Minä ehdin innoissani
jo avaamaankin
erillisen keskustelun
Roomalaiskirjeestä kokonaisuutena Mutta tämän keskustelun aihe
eli Roomalaiskirje 12
on jotain minulle aivan erityistä.
Niin voimakkaasti se
aikoinaan pysäytti minut,
kuten ensimmäisessä viestissäni
jo kerroinkin.
Mutta palaan tuohon
halpaan astiaan.
Rebekan saviruukkuun.
Rebekka antoi sen käyttöön.
Antoi juoda astiastaan.
Ja juotti kamelitkin.
Ja näin me itsekukin
voimme tehdä,
kun olemme saaneet
saviseen astiaamme Elävää Vettä.
Voimme antaa astiamme
eli ruumiimme Jumalan käyttöön.
Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta
kehoitan teitä, veljet,
antamaan ruumiinne
eläväksi, pyhäksi,
Jumalalle otolliseksi uhriksi;
tämä on teidän
järjellinen jumalanpalveluksenne.
Rebekka teki aikamoisen urakan,
kun juotti kamelitkin.
Ja niin sitten kävi,
että Rebekasta tuli
Jumalan kansan äiti.
Siis Jaakobin eli Israelin äiti.
Ja tuon kansan kautta
tuli Elävä Vesi koko maailmaan.
Siis ei pelkästään
Pyhälle kansalle
vaan myös pakanakansoille.
Jumala todella käytti Rebekkaa.
Ilman äidin toimellisuutta,
olisi Iisak siunannut Eesaun.
Mutta se ei ollut Jumalan tahto.
Eli meillä jokaisella
Jeesuksen eli Pelastuksen
vastaanottaneella
on annettavana
elävää vettä.
Raamattupiiraiheemme
eli Roomalaiskirjeen luvun 12
ensimmäinen jae
voi viitata erityisesti
Sanan palvelukseen,
kuten tuolla ensimmäisissä
viesteissäni jo totesinkin.
Tuo
- järjellinen
- toimellinen
- hengellinen
- jne
Jumalanpalvelus
ilmaistaan sanalla
LOGIKOS
Ja sillä on jokin yhteys sanaan
LOGOS = SANA (= Jeesus)
Eli kun me
Jumalan evankeliumia
tavalla tai toisella
saviastiastamme
toisille jaamme,
niin me palvelemme
Jumalaa ja Jeesusta
siten kuin tuo
avausjae (Room 12:1) kehottaa.
Rebekka teki sen
juottamalla kamelitkin.