Kirjoittaja Aihe: Valtava ahdistus kalvinismista  (Luettu 32542 kertaa)

Poissa Taisto

  • Viestejä: 1893
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #300 : 19.03.21 - klo:09:44 »
Itseäni ahdistaa ylivoimaisesti eniten perinteinen opetus kadotuksesta. Tuska joka ei koskaan pääty. Ajettelipa sitä kenen kohdalle tahansa.

Ja kun sen rinnalla vielä ajatellaan sitä, että Jumala tietää kaiken jo ennalta. Syntymästä asti, jopa aiemminkin. Nekin miljoonat ketkä eivät Jeesukseen tule uskomaan. Myöskin pelastuvien joukon. Joka Raamatun valossa näyttää vähemmistöltä.

Nuo asiat saa aina mietteliääksi, kun puhutaan Jumalan rakkaudesta. Miten iloita Jumalan rakkaudesta? Miten siitä kertoa?

En odota mitään kevyitä kommentteja monen vuosikymmenen ahdinkoon.
Minua ei kovin paljon ahdista ajatus kadotuksesta. Tosin sinä sanoit että opetus kadotuksesta, ja meillä voi siis olla eri näkemys asiasta.

Inhimillisen viisauden tai teologisen opin kautta emme taida oppia Jumalaa tuntemaan. Oikea tie on Isän rakkauden löytäminen, sisällään. "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut..." .

Voi olla että myöskään oppia kadotuksesta ei käsitä oikein,  jos vain "viisastellaan".  En siis tarkoita, että sinä viisastelet, vaan että oppeja on monenlaisia ja jotkut opit perustuvat ihmisviisauteen.
« Viimeksi muokattu: 19.03.21 - klo:12:58 kirjoittanut Taisto »

Poissa sandia

  • Moderaattori
  • Viestejä: 3433
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #301 : 03.04.21 - klo:18:18 »
Itseäni ahdistaa ylivoimaisesti eniten perinteinen opetus kadotuksesta. Tuska joka ei koskaan pääty. Ajettelipa sitä kenen kohdalle tahansa.

Ja kun sen rinnalla vielä ajatellaan sitä, että Jumala tietää kaiken jo ennalta. Syntymästä asti, jopa aiemminkin. Nekin miljoonat ketkä eivät Jeesukseen tule uskomaan. Myöskin pelastuvien joukon. Joka Raamatun valossa näyttää vähemmistöltä.

Nuo asiat saa aina mietteliääksi, kun puhutaan Jumalan rakkaudesta. Miten iloita Jumalan rakkaudesta? Miten siitä kertoa?

En odota mitään kevyitä kommentteja monen vuosikymmenen ahdinkoon.

Tuli aivoihin mielikuva ihmisestä joku roikkuu laivan kannen reunalla putoamassa mereen ja kauhistuneena katsoo tuhoaan suoraan silmiin, vaikka joku seisoo vieressä ja sanoo, että hei tartu mun käteen etten tipu.