Puimatanner > Raamattupiiri
Galatalaiskirje
crystalvoice:
Itsensä huonoksi kokeva ei ota itselleen kunniaa silloin, kun kokee itsensä huonoksi tai arvottomaksi tai mitään hyvää ansaitsemattomaksi.
Kristinuskossa "huonojen" ei nähdäkseni kuitenkaan tarvitse esim. seuraavien Uuden testamentin kohtien valossa kokea vähäisintäkään alamittaisuutta suhteessa useisiin ihmisiin. "Huonon" status ja valta nousee huimasti, kun hän tuomitsee tämän maailman ihmisiä.
--- Lainaus ---"Ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos te tuomitsette maailman, niin ettekö kelpaa ratkaisemaan aivan vähäpätöisiä asioita?" (1 Kor. 6:2)
--- Lainaus päättyy ---
"Huono" tai maailmassa heikko saa kunnian, mutta "viisaat" ja "väkevät" joutuvat häpeään eli alhaisempaan asemaan suhteessa "huonoon" tai "halpasukuiseen".
--- Lainaus ---"Sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään." (1 Kor. 1:27)
--- Lainaus päättyy ---
crystalvoice:
--- Lainaus käyttäjältä: crystalvoice - 31.05.21 - klo:16:24 ---Itsensä huonoksi kokeva ei ota itselleen kunniaa silloin, kun kokee itsensä huonoksi tai arvottomaksi tai mitään hyvää ansaitsemattomaksi.
Kristinuskossa "huonojen" ei nähdäkseni kuitenkaan tarvitse esim. seuraavien Uuden testamentin kohtien valossa kokea vähäisintäkään alamittaisuutta suhteessa useisiin ihmisiin. "Huonon" status ja valta nousee huimasti, kun hän tuomitsee tämän maailman ihmisiä.
--- Lainaus ---"Ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos te tuomitsette maailman, niin ettekö kelpaa ratkaisemaan aivan vähäpätöisiä asioita?" (1 Kor. 6:2)
--- Lainaus päättyy ---
"Huono" tai maailmassa heikko saa kunnian, mutta "viisaat" ja "väkevät" joutuvat häpeään eli alhaisempaan asemaan suhteessa "huonoon" tai "halpasukuiseen".
--- Lainaus ---"Sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään." (1 Kor. 1:27)
--- Lainaus päättyy ---
--- Lainaus päättyy ---
Seuraavaa kohtaa on myös mahdoton ymmärtää irrallaan ajatuksesta ihmisen statuksesta tai hänen asemasta "statushierarkiassa" suhteessa muihin ihmisiin:
--- Lainaus ---"Monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi." (Mark. 10:31)
--- Lainaus päättyy ---
Jos ensimmäisten joukkoon pääsemisessä ei olisi kerrassaan mitään merkitystä kristinuskossa, kävisi mielestäni oudoksi sanoman vastaanottajille sen painottaminen, että Jumalan edessä on ensimmäiset ja viimeiset, vaikkakin jopa päinvastaisessa mielessä kuin inhimillisessä ajattelussa.
Siihen seikkaan, että motivoiko tai innostaako uskovia ajatus siitä, että he pelastuessaan Raamatun mukaan tulevat olemaan monien muiden ihmisten yläpuolella "kunniassa" (Joh. 5:44), ei varmaankaan voi antaa vastausta tiedustelematta asiasta itse kultakin, sillä uskovat ovat erilaisia.
sandia:
Koskapa aloituksessa mainittiin ilo, mistä galatalaiskirjeessä puhutaan, on kai hyvä myös todeta, että samaisessa Galatalaiskirjeessa on kuvan hengen hedelmästä, missä on ilo on myö mainittu.
22. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
crystalvoice:
Monet viljelevät fraasia "mikä ei tapa, vahvistaa". Ajatus tulee alun perin Nietzschelta. Englanninkielisestä käännöksestä:
--- Lainaus ---From the military school of life. — What does not kill me makes me stronger.
(A Nietzsche Reader. 1977, 281)
--- Lainaus päättyy ---
Nietzschen yltiöoptimistinen ajatus on kenen tahansa helposti kumottavissa. Hänen oma elämäntragediansa myös kumosi ajatuksensa.
Kristinuskossa kristityllä on kuitenkin nähdäkseni perusteet tietyssä mielessä "nietzschelaiseen" yltiöoptimismiin, koska kärsimys voidaan uskon kautta kääntää voitoksi tai vahvuudeksi. Jopa kuolema voidaan kääntää voitoksi. Siksi on ainakin kristilliseen opetukseen perustuvan ajatuksen tasolla syytä optimismiin hirvittävimmissäkin kärsimyksissä. Esim. seuraavat raamatunkohdat antavat tukea tämänkaltaiselle optimismille.
"Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina". Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." (Room. 8:35-39)
"Voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot. On ollut vaimoja, jotka ylösnousemuksen kautta ovat saaneet kuolleensa takaisin. Toiset ovat antaneet kiduttaa itseään eivätkä ole ottaneet vastaan vapautusta, että saisivat paremman ylösnousemuksen." (Hepr. 11:34b-35)
"Minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa." (2 Kor. 12:9)
"Ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti." (2 Kor. 4:17)
Jne.
sandia:
Näin näkisin asian, mikäli ymmärsin oikein. Kristinuskossa mielestäni itse asiassa vain ollaan realistisia sen suhteen miten heikko ihminen lopultakin on. Sen hyväksyminen sitten antaa tilaa Jumalan avulle. Heikkous sinänsä ei ole hyvä, vaan rehellisyys tilastamme.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta