Puimatanner > Seurakunta

Langennut evankeliumin palvelija

(1/14) > >>

Anton:
Miten tulisi suhtautua evankeliumin palvelijaan, joka on langennut johonkin sellaiseen rikkomukseen jonka vuoksi on täytynyt astua alas palvelutehtävästä?

Jos mietitään heitä ihan vain uskovina, niin tietysti meidän tulee hyväksyä heidät yhteyteen jos ja kun he ovat tehneet parannuksen. Mutta palvelutehtävissä toimiville evankeliumin palvelijoille annetaan Raamatussa selkeästi erilaiset ja paljon korkeammat vaatimukset (esim kirjeissä Timoteukselle ja Tiitukselle nämä löytyvät).

Jos mietitään vaikkapa aviorikoksen tai taloudellisen petoksen tehnyttä palvelijaa, niin voiko sellainen mielestänne enää olla palvelutehtävässä? Ja jos voi, niin kuinka pitkä aika paranuksen teosta täytyisi kulua ennenkuin voi aloittaa uudestaan?

Oletetaan tässä, että kyse on alunperin vilpittömistä palvelijoista jotka ovat jossain vaiheessa palvelutehtävässään olemista hairahtuneet (tiedän että vilpittömyyttä voidaan useassa tapauksessa epäillä alusta alkaen, mutta se on hieman toinen keskustelun aihe).

sandia:
En tiedä uskallanko edes arvaamaan miten pitäisi suhtautua.
Mutta ajattelisin, että EI pitäisi suhtautua hyssyttelemällä, ummistamalla silmät ja olemalla kuin mitään sellaista ei olisi tapahtunut.

Anton:

--- Lainaus käyttäjältä: sandia - 07.10.20 - klo:17:03 ---En tiedä uskallanko edes arvaamaan miten pitäisi suhtautua.

--- Lainaus päättyy ---

Miten sinä henkilökohtaisesti suhtautuisit, jos sellainen palvelija jota pidät arvokkaana ja jonka opetuksista olet ammentanut, lankeaisi johonkin sellaiseen ja astuisi alas? Voisitko alkaa ammentamaan hänen opetuksia uudestaan, jos hän olisi vuoden sivussa? Tai viisi vuotta? Kymmenen vuotta? Vai palautuisiko luottamus koskaan?

sandia:
Eräs syvästi kunnioittamani saarnaaja osoittautui nuorten miesten viettelijäksi.
En kuuntelisi häntä enää opettajana. Epäilen ettei ole koskaan jäänyt edes kiinni.

En osaa sanoa mitään yleistä.

Paulus:

--- Lainaus käyttäjältä: Anton - 07.10.20 - klo:17:45 ---
--- Lainaus käyttäjältä: sandia - 07.10.20 - klo:17:03 ---En tiedä uskallanko edes arvaamaan miten pitäisi suhtautua.

--- Lainaus päättyy ---

Miten sinä henkilökohtaisesti suhtautuisit, jos sellainen palvelija jota pidät arvokkaana ja jonka opetuksista olet ammentanut, lankeaisi johonkin sellaiseen ja astuisi alas? Voisitko alkaa ammentamaan hänen opetuksia uudestaan, jos hän olisi vuoden sivussa? Tai viisi vuotta? Kymmenen vuotta? Vai palautuisiko luottamus koskaan?
--- Lainaus päättyy ---

Tuli mieleen kaksi tapaa lähestyä tätä asiaa.

Ajattelen Pietaria, joka kielsi tuntevansa Jeesusta, sanotaan että hän sanoi sen sadatellen. Eri evankeliumit kertovat tästä hieman eri tavoin. Ja vähän aikaisemmin Pietari oli ollut niin varma, ettei koskaan kiellä Mestariaan. Ja mitä Jeesus teki Pietarille? Hän antoi kaiken anteeksi ja teki Pietarista yhden tukipylvään Jumalan seurakuntaan.

Toinen tapa lähestyä tätä kysymystä olisi se, että ajattelen itse syyllistyväni johonkin erittäin tuomittavaan asiaan. Ajattelenko, että tehtyäni parannuksen kaikki suhtautuvat minuun niinkuin en olisi koskaan hairahtunut?

Omasta puolestani en ole voinut suhtautua hairahtuneeseen veljeen Jeesuksen tavoin, vaan veljen lankeemuksesta on tullut häpeätahra, joka saattaa  vaikuttaa sekä minun että veljen loppuelämään. Ja näyttää siltä, että en voi tälle asialle mitään, vaikka kuinka yritän unohtaa veljen hairahduksen.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu