Laitan tähän yhden lainauksen omaan tarpeeseeni ja erityisesti tällä foorumilla oleville, jotka eivät halua hurahtaa ja käyttää lahjojaan synnin palvelukseen, vaan ovat tiukasti syntisten ystävässä Jeesuksessa K. Lainaus on Eero Junkkaalalta, joka on erinomainen Raamatun tuntija ja keskimääräistä raittiimpi kokemuksensa ja itsetuntonsa takia.
"Näyt, enneunet ja armolahjat ovat mahdollisia Jumalan seurakunnassa. Armolahjoja on jokaisella kristityllä, Pyhä Henki jakaa ne niin kuin hyväksi näkee seurakunnan yhteiseksi hyödyksi. Armolahjoja jopa kehoitetaan pyytämään. Näkyihin, enneuniin ja armolahjoihin liittyy monia huomionarvoisia seikkoja. Se, minkälaisen opetuksen piirissä olemme olleet (kunnian teologia – ristin teologia), vaikuttaa lähtökohtaisesti odotuksiimme ja tapaamme katsoa asioita. Näyt, enneunet ja armolahjat voivat myös olla ”vääriä”, henkilö voi toimia sielullisesti tai Pyhä Henki ei toimi hänen kauttaan. Arviointi näissä asioissa on siksi tärkeää. Moni vilpitön kristitty tahtoo sydämestään elää Jumalan tahdon mukaan ja etsii elämän kipeissä kysymyksissä ja tilanteissa hyvän Jumalan johdatusta. Toisinaan on kuitenkin vaikea tietää, mikä Jumalan tahto on missäkin asiassa ja milloin Jumala toimii ja milloin toimii ihminen itse tai peräti eksyttäjä.
Mainitsemissasi kolmessa asiassa pätevät tietyt arviointiperusteet.
Yksi asia on varma. Jumala tahtoo kaikkien ihmisten pääsevän hänen yhteyteensä ja iankaikkiseen elämään. Joh 3:16: ”Sillä niin on Jumala rakastanut maailmaa, että hän antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” Jumala myös toivoo että elämme hänen sanansa mukaan. Kymmenessä käskyssä meille piirretään elämänohjeet jotka suojelevat. Ne myös osoittavat, että kun emme pysty niitä pitämään, tarvitsemme Jeesuksen turvaksemme, sillä hän on ainut joka pystyi käskyt pitämään ja viattomana kuoli puolestamme täydellisenä uhrina, jotta meillä olisi elämä.
Kun arvioimme näkyjä, enneunia ja erilaisia armolahjoja, tärkein arviointiperuste on Raamatun sana. Onko ilmoitettu asia ristiriidassa Raamatun kokonaisilmoituksen kanssa? Toteutuuko siinä ns. kultainen sääntö, saammeko kenties tukea jonkun Raamatun henkilön elämäkerrasta? On hyvä rukoilla Jumalaa vahvistamaan sanansa, sen mikä todella on häneltä. Ei meillä ole sellainen Jumala joka jättäisi lapsensa hätääntyneenä pohtimaan omia tai toisen ajatuksia, unia tai näkyjä ja epätoivoisena miettimään, mikä on Jumalan tahto. Raamattu kertoo henkilöistä jotka ovat saaneet unessa Jumalalta ohjeita, toisaalla se varoittaa: "Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Älkää antako keskuudessanne olevien profeettojen ja ennustajien pettää itseänne! Älkää uskoko unia, joita he teille kertovat. Silkkaa valhetta he julistavat teille minun nimissäni, en minä ole heitä lähettänyt, sanoo Herra.” Jer 29:8-9. Kuitenkin Raamattu myös lupaa henkensä toimivan oikein: ” Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeni kaikkiin ihmisiin. Ja niin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä, vanhuksenne ennusunia.” Joel3:1. Miten siis arvioida näitä asioita? Ajattelen, että näyt ja enneunet eivät ole Jumalan ensisijainen tapa puhua meille, vaan hän puhuu meille erityisesti sanassaan. Se on suuri ihme.
Wislöff neuvoo: ”Varo kuuntelemasta sisäisiä ääniä. Jos Jumalalla on sinulle jotakin suoranaista sanottavaa tällä tavoin, tietää hän kyllä, kuinka päästä puheisiin kanssasi. Eikä silloin ole epäilystäkään: Nyt puhuu Jumala!” C.O.Rosenius, joka on kirjoittanut monen rakastaman hartauskirjan Elämän leipää, puolestaan kirjoittaa: ”Sisäisen valon tulee aina pitää yhtä Raamatun yksinkertaisen sanan kanssa, ja se on sen mukaisesti koeteltava.”
Tietä eteenpäin on turvallista etsiä Raamatusta, rukouksesta, keskustelusta ystävien kanssa. Profetian armolahjan ollessa kyseessä on tärkeää saada ainakin kaksi samansisältöistä, toisistaan riippumatonta profetiaa. Senkin jälkeen pitää itse päättää mitä sanoman kanssa tekee ja ottaa siitä vastuu. Vastuu elämän ratkaisuista on aina ihmisellä itsellään.
Meidän ei tarvitse olla huolissamme. Jumala on Isämme, joka pitää huolen lapsistaan. Jesajan kirjan luvussa 42:16 hän lupaa: ”Minä johdatan sokeat tietä, jota he eivät tunne, heille tietymättömiä polkuja minä heitä kuljetan. Minä muutan pimeyden heidän edellään valoksi ja koleikot tasangoksi. Nämä minä teen enkä niitä jätä tekemättä.” Tässä Jumala lupaa taluttaa meitä niin kuin sokeaa talutetaan, eli hän on ihan liki ja lähellä. Hän taluttaa meitä kädestä pitäen.
Jos tahdot lukea Pyhästä Hengestä ja armolahjoista lisää, mainitsen kaksi kirjaa joista voisi olla apua. V.C.Pfitzner, Pyhä Henki ja armolahjat, Frederick Dale Bruner, Pyhän Hengen lahja. Aino"