissä on paljon diakoniatyötä mm. aamiaisia/hartauksia ja jumalanpalveluksia joihin tulee vähäosaisia ainakin Oulun seudulla. Samat ihmiset ainakin suuri osa sitten mukana muissakin kirkon tapahtumissa.

Tuo toinenkaan kohta ei oikein täysin päde. Olen itse ollut parikin kertaa ev.lutin järjestämissä tilaisuuksissa joissa keskitytty kreationismiin. Toisessa oli Pekka Reinikainen ja toisessa kaksi muuta kreationisti puhujaa. Molemmat olivat kirkon tiloissa ja ev.lutin järjestämiä.

[Janne]

Kiintoisaa kuulla suomalaisia kokemuksia. Suomessa katolisuus tuskin on mitään eliitin hommaa, luulisin.

Oulun korkeudella lähinnä maahanmuuttajien

[Kahvipapu]

Juu, hyviä täydennyksiä Jannella. Itsellä mielessä oli ehkä päällimmäisenä SLEY:n, LHPK:n ja vastaavien yhteisöt. Niissä ei yleensä ole juuri diakoniaa. Eikä myöskään sellaista evankeliointikulttuuria, joka tavoittaisi.

Siitä olen yllättynyt, että jossain päin valtakirkkoa suhtaudutaan edes neutraalisti kreationismiin. Ei vastaa omia kokemuksia.

[Kahvipapu]

Katolisuus on Suomessa tosiaan lähinnä maahanmuuttajien uskontoa, ja rajoittuu suuriin kaupunkeihin. Keskivertosuomalainen ei törmää katolisuuteen missään muualla kuin uutisissa.

[Janne]

Joo kyllä Pekka Reinikainen veti kirkon Oulussa aivan täyteen. Iso kirkko mutta piti vielä hakea ylimääräisiä penkkejä.

Saattohan siinä takana olla joku kirkon sisällä toimiva joku yhteisö mutta kuitenkin luvallista touhua 

[Korpima]

Timo Soini on tunnettu katolinen. Ehkä hän voisi olla eräänlaista... eliittiä? (Tiedä pitäisikö laittaa hymiö vai ei, rempseine maisterisjätkä-imagoineen.) Oli tänään jossakin Radio Dein ohjelmassa, kun satuin kuuntelemaan.

[sandia]

Tämä Aaron Rennin blogijuttu ("How J.D. Vance Rejected Evangelicalism") Yhdysvaltain varapresidentin J. D. Vancen uskonnollisista kannoista oli ihan mielenkiintoinen.

Vaikka vähän pitkä, eivätkä amerikkalaiset uskonnolliset kulttuurit sinänsä ole tuttuja. Hän siis ilmeisesti vaihtoi evankelikaalisesta kristinuskosta katoliseen älyllisten syiden takia ja siksi, että katolisuus oli "eliitimpi" ja läsnä eliitin keskuudessa. Ei tosin kuulosta kovin ylevältä syyltä vaihtaa, mutta onhan kristinusko kuitenkin kristinuskoa.

Uskon, että suuri osa tästä johtuu siitä, että kulttuuriseen osallistumiseen perustuva evankelikalismi on kyllästetty eräänlaisella ”kulttuurisella kammoksumisella” [cringe, eräänlaista häpeää] tai syvällä kulttuurisella alemmuudentunteella. Siitä puuttuu katolilaisuuden kulttuurinen itsevarmuus. On myös pelko siitä, että heidät niputetaan yhteen sellaisten ihmisten kanssa, jotka käyvät JD Vancen isän kirkossa. Mikä on, rehellisesti sanottuna, aiheellinen huoli. Ja harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, kuten Tim Kellerin tai vanha kirkkoani NYC:ssä, tästä liikkeestä kuulee harvoin mitään todella vakuuttavaa tai oivaltavaa.

Koska kirkon on oltava läsnä kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnan kaikissa osissa, näen tämän aukon korjaamisen aidosti korkeamman statuksen protestantismissa suurena ongelmana.
(Suom. DeepL.com.)

Tullaan siis siihen, että jotkin amerikkalaiset kristityt ryhmittymät ovat ilmeisesti matalamman statuksen ryhmiä kuin toiset. No, onhan tämä hyvin inhimillistä, mutta kauas on tultu siitä kun jo ristiinnaulitseminen oli kauhistus ja sitä ei hyvissä piireissä saanut mainita. Vaikka onhan hyvä, että kristinuskoa on kaikissa yhteiskuntaluokissa ja sosiaalisen statuksen ryhmissä.

Suomessa olen joskus kuullut, että luterilaiset olisivat keskiluokkaisempia ja vapaat suunnat ei-niin, mutta en osaa itse sanoa. Katolisista ja ortodokseista myöskään en tiedä.

JD Vance kiroitti kirjan elämästään. Kasvoi aika vaikeissa olosuhteissa, äiti oli alkoholisti, yksinhuoltaja.
Ja siitä on Netflixissä elokuva.
Tässä siitä vähän. https://www.youtube.com/watch?v=KW_3aaoSOYg

[Korpima]

Sikäli sääli, että kristinuskon ja seurakunnan soisi yhdistävän mahdollisimman erilaisia ihmisiä, mutta on kai luonnollista hakeutua kaltaistensa joukkoon.

Pienessä Suomessa tuskin on ihan samanlaisia eliittipiirejä kuin jossain suuremmassa maassa. Kaikki on suurempaa. Tai esim. varsinaisia eliittiyliopistoja, joiden hengellisyys - tai sen puute - sitten vaikuttaa sieltä valmistuviin, kuten tuossa blogijutussa sanottiin.

Tuo riippuu hyvin paljon siitä alueesta, missä asuu.[...]
Alueilla on paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Mutta katolinen kirkko on siellä ja alue on siis hyvin katolista.

Tietty jos menee Yalen yliopistoon New Haveniin, mikä on myös osavaltiossamme, sen katolisen kirkon historia on erilainen.

Tosiaan voin kuvitella, että katolisen kirkon piirit Amerikassakin ovat hyvin erilaisia. Jossakin katolisuus on eliittiä, toisaalla köyhyyttä.

***

Etsiskelin tuosta Aaron Rennistä ja näemmä hän on kirjoittanut paljon Yhdysvalloissa keskustelua herättäneen artikkelin "The Three Worlds of Evangelicalism".

Siinä jaetaan amerikkalaisten suhtautuminen kristinuskoon aikakausien perusteella "positiiviseen maailmaan", "neutraaliin maailmaan" ja "negatiiviseen maailmaan." Nyt nykyisin mennään negatiivisessa maailmassa, eli maa ja kulttuuri on vastahangassa kristinuskon kanssa.

Renn sanoi, että suunnilleen vuodesta 2014 lähtien - vähän ennen vuonna 2015 annettua Obergefell v. Hodges -päätöstä, jolla laillistettiin samaa sukupuolta olevien avioliitto koko Yhdysvalloissa - kristityksi tunnustautumisesta on tullut sosiaalinen ja ammatillinen negatiivinen asia, erityisesti eliittipiireissä.

"Kristillinen moraali on nimenomaisesti torjuttu ja sitä pidetään uhkana julkiselle hyvälle ja uudelle julkiselle moraalijärjestykselle. Kristillisten moraalinäkemysten omaksuminen tai maallisen moraalijärjestyksen rikkominen aiheuttaa kielteisiä seurauksia." Rennin artikkelin mukaan yksi mahdollinen sitoutumisstrategia negatiivisessa maailmassa on Dreherin kannattama ”Benedictin vaihtoehto”, jossa vaaditaan rajoitetumpaa sitoutumista maalliseen kulttuuriin uskonnollisten uskomusten ja käytäntöjen säilyttämiseksi vihamielisessä ympäristössä, mutta Renn väittää, että evankeliset ovat joko laiminlyöneet tai hylänneet Benedictin vaihtoehdon, mikä hänen mukaansa ”juontaa juurensa todellisuuden kieltämiseen”.

Evankeliset eivät halunneet, eivätkä suurelta osin halua vieläkään, hyväksyä sitä, että he elävät nyt negatiivisessa maailmassa."

(Suom. DeepL.com.)