Roomalaiskirje 12

[kalamos]

on hämmentävää, että koet arameasta käännetyn UT:n kilpailevana käännöksenä.

En koe.
Minua eivät huolestuta käännökset,
vaan Jumalan Sanan tyrmääminen.

Eli nyt arameankielinen
UT onkin tuotu esiin
alkutekstinä,
joka on niin ristiriidassa
tähän asti Raamatunkäännösten
pohjana olleen
kreikan tekstin kanssa,
että aramea-suomi interlineaarin
ingressissä sanotaan
aramean tekstistä:

Tämä ei ole kreikasta käännetty,
eikä kreikka tästä

Jos kreikan teksti on Jumalan Sana,
niin sitten tuo aramean teksti ei ole.
Jos aramean teksti on Jumalan Sana,
niin sitten kreikan teksti on jotain muuta.

Ja nyt olemme tuuliajolla.
Meillä ei olekaan enää missään
inspiroitua ja erehtymätöntä
Jumalan Sanaa.

Edelleen koen suurta tuskaa siitä,
että tämä avauksesi
Roomalaiskirje 12
on näin voimakkaassa sivutuulessa.

Yritän nyt kuitenkin hyödyntää tuota
sivutuulta ja ottaa jälleen kerran
Raamattupiiriaiheemme ensimmäisen jakeen.

Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta
kehoitan teitä, veljet,
antamaan ruumiinne
eläväksi, pyhäksi,
Jumalalle otolliseksi uhriksi;
tämä on teidän
järjellinen jumalanpalveluksenne.

Eri käännösten mukaan
järjellinen/hengellinen/toimellinen jne.
jumalanpalveluksenne.

Olen tuonut esiin sen,
että tuo logikos
voidaan ehkä ymmärtää
esimerkiksi siksi tehtäväksi,
mitä Sanan palvelija tekee (Sana=Logos).

Tämä saa vahvistusta
arameankielisestä käännöksestä.
Huom ... käännöksestä,
jonka suomennos
aiemmin antamassani linkissä
http://www.apokryfikirjat.com/room.pdf
menee näin:

Sen tähden,
minä pyydän teitä, veljeni,
Jumalan armon kautta,
että nostaisitte alttarille teidän ruumiinne,
joka on se elävä ja pyhä uhri,
ja Jumalalle vastaanotettava,
sanavalmiin palvelutyön kautta.

Kun sitten mietin kaikkea sitä,
mitä olen tähän ketjuun kirjoittanut,
niin suorastaan yllätyn,
kun luen tuon käännöksen tekijän
selitystä tähän jakeeseen.
Vihdoinkin saan vastakaikua
edes joillekin esiintuomilleni
asioille tästä jakeesta:

Uhrin kanssa käytetty kuum, ”nousta”,
on aina uhrin nostamista alttarille.
Kaikki feminiinimuodossa,
viittaa aramean lukijalle siihen morsiamen suuntaan.
Järjellinen on myös ”sanavalmis”.

[Stiina]

"Yksinkertaisena" ja laiskana lukemaan -ihmisenä en nyt yhtään ymmärrä ongelmaa, en???

Eihän Aramean käännös ole alkuperäinen löydetty teksti, johon voitaisiin näillä tiedoilla tukeutua ja pitää kreikankielistä huonompana. Sehän on edelleen vanhin löydetty teksti. Aramealainen on käännös jostakin, mistä?
Kun ei käännöksissä verrata tuohon ensimmäiseen läydettyyn, saadaan aikalailla sivuasioissa erilaisia tulkintakäännöksiä. (esim. engl.kielisestä Raamatusta on suoraan käännetty monta erilaista versiota, joita luetaan kuin ne näissä käännöseroavaisuuksissakin olisivat ainoa, ehdoton oikeassa oleminen.)
Tämä ei nyt ole minun alaani, mutta vähän jaksan kiinnostua tiedosta.
(Siis arameankielistä ei ole tunnustettu yli muiden vai onko? Eihän se voi tehdä siitä oikeaa, vaikka löytämätön, alkuperäisin olisi aramean- tai hebreankielinen, kun sitä ei ole.)

[Letsa]

Paras kun en sano mitään muuta kuin tämän. En ymmärrä kalamos yhtään, missä ja miten Jumalan sana tyrmätään. Minä koen näin, toinen kokee toisin, vapaus on kumpaankin.

Kun kääntäjä toteaa, ettei hänen tekemä käännös pohjaudu kreikkaan, eikä kreikankielinen käyttämäänsä arameaan, minulle se kertoo kääntäjän rehellisestä havainnosta, jonka hän tuo esille.

[kalamos]

Ongelmaksi asia tulee
nimenomaan silloin,
jos annetaan ymmärtää,
että aramean teksti
ei ole käännös.

Tämä ei ole kreikasta käännetty,
eikä kreikka tästä

Ja tämä vetää maton alta.
Kristinusko kaatuu,
kun meillä ei ole enää
inspiroitua ja erehtymätöntä
Jumalan Sanaa,
johon tukeutua.

Kuinka tärkeä onkaan
Roomalaiskirjeen luvun 12 kehotus:

Olkaa keskenänne yksimieliset.

Jos meillä
ei ole edes
Jumalan Sanaa,
johon luottaa,
niin miten voisimme olla yksimielisiä.

[Taisto]

Ja tämä vetää maton alta.
Kristinusko kaatuu,
kun meillä ei ole enää
inspiroitua ja erehtymätöntä
Jumalan Sanaa,
johon tukeutua.

Tässä taisi olla kyse siitä, onko esim. Johanneksen evankeliumi kirjoitettu alun perin kreikaksi vai kenties aramean kielellä. Ei kristinusko kaadu siihen, vaikka olisi niin että Raamatun lukijalle ei selviä erilaiset rakkautta tarkoittavat sanat siinä yhteydessä, kun Jeesus kysyy Pietarilta kolmesti "rakastatko sinä minua". Se kuitenkin tulee selväksi, että Pietari on kolmesti kieltänyt Jeesuksen, ja siksi on ymmärrettävää (ja Pietarille tiukka paikka) että Jeesus kysyy rakastamista nimenomaan kolmesti.

En minäkään ole ennen tiennyt, että Jeesus kenties käytti kolmea erilaista verbiä. Eikä se ole minulle merkinnyt maton vetämistä jalkojen alta, eikä myöskään "kristinuskon kaatumista". Monissa Raamatun käännöksissä ovat tekstin hienoiset yksityiskohdat jääneet piiloon tai kokonaan pois, ihan siitä syystä että kielet ovat erilaisia ja niissä on erilaiset ilmaisut asioille, tai jotkin käsitteet puuttuvat kokonaan. Eikä se ole haitannut mitään: uskon perusasiat ovat niin selviä, että käännöksen puutteet eivät tee tyhjäksi sitä, mikä on evankeliumin ydin.

Toivon, että emme ole "sanakiistojen kipeitä", vaan pysymme syvässä uskon ytimessä.

[kalamos]

Siis me emme kaadu siihen.
Koska me tunnemme Hänet,
joka on Jumalan Sana,
joka alussa oli Jumalan tykönä.

Mutta jos uskovat alkavat viljellä ajatusta,
että koko maailma on lukenut
2000 vuotta evankeliumia,
joka ei olekaan
Jumalan Sana,
eikä edes käännös
Jumalan Sanasta,
vaan joku kreikkalainen teksti,
joka on ristiriidassa
Jumalan Sanan kansssa,
niin kyllä maailma kaataa silloin
kristinuskon hiekalle rakennettuna.

Mutta meillä on Jumalan Sana,
ja mitä ilmeisimmin
tämäkin keskustelu jatkuu
suomenkielisin Raamattulainauksin,
jotka ovat käännöksiä
tuosta kreikkalaisesta tekstistä,
joka on ollut pohjana
käännöksille evankeliumin alusta asti.

Jeesus kysyi kolmea eri asiaa
mutta käytti Johanneksen
tekemän tallennuksen mukaan
vain kahta eri verbiä.

Ensin Jeesus kysyi näin:

Σίμων Ἰωνᾶ,
ἀγαπᾷς με
πλεῖόν τούτων

Siis rakastako enemmän kuin muut.
Niinkuin Pietari oli antanyt ymmärtää
ennen syvää lankeemustaan.

Toisella kerralla Jeesus kysyy
samaa, mutta jättää
pois tuon
'enemmän kuin muut'.

Σίμων Ἰωνᾶ,
ἀγαπᾷς με

Pietari on molemmilla
kerroilla väistänyt
tuon kysymyksen verbin 
'agapao'
ja vastannut verbillä
'fileo'.

Ναί κύριε
σὺ οἶδας ὅτι φιλῶ σε

Ja niin Jeesus vaihtaa
kolmannella kerralla
verbin samaksi,
mitä Pietari käyttää.

Ja tämä,
että Jeesus kolmannella kerralla
asettaa kyseenalaiseksi
jopa Pietarin käyttämän ilmaisun,
tekee Pietarin murheelliseksi.

Pietari ymmärtää,
ettei tuo mieltymystä kuvaava
ilmaisukaan sovi kuvaan.

Ei mies kiellä kiroillen
Ystäväänsä
- vieläpä
kolme kertaa peräkkäin -   
ettei tunne sitä miestä.

Ja niin Pietari vastaa
nyt Jeesukselle.
"Sinä tiedät kaikki".

Ja nyt Pietari on lopullisesti valmis
palvelustehtäväänsä.

Hän ymmärtää,
että voi viedä evankeliumia
maailmaan vain,
jos Jumalan Rakkaus vuodatetaan häneen.
Itsellään hänellä ei sitä ole.

Eikä hän lihansa voimassa
voi edes toteuttaa tuota veljellistä rakkautta.

Ja nämä kaksi asiaa
on annettu Paavalin kautta
myös meille evääksi,
jos haluamme antaa itsemme
eläväksi, pyhäksi
Jumalalle otolliseksi uhriksi.
Siis järjelliseen Jumalanpalvelukseen.

Olkoon rakkaus vilpitön,
kammokaa pahaa,
riippukaa hyvässä kiinni.

Olkaa veljellisessä rakkaudessa
helläsydämiset toisianne kohtaan;
toinen toisenne kunnioittamisessa
kilpailkaa keskenänne.

Jakeessa 9
on sana
agape.

Jakeessa 10
on Johanneksen
tallentamasta Ilmestyskirjastakin
tuttu sana
filadelfia.

[Stiina]

Minulle riittää myös Taiston kirjoittama, en myöskään eläkkeellä/sairaana haaveile työstä ja kokemuksesta tiedän, että Jumala vaikuttaa myös sen antautumisen ja haluamisen sekä erilailla kaikille.
Tuo oli henkilökohtaista Pietarin ja Jeesuksen välillä. Samantapaisessa tilanteessa voi tietenkin saada apua omaan "kipuiluunsa". Kaikilla ei siis ole myöskään samanlainen tie eikä Jumala käytä samalla lailla. (Perimmältään ne ovat myös salattuja asioita. Toisia johdatetaan selvemmin kuin toisia ja toiset saavat tyytyä olemaan "pienellä paikalla" myös tehtävänsä kanssa sekä niin suuressa, että todistavat Marttyyriudellaan.)
Kaikki tulee Jumalalta emme voi itse varsinaisesti ottaa tai antaa mitään on ihan facta, vaikka nuorena niin uskoo ja monen tarina siltä näyttää. Tahdotko on kuitenkin se mitä kysytään, vaikka senkin vaikuttaa Jumala, jos saa.
Voisit tukia halussasi, mitä todella tiedetään Raamatun synnystä ja seurata heidän "löytöjään".
Minä uskon, että Paavalin kirjeet on kopioitu oikein kreikankielellä ja Vanha Testamentti on luotettava, vaikka eri kielissä on eroavaisuuksia niin kuin kulttuurin ymmärtä-misessäkin, mutta ei se ole kovin tärkeää.
(Jeesus ja opetuslapset eivät Jeesuksen aikana todennäköisesti kirjoittaneet mitään ylös, vaan asiat kulkivat suullisena perintönä. Q-lähde on oletus, ei ole varmaa onko sellaista kirjallisena.)
Sana on tarkoitettu uskottavaksi ja elettäväksi, ei varsinaisesti älymystön "tonkimiseksi". Raamattua luetaan uskossa (se on Pyhässä Hengessä), muuten ei aukene ydinasia(t).

[Stiina]

   Voisit mielellään lukea tämän päivän sanan.

https://sro.fi/paivan-sana

[kalamos]

Johanneksen evankeliumi
päättyy näin:
____________________________

20. Niin Pietari kääntyi
ja näki sen opetuslapsen seuraavan,
jota Jeesus rakasti
ja joka myös oli aterioitaessa
nojannut hänen rintaansa vasten
ja sanonut:
"Herra, kuka on sinun kavaltajasi?"

21. Kun Pietari hänet näki,
sanoi hän Jeesukselle:
"Herra, kuinka sitten tämän käy?"

22. Jeesus sanoi hänelle:
"Jos minä tahtoisin,
että hän jää tänne siihen asti,
kunnes minä tulen,
mitä se sinuun koskee?
Seuraa sinä minua."

23. Niin semmoinen puhe
levisi veljien keskuuteen,
ettei se opetuslapsi kuole;
mutta ei Jeesus sanonut hänelle,
ettei hän kuole, vaan:
"Jos minä tahtoisin,
että hän jää tänne siihen asti,
kunnes minä tulen,
mitä se sinuun koskee?"

24. Tämä on se opetuslapsi,
joka todistaa näistä
ja on nämä kirjoittanut;
ja me tiedämme,
että hänen todistuksensa on tosi.

25. On paljon muutakin,
mitä Jeesus teki;
ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin,
luulen,
etteivät koko maailmaan mahtuisi
ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.
______________________

Tuo ei kai jätä epäselväksi sitä,
kuka kirjoitti
Johanneksen evankeliumin.

Kirjoittamisajankohta saattaa olla
jotakuinkin sama kuin
synoptisten evankeliumien.
Eli liikutaan jossain vuosiluvussa
alkaen
50 ... j.Kr.
Eli tämä Johanneksen tallennus
on ihan oma juttunsa
siten kuin Pyhä Henki
on innoittanut
Johanneksen kirjoittamaan:

Ἐν ἀρχῇ ἦν ὁ Λόγος
Alussa oli Sana ...

Tämä on järisyttävää tekstiä.

Mutta nyt meidän pitäisi keskustella
Raamattupiiriaiheesta
Roomalaiskirje 12.

Se on yhtä järisyttävä.
Roomalaiskirje on viides evankeliumi.
Jumalan evankeliumi. 

Paavali,
Jeesuksen Kristuksen palvelija,
kutsuttu apostoli,
erotettu julistamaan
Jumalan evankeliumia

Suoraan Jeesukselta:

Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet,
että minun julistamani evankeliumi
ei ole ihmisten mukaista;
enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut,
eikä sitä ole minulle opetettu,
vaan Jeesus Kristus
on sen minulle ilmoittanut.

Roomalaiskirjeen luku 12
on puhetta niille,
jotka jo ovat ottaneet
Jeesuksen eli Pelastuksen vastaan.

Näille pelastetuillle
Paavalilla on kehotus:

Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta
kehoitan teitä, veljet,
antamaan ruumiinne
eläväksi, pyhäksi,
Jumalalle otolliseksi uhriksi;
tämä on teidän
järjellinen jumalanpalveluksenne.

Miten tämä on mahdollista.
Se on mahdollista siten,
että pidämme katseemme
kiinnitettynä Ristiin, 
ja nostamme
Jeesuksen verellä puhdistetun
telttakankaamme siihen,
ja annamme Tuulen täyttää tuon purjeen.

Silloin purtemme voi kulkea
juuri sinne, minne sen pitääkin,
kunhan pidämme
purjeista ja peräsimestä huolta.

Jos yritämme edetä
airoja käyttäen johonkin,
niin joudumme koko ajan
katsomaan taaksepäin
mennyttä elämää,
ja itse asiassa veneemme
valuu juuri sinne,
minne virta vie.

[Stiina]

  Niinpä!
Johanneksen evankeliumista on niin paljon hajontaa ja erilaista arvelua jopa kirjoittajasta ja myös ajankohdasta. Lienee selvää, että on viimeinen Evankeliumeista ja todennäköisin kirjoittaja todellakin on Johannes apostoli, vaikka se "rakkain" vähän ihmetyttää.
Uskossa säilyäkseni olen oppinut tyytymään Jumalan tahtoon tässä asiassa, että tyytyisimme sisältöön ja jättäisimme spekulaatiot. (Saa tietenkin kiinnostaa, mutta varmaa tietoa ei tulle, luulen.)
Uskon, että kaikilla on tuosta selvästä kehotuksesta huolimatta oma tiensä ja aika monen kokemus on, että mihinkään ihmeelliseen antautumiseen ei pääse eikä johdateta. Tarkoittaisiko sittenkin vaan monen kohdalla uskossa pysymistä ja että kysyttäessä osaisi evankeliumin kertoa, niin kuin yleensä ymmärretään Raamatun kokonaisilmoituksen valossa. Onhan se luonnollistakin, että kaikki eivät voi lähteä maallisista töistänsä, koska elättäjiä ja lähettäjiäkin tarvitaan.
Raamattua ei voi kaikissa kohdin ollenkaan lukea kirjaimellisesti. Sekin eksyttää. Omin päin ei tietystikään voi antautua ja sielunvihollisellakin on omat metkunsa houkutellakseen milloin mihinkin jopa Jeesuksen nimissä. Ihminen on uutena luomuksenakin vielä enemmän tai vähemmän vanha ihminen ja asuu tässä maailmassa. On kuitenkin (kiitos) olemassa uskovia, jotka ovat ja joista on.
Kaikki ovat kuitenkin kutsutut pelastumaan ja kaikki synnit on sovitettu. Paljon on mitä emme saa vielä ymmärtää. (Hullukaan ei kuitenkaan eksy tieltä!)
Nyt klo 13.00 j yöllä klo 3.00 tulee vastauksia osaan kysymyksiä Radio Deistä.

[Taisto]

Miten tämä on mahdollista.
Se on mahdollista siten,
että pidämme katseemme
kiinnitettynä Ristiin, 
ja nostamme
Jeesuksen verellä puhdistetun
telttakankaamme siihen,
ja annamme Tuulen täyttää tuon purjeen.

Silloin purtemme voi kulkea
juuri sinne, minne sen pitääkin,
kunhan pidämme
purjeista ja peräsimestä huolta.

Jos yritämme edetä
airoja käyttäen johonkin,
niin joudumme koko ajan
katsomaan taaksepäin
mennyttä elämää,
ja itse asiassa veneemme
valuu juuri sinne,
minne virta vie.

Voisi ajatella, että kirjoitat vain sellaista, mikä perustuu täysin Sanaan. Tässä herää nyt kyllä pieni epäilys ... voitko kertoa, mihin nämä perustat nämä vertaukset purjeveneestä ja soutuveneestä?

Tiedätkö muuten, mihin suuntaan tuuleen nähden purjevene kulkee optimaalisesti, ja miksi soutuveneen soutajan täytyy katsoa taaksepäin eikä liikaa vilkuilla sivuille?

[kalamos]

Toivottavasti en kirjoittanut omiani.
Minä aina rukoilen
ennen kirjoittamista,
että kalamos olisi kuollut.

Avainsanat tuossa vertauksessa,
joka tulvahti mieleeni
tuossa viestin loppuvaiheessa,
olivat

- Risti 
- purje
- Tuuli

Purjeesta totesin,
että se on meidän
telttakankaamme.
Siis meidän maallinen majamme.

Paavali kehottaa
tuossa jakeessa lainaamassani
Raamattupiiriaiheemme
Roomalaiskirje 12
ensimmäisessä jakeessa
Pyhän Hengen innoittamana
antamaan ruumiimme
eläväksi, pyhäksi,
Jumalalle otolliseksi uhriksi.

Siis annamma
telttamajamme
eli ruumiimme
eli astiamme.

Ja tätä telttakangasta
eli ruumistamme
eli astiaamme
vertasin purjeeseen.

Totesit hiukan
epäilevästi, että ...

Voisi ajatella, että kirjoitat vain sellaista, mikä perustuu täysin Sanaan.
Tässä herää nyt kyllä pieni epäilys ...

Jumalan Sana käyttää
yhtä ja samaa sanaa
puhuessaan tuosta
astiasta
ja puhuessaan
purjeesta.

Samoin te, miehet,
eläkää taidollisesti kukin
vaimonne kanssa,
niinkuin heikomman astian kanssa

Vedettyään sen ylös he ryhtyivät varokeinoihin ja sitoivat laivan ympäri köysiä, ja kun pelkäsivät ajautuvansa Syrtteihin, laskivat he purjeet alas, ja niin he ajelehtivat.

Oikein käännettynä
tuossa ei lue purjeet
vaan purje.

Kummassakin lainaamassani
jakeessa on yksi ja sama
alkutekstin sana

σκεῦος
skeuos

Tuo sanan suomennos on

- astia
- esine
- purje

Siis purjekin on astia,
joka täyttyy Tuulella.

Tuuli puhaltaa missä tahtoo.
Sinä kuulet sen huminan.
Mutta et tiedä,
mistä se tulee
ja minne se menee.

Minä asuin
lapsena ja varhaisnuoruudessani
hyvin lähellä merivettä

Kapeaa salmea pitkin
josta lipui
kymmenittäin ellei
sadoittain erilaisia
laivoja ja veneitä
joka päivä.

Näin suuria matkustajalaivoja.
rahtilaivoja, hinaajia,
Näin pieniä jollia,
ja soutajia.

Mutta yksi erittäin
vaikuttava näky on vieläkin
mielessäni.

Oli myrsky suoraan
salmen suuntaisesti.

Purjevene suorastaan
syöksyi myötätuuleen
purjeet pulleina.

Sen verran olen soutanut.
että tiedän,
miksi pitää katsoa
koko ajan siihen suuntaan,
mistä on tulossa.

Purjehtinut en ole,
mutta olen nähnyt vain
sellaisia purjehtijoita,
jotka katsovat menosuuntaan.

Isäni eli aikakaudella,
jolloin purjeveneillä
kuljetettiin tavaraa
rannikkopaikkakuntien välillä.

Hän kertoi minulle
aikanaan paljon purjehtimisesta.

Oli hänellä kokemusta soutamisestakin.
Joka aamu renkinä
souti maidot meijeriin.

Ja sitten oli kelirikkoaika.
Kahdesti hevonen putosi jäihin.
Molemmilla kerroilla
isä sai yksin pelastettua
hevosen jäistä.

Se vaati hevosen luottamusta.
Jos ei olisi pysynyt rauhallisena
niin kauan,
että isä sai varusteet irrotettua
hevonen ja perässä oleva
lasti olisi hukkunut.

Sitäkin tuo lainaamani
alkutekstin sana tarkoittaa.
Tai sitä lähellä on ilmaisu

σκευή
skeuē

Luukas jatkaa
tuota merellistä kuvaustaan:

ja kolmantena päivänä he omin käsin viskasivat mereen laivan kaluston.

Siis varustus.

Mutta meidän varustuksemme
on siis risti ja purje.
Ja me pidämme huolen siitä,
että Tuuli saa täyttää sen.

Tuosta peräsimestä et kysynytkään.
Mutta se on Jumalan Sana.

Eli jotta Raamattupiiriaiheemme
ensimmäinen jae voisi toteututa,
me tarvitsemme varusteet.
Armolahjat, joista Paavali puhuu 
luvun keskivaiheilla.
Ja sitten me tarvitsemme
Jumalan Sanan karttakirjan,
jonka mukaan ojentaudumme
ja näin pidämme peräsimen avulla
tarkasta suunnasta huolen.

Ja näin voimme antaa itsemme
eläväksi, pyhäksi,
Jumalale otolliseksi uhrkiksi
järjelliseen/toimelliseen
/hengelliseen/Sananmukaiseen
Jumalan palvelemiseen.

[Stiina]

  Kaikella ystävyydellä!

Olemme nyt selvästi eri tilanteissa ja erilailla ajattelevia ainakin Kalamoksen kanssa. Se ei tee häntä tietenkään väärässä olevaksi. On tavallista, että ajatukset ja ymmärrys eivät kohtaa kehällisissä asioissa.
Yhteenvetona yritän sanoa, mitä minä ymmärrän: Ensinnäkin luterilaisena tämä, vaikka on uskoville kehoitus, on silti lakia, joka tappaa tai antaa synnintunnon. Toisekseen Pitarillakaan ei vielä tuolloin ollut Jumalan Agape-rakkautta vain filieo-rakkautta, sai sen Jeesukselta, tunnustettuaan syntinsä.
Suosittelen kuuntelemaan: http://avaimia.net/nettiradio/
tänään tuosta myöhemmin 9.11.2021
(Toivon, että yhtä intensiivisesti jaksat paneutua muihinkin Roomalaiskirjeen lukuihin ja jakeisiin. Kerrassaan tärkeä kirje, oikean uskon löytämiseksi ja Galatalaiskirje sen uskon säilyttämiseksi viettelysten maassa. 
Näillä näkymin aramean käännöstä ei ole pidettävä sen arvokkaampana kuin mitään muutakaan käännöstä, kyllä sitä tulee verrata Raamatussa n. yli 1900 vuotta olleeseen tekstiin. Sen on Jumala inspiroinut eli kaiken mikä on sinne otettu, myös Ilmestyskirja. Apogryfikirjat eroavat niin paljon hengestä, että ne on pidettävä lukukelpoisina erikseen kaanonista minunkin mielestäni, sotkevat vaan ydinasiaa. Yst. fileo   

[sandia]

Yhä ajattelen, että on olemassa vain yksi rakkauden laji.

[Stiina]

  Entäs erotiikka Eros?  Nykyisin seksi ja sitten homoerotiikka, jota Raamattu ei edes tunnusta.

(Ei meillä kellään ole Agape-rakkautta, lainarakkaudella (Tuomenoksa) joudumme rakastamaan. Sitä ei edes vaadita, koska laki on ... rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, (ei pyyteetöntä eikä oikeasti mitään). Jos olisi, ei Jumalan olisi tarvinnut kuolla!