Niin, minähän olen vain ihminen ja jumala itse päättää mikä on oikein ja väärin.
Minun mielestä vaan on epäreilua, että minun on ollut pakko syntyä alunperinkään.
Miksi ihmisen pitää syntyä vain siksi että jumala voi kostaa ihmiselle? Jos ihminen syntyy jumalan tahdosta, niin eikö jumalan pitäisi sitten kostaa itselleen.
Minun oikeudentajuun ei mahdu se, että jumala on luonut kaiken tämän mm. saatanan ja sitten hän itse ei joudu ottamaan lainkaan vastuutta omista teoistaan.
Kai jumala sitten on ns. oikeuden yläpuolella, eikä hänen tarvitse ottaa vastuuta teoistaan. Hänen omat luomuksensa sitten joutuvat ottamaan vastuun, jumalan teoista.
Näin sitten jumala voi sanoa, että hän itse on hyvä. Ainoastaan hänen luomuksensa on pahaa.
Mutta näin ihmisen järjellä ajateltuna: eikö siis järkevintä jumalan olisi lopettaa luominen, kun syntyy vain kärsimystä ja tuskaa luomusolioille ja kaikki menee kirjaimellisesti päin helvettiä?
Jumala on sanonut, että hän tulee vihaiseksi synnistä. Miksi jumala sitten loi alunperin käärmeen ja saatanan? Haluaako jumala olla vihainen? Jos hän ei haluaisi, niin miksi sitten hän ei ole poistanut syntiä.
Vaan pikemminkin antanut sille lisää voimaa ja aikaa jotta se paisuisi kuin pullataikina. Näin ihmisen järjellä ajateltuna, tällainenhan on täysin järjetöntä.
Siinä taas ihmisen järjellä on järkeä, että jumala onkin itse paha. Tai ei kai mistään hyvästä voi syntyä pahaa? Jos jumala olisi täysin hyvä, niin mistä paha sitten on tullut.
Olisi varmaan ollut hyvä tällaisia kysymyksiä selittää raamatussa. Mutta jumala vaatii sokeaa uskoa. Ja ihmisen pitäisi unohtaa realiteetit ja hänen järkensä muodostamat faktat joita voimme havaita maailmassa ja omassa elämässämme.
Toisaalta, jumala sanoo että ihminen on sokea ilman jumalaa. Paradoksaalista, että ihmisen pitäisi siis uskoa sokeasti: voidakseen nähdä.
Harmi ettei jumala ole minua sitten luonut sellaiseksi, joka pystyisi uskomaan sokeasti. Tai antanut minulle sitten uutta sydäntä, joka uskoisi sokeasti eikä miettisi enää kysymyksiä.