Kuinka suhtautua jos homot seurakunnassa vaativat että heillä on oikeus siihen että seurakunta tukee heidän näkemystään homosuhteen julkisesta oikeutuksesta?
Vai onko niin, että koska uskovien omat näkemykset ja käyttäytymiset seksuaalisen moraalin alueella ovat vähän sitä sun tätä, ei ole reilua että sitten homojen ja transsujen, yms. yms. seksuaalisen toteuttaminen nähdään vääränä?
Entä miten suhtautua Paavalin kirjeeseen korinttolaisille, kun hän kirjoittaa:
Yleensä kuuluu, että teidän keskuudessanne harjoitetaan haureutta, jopa semmoista haureutta, jota ei ole pakanainkaan keskuudessa, että eräskin pitää isänsä vaimoa.
2. Ja te olette paisuneet pöyhkeiksi! Eikö teidän pikemminkin olisi pitänyt tulla murheellisiksi, että se, joka on tuommoisen teon tehnyt, poistettaisiin teidän keskuudestanne?
Tietty voi olla niin, että koska seurakunnassa ei muutenkaan tuomita syntiä, niin ei ole reilua että homojen elämäntapoja tuomitaan.
Ja kyllähän se niin on.
Mielestäni Vilhelm puhui siitä, että mitä tapahtuu nuorelle sukupolvelle joille tarjotaan todella "vaihtoehtoisia" , tai ovatko jo melko pakollisia selityksiä siitä mitä ihminen on?