Puimatanner > Raamattupiiri

Asarjan profetia ja kuningas Asa: Toisen Aikakirjan tutkistelua

(1/3) > >>

sandia:
Huomasin tän kohdan Raamatusta tänään. Se sisältö kertoo melko paljon Jumalan ja ihmisen välisestä dynamiikasta.
Laitan sen tähän mielenkiinnosta.

"Niin Jumalan henki tuli Asarjaan, Oodedin poikaan.

2. Hän meni Aasaa vastaan ja sanoi hänelle: "Kuulkaa minua, Aasa ja koko Juuda ja Benjamin. Herra on teidän kanssanne, kun te olette hänen kanssansa; ja jos häntä etsitte, niin te löydätte hänet, mutta jos hylkäätte hänet, niin hän hylkää teidät.
3. Kauan aikaa Israel oli ilman oikeata Jumalaa, ilman opetusta antavaa pappia ja ilman lakia.
4. Mutta kun he ahdistuksessansa palasivat Herran, Israelin Jumalan, tykö ja etsivät häntä, niin he löysivät hänet.
5. Niinä aikoina ei ollut turvallisuutta niillä, jotka lähtivät ja tulivat, vaan suuri hämminki vallitsi kaikkien maakuntain asukasten keskuudessa.
6. Ja kansa törmäsi kansaa vastaan ja kaupunki kaupunkia vastaan, sillä Jumala oli saattanut heidät hämminkiin lähettäen kaikkinaisia ahdistuksia.
7. Mutta te olkaa lujat älkääkä antako kättenne vaipua, sillä teidän työllänne on palkkansa."
"

Mulle tuli seuraavat ajatukset mieleen kun luin tästä.

Pyhä Henki toimi jo tuonakin aikakautena ja Pyhä Henki jo silloin johti totuuteen. 
Ahdistus on usein se minkä kautta ihminen tulee avoimemmaksi Jumalan sanalle.
Jännä että tuossa on selvästi että Herrasta oli sekin, että oli paljon väkivaltaa ja levottomuutta sen ajan yhteiskuussa. Siis sekään ei ole Jumalan hallintavallan ulkopuolella.

Ihminen ei yksinkertaisesti voi paeta Jumalaa.

Kuningas Asa oli itsekin Herra lähellä ja Herran apu ja läsnäolo näkyi hänen kuninkuutensa aikana.

Oloneuvos:
"Ihminen ei yksinkertaisesti voi paeta Jumalaa."

Siinä sanoit totuuden; ei voi paeta Jumalaa.

"Ja samoin kuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio, samoin Kristuskin, kerran uhrattuna ottaakseen pois monien synnit, on toistamiseen ilman syntiä ilmestyvä pelastukseksi niille, jotka häntä odottavat."

Tämä on minun eräs ihanampia raamatunjakeita.

Oloneuvos:

--- Lainaus käyttäjältä: sandia - 25.04.19 - klo:17:34 --- 
Ahdistus on usein se minkä kautta ihminen tulee avoimemmaksi Jumalan sanalle.
Jännä että tuossa on selvästi että Herrasta oli sekin, että oli paljon väkivaltaa ja levottomuutta sen ajan yhteiskuussa. Siis sekään ei ole Jumalan hallintavallan ulkopuolella. (korostus Oloneuvoksen)
--- Lainaus päättyy ---

Luulenpa tuon olevan yksi vaikeimmista läksyistä oppia ja muistaa -kun uskovina monet kiusaukset ja kärsimykset osuvat kohdallemme- että Jumala hallitsee kaiken aikaa. Hän on aina hallinnut ja Hänen sydämellään on ollut Golgata jo ennen maailmankaikkeuden ja ihmisen luomista. "Niinkuin hän ennen maailman perustamista oli Kristuksessa valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa" (Ef. 1:4) ja "... joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten,  jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan" (1.Pt. 1:20-21).

Jotenkin on vaikeaa ihmisenä ymmärtää ja hyväksyä tuo Herran suvereeni hallitusvalta kun yhtäällä Hän vakuuttaa rakastavansa meitä ja toisaalla Hän tuntuu sallivan maailman ja paholaisen tallaavan lapsiaan suruttomasti ja rankaisematta jalkoihinsa. Voi kulua pitkä aika ennen kuin alamme aavistella, että kaikilla vastoinkäymisillamme ja kärsimyksillämme on tarkoitus. Niiden tulisi ajaa meidät siihen pisteeseen, että lopettaisimme "omin voimin taistelumme" ja myöntäisimme pohjattoman syntisyytemme ja kelvottomuutemme. Tässä kohtaa sydämmemme on petollinen (Jer. 17:9). Suumme voi tunnustaa kurjuutemme, mutta sanat eivät aina tule sydämestä. Me emme tunne itseämme (vaikka ajoittain ja varsinkin uskonelämän alkutaipaleella luulemme s.o kuvittelemme tuntevamme). Kun Jerimias kysyy 17:9 kuka taitaa petollisen sydämen tuntea, niin vastaus on seuraavan jakeen alussa: "Minä Herra..."

Lukiessani tänään uudelleen Sandian hyvää aloitusta ja pohdintaa tuli mieleeni kohta Hebrealaiskirjeestä, jonka tähän vielä lainaan

"Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja; asetit kaikki hänen jalkojensa alle." Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi."

sandia:
Niin missä määrin paholainen ja missä määri ihminen on vastuussa pahasta maailmassa. Jumala näyttää antavan todella paljon vastuuta kullekin ihmiselle. Itse asiassa täyden vastuun. Ja samalla hän kuitenkin on jo voittanut sielunvihollisen. Jos Jumala poistaisi pahuuden maailmasta, oletan että siinä olisi käynyt vähintään niinkuin Nooan aikana. Eli Jumalan pitäisi eliminoida ihmiskunta. Eli mm. minä olisin jo tullut eliminoiduksi. Olen lisännyt kärsimystä ja pahuutta omasta puolestani tähän maailmaan ja myös itselleni. Eli se että ihminen on elossa on mielestäni Jumalan armoa. Ja sitä ei kai kannattaisi ottaa kovin keveästi.

Tuli mieleen, että koska jokainen ihminen puolestaan on Jumalan luoma ja Jumala ylläpitää kunkin elämää, niin kaikki se pahuus tai ilkeys, tai naljailu tai halveksiminen mitä lähtee minusta on todella majesteettirikos Jumalaa, elämän antajaa vastaan. On se ihminen kuka ja minkälainen tahansa.

sandia:
Muutin otsikkoa hieman, että voin jatkaa tähän ketjuun, muuten teen koko ajan uusia aloituksia lukiessani 2. Aikakirjaa. Olen oppinut juttuja Raamatusta mistä en muista koskaan ennen lukeneeni. Eli en ole todellakaan kovin hyvin tutkinut Raamattua kokonaisuudessaan.

Kuningas Asan elämä on kokonaisuudessaan kanssa mielenkiintoinen. Luvusa 14 kerrotaan hänestä paljon hyvää ja kerrotaan hänen horjumattomasta uskosta Herraan.
Tässä on hänen rukouksensa ennen sotaan lähtöä: Ja Aasa huusi Herraa, Jumalaansa, ja sanoi: "Herra, sinä yksin voit auttaa taistelussa voimallisen ja voimattoman välillä. Auta meitä, Herra, meidän Jumalamme, sillä sinuun me turvaudumme ja sinun nimessäsi me olemme tulleet tätä suurta joukkoa vastaan. Herra, sinä olet meidän Jumalamme; älä salli ihmisen päästä voitolle sinusta."
12. Niin Herra antoi Aasan ja Juudan voittaa etiopialaiset, ja etiopialaiset pakenivat.

Mutta sitten luvussa 16 oli taas sotaan lähtö ja sen sijaan että luotti Herraan, hän tekikin sopimuksen Syyrian kanssa.

Herra lähetti toisen profeetan, Hananin Asan luokse.
Tässä profetia Asalla silloin:
Siihen aikaan tuli näkijä Hanani Aasan, Juudan kuninkaan, tykö ja sanoi hänelle: "Koska sinä turvauduit Aramin kuninkaaseen etkä turvautunut Herraan, Jumalaasi, sentähden on Aramin kuninkaan sotajoukko päässyt sinun käsistäsi.
8. Eikö etiopialaisia ja liibyalaisia ollut suuri sotajoukko, eikö heillä ollut hyvin paljon sotavaunuja ja ratsumiehiä? Mutta koska sinä turvauduit Herraan, antoi hän heidät sinun käsiisi.
9. Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle. Tässä sinä teit tyhmästi, sillä tästä lähtien on sinulla yhä oleva sotia."



Asa reagoi tuohon hyvin negatiivisesti:

Mutta Aasa vihastui näkijään ja panetti hänet vankilaan, sillä niin vihoissaan hän oli hänelle tästä. Myöskin muutamille muille kansasta Aasa siihen aikaan teki väkivaltaa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu