Kirjoittaja Aihe: Roomalaiskirje - Jumalan Evankeliumi  (Luettu 1915 kertaa)

Poissa Stiina

  • Viestejä: 1074
Vs: Roomalaiskirje - Jumalan Evankeliumi
« Vastaus #15 : 12.11.21 - klo:13:13 »
 :) Tästä aiheesta Kalamos kirjoittaa nähdäkseni "samanhenkisesti".
Raamattu itse avaa sitä mitä on synnille kuoleminen: Ensinnäkin se on armo Kristuksen tähden eli Evankeliumi sovituksesta, sitten se on pyhitystä, vaikka huonoakin elämässä.
Se on elämistä jokapäiväisessä parannauksessa = kääntymisessä syntien anteeksisaamisen puoleen = tunnustus ja usko syntien anteeksisaamiseen  se kuolettaa samalla "lihaamme". Kun todella katuu, ei halua sitä syntiä enää tehdä jne.

Tämä on minun "alaani", mutta enpä osaakaan kirjoittaa aiheesta; se on elettävä.
Muutkin Raamatun kohdat avaavat ja valaisevat tätä asiaa esim.

"Luther: Mannaa Jumalan lapsille
Lokakuun 12 päivänä, Gal. 2:19
 

Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle (Gal. 2:19).

Paavali oli harhaoppisista harhaoppisin. Onpa hänen harhaoppinsa vallan ennen kuulumaton, kun hän sanoo laista pois kuolleena elävänsä Jumalalle. Valheapostolit opettivat: Ellen elä laille, et elä Jumalalle, toisien sanoen, ellet elä lain mukaisesti, olen Jumalan edessä kuollut. Paavali opettaa toisin päin: Ellet todella ole kuollut pois laista, et elä Jumalalle.

Kristityn kannalta katsoen siis suorastaan koko laki on kumottu, koska hän on sille kuollut. Apostoli ei näet sano: Olen vapaa laista, tai: Olen lain Herra, vaan suorastaan: Minä olen kuollut pois laista, toisin sanoen, minulle ei ole lain kanssa kerrassaan mitään tekemistä. Ankarammin hän ei olisi voinut kieltää lain vanhurskautta. Kristityn omantunnon on oltava kuollut pois laista. Liha sen sijaan ei saa olla vapaana, vaan sen pitää olla alistuneena lain alaiseksi. - -

Lainaus on osa päivän tekstiä kirjasta Luther: Mannaa Jumalan lapsille, ja se on julkaistu kustantajan luvalla. Teosta saatavana os. SLEY-kirjat, 09-251390.


Keskustelua päivän sanasta:   Näin evankeliumi vapauttaa lain syytöksistä! Jos lukija sotkee toisiinsa tekstissä mainitut käsitteet omantunto ja liha, häneltä menee täysin sekaisin koko kristillisen uskon ymmärtäminen.

Omantunnon on oltava kuollut pois laista. Liha sen sijaan ei saa olla laista vapaana.

Monet vaihtavat omantunnon ja lihan paikan. Hirveä sotku on valmis. Toiset taas jättävät tässä ajattelussa lihan (lue: oman syntitodellisuutensa) kokonaan pois: alitajuisesti he ajattelevat olevansa evankeliumin kautta lihasta ja sen teoista eli omasta syntiturmeluksestaan jo niin etäällä, että laki on "voitettu kanta".

Ns. antinomistit eli lain periaatteessa ja käytännössä turhentavat kristityt lukevat Lutherin lauseen "Ankarammin hän, Paavali, ei olisi voinut kieltää lain vanhurskautta" muutetussa muodossa "Ankarammin hän ei olisi voinut kieltää lain voimassaoloa." Sen jälkeen uskon perusteet ovatkin täysin sekaisin.

Luther ei (tietenkään) taistele lakia vastaan, vaan juuri lainvanhurskautta vastaan, kuten hän näkee Paavalin tekevän, eli omavanhurskautta, lainomaisuutta eli legalismia ja synnittömyysoppia vastaan, mitä kaikkea hän oli oman aikansa uskonnollisuudessa kohdannut - kuten me kohtaamme tänä aikana. Syntisen omatunto on uskon kautta vapautettu lain tuomiosta. Usko tuo anteeksiantamuksen, laki on muistutus synnistä (ja se kertoo myös sen, mikä on oikein).  Juhani Lindgren"

Poissa Stiina

  • Viestejä: 1074
Vs: Roomalaiskirje - Jumalan Evankeliumi
« Vastaus #16 : 16.11.21 - klo:13:21 »
Näyttää taas tyrehtyvän mielipiteet. Siksi laitan tähän nyt välipäätöksen Roomalaiskirje 3, ettei vaan pääse unohtumaan: ...Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla 24
ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,


https://raamattu.fi/raamattu/KR38/ROM.3/Roomalaiskirje-3