Kirjoittaja Aihe: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.  (Luettu 849 kertaa)

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 5239
Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« : 18.04.21 - klo:15:48 »
Olen kauemman aikaa pohtinut vuorisaarnaa. Olen alkanut ajattelemaan, että Jeesuksen opetus Vuorisaarnassa sisältää paljon enemmän viisautta ihmiselämästä, kuin usein hoksaan. Pikkuhiljaa olen alkanut ajattelemaan, että se sisältää itse asiassa ihmisenä olemisen suurimmat dilemmat ja itse asiassa myös totuuden.

Mielessäni kävin läpi sen kohta kohdalta ja kuvittelin mikä on niiden elämänohjeiden vastakohtainen lähestysmista. Ajattelin tehdä siitä kirjoitelman, koska se oli järkyttävällä tavalla kuvaus ihmiselämän traagisuudesta.

Jos saan sen kirjoitettua suomeksi, laitan sen tänne, mutta tuossa on se miten ajattelen Vuorisaarnasta.
« Viimeksi muokattu: 18.04.21 - klo:16:45 kirjoittanut sandia »

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 5239
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #1 : 18.04.21 - klo:16:45 »
Ihminen juoksee hengellisen köyhyyden kokemusta pakoon ja sitä kautta jää oppimatta Herralta. Murheellisuus tukehdutetaan monin tavoin, se unohdetaan alkoholin, lääkkeiden, huumeiden avulla tai muuten elämällä siten, että etsitään epätoivoisesti kokemuksia mitkä peittäisivät murheen ja surun tunteet. Tai yksinkertaisesti puudutetaan, tapetaan oma tunne-elämä: kun ei tunne mitään, ei tunne murhettakaan. Hiljaisuus on heikkoutta tai muuten hävettävää nynnymäisyyttä. Ei ole aikaa ruveta tunnistamaan hengellistä nälkää, ei muutenkaan ole kiva kokea tyhjyyttä, joten se täytetään jollain, mikä saa ihmisen kokemaan itsensä rikkaaksi ja kylläiseksi.

Jos osoitan laupeutta minua loukanneelle, tulen kynnysmatoksi. Sitä on vältettävä. Jos muutankin kelkkani riita-asiassa enkä pidä puoliani millä hinnalla hyvänsä, ihmiset ajattelevat, että olen heikko enkä osaa pitää puoliani. Sitäpaitsi olen oikeassa, ja tuo toinen on se, jonka kuuluisi muuttua. Eli en hyväksy Raamatun ajatusta tässä asiassa.

Otan liian suuren riskin, jos tunnustan Jeesuksen avoimesti. Ihmiset katsoisi minua omituisesti. Ja olisi kauhea jos ne ajattelisi, että oon joku kumman lahkolainen tai ahdasmielinen. Voisin jopa menettää työpaikkani. Ei siitä olisi kellekään mitään hyötyä.
Enkä muutenkaan viitti pitää sellaista ääntä uskostani.

Kyllä Jumalan VT laki on todella tiukka, todennäköisesti e ole täysin sovellettavissa nykyaikaan. Pidän enemmän sellaisesta Jeesuksesta joka hyväksyy enemmän. Ei uskontoa voida nähdä sellaisena, etteikö se muuntuisi ihmisen kehityksen myötä. Sehän jarruttaisi kehitystä.
Sitä paitsi uskonnollisissa yhteisöissäkin minua jo katsottaisiin kummallisesti, jos otan Raamatun kirjaimellisesti.

Jeesuksen puheet vihasta on tosi mustavalkoista ajattelua. Onhan minulla oikeus vihaan, eikä kukaan lue minun ajatuksiani kuitenkaan. Ja vihassa tulee sanottua mitä tahansa. Ihmiset on joskus täysin idiootteja. Toisista tulee jopa mieleen, että miksiköhän niiden on annettu syntyä. Maailma olisi parempi ilman niitä.
On tullut sanottua vähän sitä sun tätä joskus mutta en kyllä viitti lähteä sanojani perumaan. Hävettäisi ja eikä se varmaan muutenkaan menisi hyvin.

Ei kai nyt kukaan voi sentään mua mun ajatuksista tuomita?? Olen kunniallinen ihminen, enkä tekisi huorin oikeassa elämässä kuitenkaan. Jotain rajaa näille Jeesuksen opetuksille. Eihän ihminen tarpeilleen mitään voi.
Jos oon jo kuitenkin eronnut, niin parempihan se olisi löytää uusi puoliso eikä kärvistellä yksinään. Kerranhan tässä vain eletään ja minulla on oikeus rakkauteen ja onnellisuuteen.

(En osaa kirjoittaa mitään vannomisesta)

Kyllä pahaa vastaan pitää taistella. Ei ole mun syy jos joku tekee jotain ja alan vihaamaan tätä henkilöä. Ei ole mitään järkeä että mun pitäisi rukoilla sellaisen ihmisen puolesta, paitsi että hän saisi sen mitä ansaitsee kaikesta mistä mitä on minulle tehnyt.

Almujen antaminen liian näkyvästi ei ole minulle ongelma koskapa en anna kenelläkään mitään.
Mutta jos antaisin, niin kyllä ainakin verovähennyksiin sen laitan. Siksi annan vain kohteisiin mistä saan virallisen kuitin ja mikä hyväksytään verovähennyksiin.

Sama paastoamisen suhteen. Tietty facebookissa voin mainita jos satun sellaista tekemään, on kiva saada tykkäyksiä.

Tykkään tavaroistani. Ne ovat osa identiteettiäni.

Elämä on jatkuvaa huolehtimista. Jos minä en huolehdi, eihään kukaan huolehdi puolestani. Niin se menee. Kun yksi huoli menee, toinen tulee ja hiertää uniani ja aiheuttaa stressiä päivisin. Ei sille mitään voi.
Ihmiset ovat tosi ärsyttäviä. Ja epäaitoja. Sekä uskovat että eisukovat.

Kerran avauduin eräälle ihmiselle. Muut varoittivat minua tuosta henkilöstä, pelkäsivät, että haavoittuisin. Halusin kertoa tälle kaiken itsestäni. Sillä seurauksella, että se ihminen käytti kaikkea sitä minua vastaan ja repi minut palasiksi. Nyt en kyllä ikinä luota keneenkään.

En jaksa uskoa, että Jumalalta anominen toimii. Olen yrittänyt eikä hän kuunnellut minua. Tosi  vaikea uskoa että Jumala olisi hyvä ja että hänen hvyytensä mitenkään kohdistuisi minuun.

Uskoon tulo on kummallista. Jotenkin se on ihmisyyttä vastaan, kun niin yksin pitää tehdä se valinta. Peloittaa, että tulen jotenkin kummalliseksi ja ihmiset ei enää tykkää minusta.
Mistä minä voisin tunnistaa väärän profeetat. Kaikki ovat toinen toistaan uskottavampia. Ei ihminen osaa sellaista tietää kuka on Herrasta kuka ei.

Näillä se on mentävä. En tiedä miten lopussa käy , mutta muutakaan en osaa.
« Viimeksi muokattu: 18.04.21 - klo:18:15 kirjoittanut sandia »

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 5239
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #2 : 10.12.22 - klo:16:26 »
Kirjoitin tuon ylläolevan ikäänkuin antiteesiksi Vuorisaarnaa vastaan sitä varten, että voisi näyttää miten paljon inhimillinen ajattelu on itse asiassa Vuorisaarnan vastainen.

Olen taas lukenut Vuorisaarnaa ja tämä kohta pisti silmään.

24. Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.
25. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.
26. Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi.
27. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri."
28. Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa,
29. sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa.


Jeesushan tuossa ilmaissee, että jos elää hänen opettamisen periaatteiden mukaan elämä on pysyvällä perustalla eikä tilanteet johda siihen että elämä luhistuu.
Kun taas elää Vuorisaarnan vastaisesti, koko elämä voi sortua, luhistua.

Siis ihan täällä ihmiselämässä oleminen.

Eli Jeesus yksinkertaisesti toteaa tosiasian valinnan seurauksista ihmiselämästä. ???
Me sitten otamme tai jätämme hänen opetuksensa

Poissa Korpima

  • Viestejä: 127
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #3 : 11.12.22 - klo:19:44 »
Mielenkiintoista pohdiskelua.

Onhan vuorisaarnassa paljon opettelua ja sisäistämistä. Joskus kommentoin, että olisi hyvä jos lukisi vuorisaarnan kerran ja heti muuttuisi sen kuvaamaksi ihmiseksi. Mutta harvan kohdalla taitaa tapahtua ihan näin.

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 5239
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #4 : 11.12.22 - klo:22:05 »
Usein kuulen palautteeksi että Vuorisaarna on lakia eikä Jeesus tarkoittanut sitä noudatettavaksi ja jos sitä lukee voi joutua lain alle.

Ajattelen eri tavalla. Ne asiat mitä hän siinä kertoi ovat tosia. Ja elämämme on paremmassa jamassa jos olemme avoimia sen opetuksille. Tiedän rikkovani itsessäni Jumalan pyhää tahtoa vastaan ja tiedän että ilman armoa tuhoutuisin Jumalan edessä. Eli en siis ajattele Vuorisaarnaa ikäänkuin ansaitsemismielessä, vaan ihan vaan elämän totuuksina suoraan Jumalalta.


Joskus ajattelee että harmi kun emme saaneet ikäänkuin elämän käyttöohjeita. Ehkä Vuorisaarnan opetukset ovat sellaisia. ::)

Poissa pax

  • Viestejä: 1048
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #5 : 12.12.22 - klo:15:21 »
Ajattelen että vuorisaarnassa Jeesus opettaa myös sen että ilman hänen verensä puhdistusta meillä ei ole mitään asiaa porttien sisäpuolelle, sen verran korkealla on rima.

Poissa HelenaM

  • Viestejä: 327
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #6 : 12.12.22 - klo:17:37 »
Usein kuulen palautteeksi että Vuorisaarna on lakia eikä Jeesus tarkoittanut sitä noudatettavaksi ja jos sitä lukee voi joutua lain alle.
Tuosta voisi ajatella, ettei vuorisaarnaa olisi hyvä lukea jonkun mielestä. Ut:ssa on tosi paljon kehotuksia ja ohjeita ja jos vuorisaarnaakin katsoo näkökulmasta, että sitä kaikkea pitäisi noudattaa aivankuin ulkoisena käskynä, sellainen ei vaikuta oikealta lähestymistavalta. On asioita, jotka ovat tuosta näkökulmasta toteutettavissa, mutta hyvin monet eivät ole. Olenkin mieltä, että uudessa liitossa ei eletä "käsky käskyn päälle" elämää, vaan oma tahtomme alisteisena Jumalan tahdolle, alkaa rakastaa Jumalan tahtoa ja siinä kasvussa harjaannutaan erottamaan hyvä pahasta.

Jossain kirjeessä on tämä: pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. Voi olla, että uskovan pyhitykseen pyrkiminen tarkoittaa usein vastarintaa itsessä olevaa syntiä vastaan, rukousta ja Herran etsimistä, parannusta ja todella myös armon voimallisuutta ja ylösnousemusvoiman kokemista. Pyhityksen ymmärrän olevan mm. sitä, että uskova alkaa luontevasti elää Jumalan tahdon mukaisesti eri asioissa. Se tarkoittaa myös lakkaamista synnistä niissä asioissa, joissa on voitto saatu, ja vapautuneempaa ja yltäkylläisempää elämää.

Poissa Korpima

  • Viestejä: 127
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #7 : 12.12.22 - klo:18:44 »
Onhan vuorisaarnassa kohtia, joiden perusteella se pitäisi ottaa vakavasti, kuten että kuulijoiden tulisi noudattaa Jumalan tahtoa paremmin kuin lainopettajien ja fariseusten. Tämä tietysti on nykyään vähän vaikea tietää, kun näitä ryhmiä ei enää ole, muttei ainakaan pitäisi kiusata leskiä taloudellisesti (tai miten kohta nyt menikään).

Täydellisyyden saavuttaminen ihmisenä on vaikeaa, mutta aina voi yrittää ja kilvoitella. Jonkinlaisia mahdollisuuksia on esim. yrittää elää sovussa muiden kanssa, vastustaa kiusauksia, ei ajatella pahaa toisista tai nimitellä toisia, ei tuomita toisia ja rukoilla ikävienkin ihmisten puolesta. Omia ongelmia ja syntejä voi yrittää tarkastella ensin ennen toisten vikoja. Stressaamisen vähentäminen ja Jumalan huolenpitoon luottaminenkin on varmaan jossakin määrin mahdollista, mutta onhan täysin hengellisen maailmankuvan ja tulkinnan muodostaminen hieman hankalaa meistä monille.

Ja tosiaan toivottavasti Jumala voi auttaa näissä asioissa kehittymisessä.

Tuli myös mieleeni että mikä osa näissä kehittymisessä onnistuisi vaikka jollain psykoterapia-tyylisellä ajatusten ja käyttäytymisen muokkaamisella (ei tosin kovin hengellinen lähestymistapa sinänsä). Ehkä moderneilla keinoilla ajatusten ja käyttäytymisen muutos voisi vauhdittua - tai vaikka päiväkirjaa pitämällä omista reagointitavoista ja ajatuksista? Joka tapauksessa tuntuu siltä että jonkinlainen muutos on mahdollista, vaikka täydellisyyden saavuttaminen voi olla hankalaa. Pyhimmät pyhimyksetkään tuskin ovat saavuttaneet täydellisyyttä, saati arjen ongelmien kanssa kamppailevat keskimääräisemmät Jumalan lapset.

Vuorisaarnassahan ei ollut moderneja ehdotuksia metodeista itsensä kehittämiseen tai että siitä pitäisi laatia kurssi (ellei koko elämää näe sellaisena), eli ehkä tämä on liiankin käytännöllinen ajatus. Ja jatkuvassa itsetarkkailussa voinee mennä liiankin pitkälle. Rukous voi riittää, mutta toisaalta pitäisi tehdä vuorisaarnan mukaan, jossa ehkä modernit metodit voisivat auttaa. Toisaalta hyvä että nykyään osaamme lukea ja kirjoittaa ja Raamattu on saatavilla, niin asioita voi kerrata ja pohtia ja kommunikoida muiden kanssa. Kertaus on opintojen äiti jne.
« Viimeksi muokattu: 12.12.22 - klo:19:04 kirjoittanut Korpima »

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 5239
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #8 : 13.12.22 - klo:02:23 »
Luulisi, että on turvallista ottaa Jeesuksen sanat sellaisenaan kuin ne hän sanoi. Hänhän on sielujemme pelastaja eli luulisi, että hän tuntee ihmisen hyvin tarkkaan ja tietää miten ihminen "toimii". Eli hänen sanansa ehkä kannattaa ottaa hyvinkin kirjaimellisesti, koska hänellä on vain hyvä tarkoitus ja suunnitelma meille.

Joku aika sitten koin että Pyhä Henki selvästi ohjasi minut lukemaan Uutta Testamenttia Vanhan ohella ja päädyin lukemaan evankeliumeja, koska niissä juuri on suoraa Jeesuksen puhetta.

Yksi ilta olin turhautunut joistain olosuhteista, melko pinnallisista,kun en edes muista mitä se oli. Olen jatkuvasti lievästi juureton Suomesta lähettyäni. Eli kerran oli taas tuollainen vaisu juureton olo, enkä tiennyt mihin ajatukseni liittäisin. Huusin Herran puoleen ja Hän heti muistutti tuosta kohdasta minkä kirjoitin yllä, siis rakennanko elämäni hiekalle vai kalliolle eli perustanko elämän sille mitä Hän puhuu vai joillekin muille ideoille.

Se suoristi ajatukseni ja tunne elämäni heti. Se oli ihme juttu. Ja tajusin että minulle on sittenkin kaikki mitä elämääni tarvitsen. Rentouduin ja huokasin helpotuksesta.

Kyllä hyvin hidas minä ainakin olen oppimaan ihan elämän perusjuttuja.

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 5239
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #9 : 13.12.22 - klo:13:18 »
Ajattelen että vuorisaarnassa Jeesus opettaa myös sen että ilman hänen verensä puhdistusta meillä ei ole mitään asiaa porttien sisäpuolelle, sen verran korkealla on rima.

Juu kyllä se teema siellä on.

Mutta mielestäni menetetään yli 90 % siitä mistä Jeesus puhui Vuorisaarnassa ihmiselämän eri alueilta.
Tuo parodia minkä tavallaan kirjoitin yritti valoittaa sitä.

Poissa Korpima

  • Viestejä: 127
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #10 : 13.12.22 - klo:13:40 »
Kaivoin kirjahyllystäni joskus suosituksesta hankkimani Watsonin ja Tharpin kirjan nimeltä Self-Directed Behavior: Self-modification for Personal Adjustment. Itseohjautuvasta käyttäytymisestä ja sen muokkaamisesta siis kyse, mistä osaltaan vuorisaarnan oppien käyttöön otossa voisi olla kyse. En ole lukenut ko. kirjaa kokonaan läpi, mutta selaillut ja lukenut pieniä osia.

En tiedä onko kukaan ottanut esim. tuon kirjan neuvoja käyttöön vuorisaarnan sisäistämisessä, mutta ehkä se voisi auttaa? Kirjassa on esim. tavoitteiden asettamista, käyttäytymisen havainnointia ja tallentamista jne. Ympäristö, ajatukset, palkitseminen jne. Ei tosin vaikuta ihan helpolta sisällöltä tai projektilta, mutta ihan mielenkiintoinen aihe. Muutosta voi kuitenkin saada aikaan eri tavoin ja taktiikoilla, joskin se ei ole aina helppoa tai yksinkertaista. Ja vuorisaarnan tavoitteet eivät ole aivan helppoja.

Toki vaikuttaahan tällainen oman käyttäytymisen muokkaus ja mittaaminen vähän suorittamiselta ja maalliselta toiminnalta. "Pyhittymiseni Excel-taulukossa", no ei. Jotenkin ei se tule ensimmäiseksi mieleen hengellisyydestä. Omavanhurskaus riskinä? Vaikka toisaalta tavoitteenahan olisi vuorisaarnan oppien käyttöön ottaminen, mistä kunnia kristukselle.

Eli onhan vuorisaarnassa konkreettisia kehityskohteita, joita voisi myös mitata, tarkkailla ja yrittää muuttaa omassa elämässä. Isommassa kuvassa kristinuskossa tietysti on kyse paljon muustakin kuin omasta käyttäytymisestä tai sen muokkaamisesta ja Pyhä Henki voi varmasti ohjata (rukoillessa) kristittyjä ilman tällaisia metodejakin.
« Viimeksi muokattu: 13.12.22 - klo:15:29 kirjoittanut Korpima »

Poissa pax

  • Viestejä: 1048
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #11 : 13.12.22 - klo:15:59 »
Pitäisi pystyä elämään lain ja armon kanssa balanssissa. Paavali joka oli Jumalan valitsema voimallinen ase joutui sanomaan, sitä hyvää mitä haluan tehdä en tee ja sitä pahaa mitä en halua tehdä sitä teen.
Kuinka suuri vaara on joutua lain alle tekemään lain tekoja ja näin tulee tunne että olen hyvä uskova ja ihminen, taivaan portit varmasti ovat avoinna.
Synti asuu meissä loppuun asti.

Poissa Korpima

  • Viestejä: 127
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #12 : 13.12.22 - klo:16:34 »
Joo, tämähän on totta. Ja jos seurakunnan näkee "syntisten sairaalana", niin liiallinen itseparantelu tai sen vaatiminen voi olla haitallista. Toisaalta ihmisyyttä rakentava toiminta, pyhittyminen ja Jumalan standardien ylläpitäminen on myös nähdäkseni aika raamatullista. Joskin on hyvä muistaa, että kristinusko perustuu kristuksen sovitustyöhön ja armoon, syntiä on aina jäljellä vaikka kai sitä etenkin joissakin muodoissaan voi pyrkiä vähentämään. Tässä voi tosiaan olla vähän tasapainottelua tai en oikein osaa ajatella selkeästi... Ei ole ihan helppoa.
« Viimeksi muokattu: 13.12.22 - klo:16:44 kirjoittanut Korpima »

Poissa pax

  • Viestejä: 1048
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #13 : 13.12.22 - klo:16:47 »
Ja Paavali sanoi ensin ’tahto minulla on hyvään’ ja se on meilläkin👍

Poissa Korpima

  • Viestejä: 127
Vs: Peilikuva itsestäni Vuorisaarnan valossa.
« Vastaus #14 : 13.12.22 - klo:19:14 »
Kuuntelin Liisi Jokirannan opetusta Mitä tarkoitetaan ahtaalla portilla (aivan lopussa kohdassa 41:12) ja siinä tuli vastaan:

"Moni julistaja vaikenee parannuksesta, mikä merkitsee katumista Jumalan edessä syntien tähden ja uskoa evankeliumiin. On vaikea puhua siitä, että parannus on välttämätön. Erittäin vaikea. Ja se ei oikein sovi tähän aikaan. -- Tosiasia on että ilman parannusta ihmiset eivät pääse kuormistaan. Niistä kuormista jotka aiheutuvat synnistä. Se on karhunpalvelus ihmisille."