Puhuvatko nämä jakeet perisynnistä?

[sandia]

Olen itse aina olettanut, että ihmisen luonto on syntinen jo syntyessään.
Foorumeilla on ollut aiheesta keskustelua ja yllätyksekseni totesin, että kaikki eivät ajattele niin.
Satuin äsken lukemaan Psalmin 58 ja siellä oli jae:
Luopuneita ovat jumalattomat äidin kohdusta asti, eksyneitä valhettelijat hamasta äidin helmasta.
Ps. 58: 4

Muistan väitteen, että sanaa perisynti ei ole Raamatussa. No ei ole, mutta on tuo???

[Paulus]

Ps. 51:7
"Katso. minä olen synnissä syntynyt ja äitini on minut synnissä siittänyt."

[KeNi]

Ei sanaa kolminaisuuskaan löydy Raamatussa, mutta oletettavasti vallitsee varsin yhteneväinen näkekys kristittyjen kesken siitä, että Jumala on ns. kolmiyhteinen Jumala.  Ps. 51:7 "Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt (1933- käännös)". 1992- käännös: "Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohdussa". Ruotsalainen 1917 käännös: " Se, i synd är jag född, och i synd har min moder alvat mig".
Esim. tuon Raamatun kohdan perusteella voidaan puhua perisynnistä tai jotkut käyttävät sanaa alkusynti. Siis ko. termiä ei tosiaan Raamatusta löydy, mutta mielestäni asia löytyy.

[Korpima]

Kun Kristus oli ainut synnitön ihminen, niin tästä kenties voi päätellä että kaikki muut ovat (peri)synnin vaivaamia.

Ehkä voisi sanoa myös, että ihminen on olemukseltaan syntinen (perisynti vaivaa), muutenhan tarpeeksi aikaisin kuolleet lapset olisivat myös synnittömiä. Tämä toki on vähän tällaista omaa pyörittelyä.

Mielenkiintoinen tapaus on kyllä Johannes Kastaja perisynnin suhteen, jolla muistaakseni oli Pyhä Henki jostain varhaisesta vaiheesta (tarkistin: kohdusta asti täynnä Pyhää Henkeä). Ilmeisesti silti hänkin kuuluu perisyntisten ihmisten joukkoon tästä huolimatta.

[kalamos]

Esillä on ollut kaksi jaetta
Daavidin psalmeista.

Ensinnäkin avauksessa oli
lainaus psalmista,
jossa Daavid puolustautuu
jumalattomia vastaan.

Luopuneita ovat jumalattomat
äidin kohdusta asti,
eksyneitä valhettelijat
hamasta äidin helmasta.

Sitten yhdessä kommentissa
lainattiin Daavidin psalmia,
jonka aiheena on Daavidin
lankeemus Batseban kanssa.

Katso,
minä olen synnissä syntynyt,
ja äitini on minut synnissä siittänyt.

Minun ymmärtääkseni kummassakaan
jakeessa Daavid ei lue itseään
siihen synnintekijöiden joukkoon,
joista jakeet puhuvat.

Siis Daavid ei kuulu siihen joukkoon,
jota vastaan puolustautuu (Ps 58:4)
eikä siihen joukkoon,
joka teki syntiä,
kun Daavid siitettiin (Ps 51:7).

[HelenaM]

Roomalaiskirjeen 5. luvussa puhutaan siitä, miten yhden lankemuksen kautta syntisyys ja kuolema tuli kaikkien osaksi. Monesti olen ajatellut sitä, kun luvussa viitataan pelkästään Aadamin lankeemukseen, vaikka ihmispari lankesi yhdessä, kumpikin teki syntiä.

[kalamos]

Sentähden,
niinkuin yhden ihmisen kautta
synti tuli maailmaan,
ja synnin kautta kuolema,
niin
kuolema on tullut
kaikkien ihmisten osaksi,
koska kaikki ovat syntiä tehneet

Tuossakaan ei puhuta perisynnistä 
vaan tekemistämme synneistä.
Olemme kuolleet tekemiimme synteihin.


PS

Vain Aadamia oli kielletty syömästä
hyvän- ja pahantiedon puusta.

[HelenaM]

Enpä taida vääntää tästä sen enempää. Room. 5 sanoo, että yhden ihmisen lankeemus koitui kaikille kadotukseksi. Ymmärrän tämän ja luvussa olevan muun samaan asiaan liittyvän tarkoittavan sitä, että kaikki ihmiset tulevat tekemään syntiä ja ovat ilman uskoa Kristukseen kadotustuomion alaisia.

Perisynnistäkin on monenlaista versiota olemassa. Ne ovat varmasti tuttuja ja en niistä sen enempää.

[pax]

Tulkitsen aloituksen sanan kohdan niin että jokainen tulee tekemään syntiä, kuitenkin lastenkaltaisten on taivasten valtakunta, Jeesus siunasi lapsia eikä kehottanut heitä tekemään parannusta eikä sanonut sinun syntisi on anteeksi annettu kun lapset ovat puhtaita.

[kalamos]

Sentähden,
niinkuin yhden ihmisen kautta
synti tuli maailmaan,
ja synnin kautta kuolema,
niin
kuolema on tullut
kaikkien ihmisten osaksi,
koska kaikki ovat syntiä tehneet

Niinkuin se tuli maailmaan,
niin eli samalla tavalla
se tulee maailmasta meihin,
kun syömme kielletyn hedelmän.
Ja sitten me olemme kuolleita.
Nuoruudesta saakka.

ihmisen sydämen aivoitukset
ovat pahat
nuoruudesta saakka.

Mutta tuo aloituksen jae
tekee mielestäni selvän eron
jumalattoman ja vanhurskaan välillä.

Daavid sulkee koko ajan
itsensä pois tuosta jumalattomien joukosta.

Veisuunjohtajalle;
veisataan kuin:
"Älä turmele";
Daavidin laulu.

Totisesti,
onko vanhurskaus mykkä,
ja te puhutte?

Tekö tuomitsette oikein,
te ihmislapset?

Ei,
vaan te hankitsette
sydämessänne vääryyttä,
teidän kätenne
käyttävät maassa väkivallan vaakaa.

Luopuneita ovat jumalattomat
äidin kohdusta asti,
eksyneitä valhettelijat hamasta äidin helmasta.

Heidän myrkkynsä on niinkuin
käärmeen myrkky,
he ovat kuin kuuro kyy,
joka korvansa tukitsee,
ettei se kuulisi lumoojan ääntä,
taitavan taikojan loitsuja.

Jumala, särje hampaat
heidän suustansa,
Herra, murra nuorten jalopeurain raateluhampaat.

Haihtukoot he tyhjiin niinkuin vesi,
joka valuu kuiviin.

Kun he ampuvat nuolensa,
olkoot ne kuin kärjettömät.

Olkoot he niinkuin etana,
joka sulaa mataessaan,
niinkuin vaimon keskoiset,
jotka eivät aurinkoa näe.

Ennenkuin teidän patanne tuntevat
tulen altansa orjantappuroista,
hän myrskyllään puhaltaa pois kaiken,
niin raa'an kuin kypsänkin.

Vanhurskas iloitsee,
kun hän näkee koston,
hän pesee jalkansa jumalattoman veressä.

Silloin ihmiset sanovat:

"Totisesti,
vanhurskaalla on hedelmä;
totisesti, on Jumala,
joka tuomitsee maan päällä."

Eli tuossa on vastakkain
alusta loppuun saakka
vanhurskas ja jumalaton.

Ja avauksen jakeessa siis
puhutaan jumalattomista.

Luopuneita ovat jumalattomat
äidin kohdusta asti,
eksyneitä valhettelijat
hamasta äidin helmasta.

[Opo]

Kun ihminen, vaikkapa David, hyväksyy anteeksiannon kohdalleen, synnin kirous poistuu hänen kohdaltaan. Mutta sitä ennen hän tietysti on ihmiskunnan osaksi tulleen periytyvän synnin alaisuudessa, vaikkei itse asiaa niin edes kokisi. Monenlaista periytyvää hyvää ja pahaa saamme vanhemmiltamme, olemmepa sitten koeputkessa tai luonnollisesti alkumme saaneita. Syntisyytemme on periytyvää, miksemme voi siis puhua perisynnistä?

[pax]

Onko luterilainen oppi, vauva on perisyntinen ja tullakseen taivaskelpoiseksi tarvitsee kasteen?

[sandia]

En tiedä.
Mutta en ajattele, että meillä on samat lähtökohdat valita Jumalan edessä kuten Aatamilla ja Eevalla oli.
Se on mennyttä.

Siis tämä aloituksen jae:
Luopuneita ovat jumalattomat äidin kohdusta asti, eksyneitä valhettelijat hamasta äidin helmasta.

Ajattelen, että jakeen tavalla olemme luopuneita ja jumalattomia äidin kohdusta asti.

Yllätyksekseni sitten opin foorumeilla, että kaikki eivät kai ajattele noin.
Tämän vain kommentoin, koska törmäsin tuohon jakeeseen eilen aamulla Raamattua lukiessani.

[Malakia]

Kuolema on TODISTE syntisyydestä.

Synnitön EI KUOLE.

[Malakia]

Matt. 9:13 Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."

Mark. 2:17 Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."

Luuk. 5:32 En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen."