Puimatanner

Puimatanner => Laki ja evankeliumi => Aiheen aloitti: Jopo - 11.09.21 - klo:11:37

Otsikko: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Jopo - 11.09.21 - klo:11:37
Rikas mies kysyi mitä pitäisi tehdä periäkseen iankaikkisen elämän. Kerrottu kolmessa evankeliumissa.

Jeesus luettelee ensin käskyjä. Niitä nuorimies sanoo noudattaneensa nuoruudesta asti. Jeesus ei ala väittelemään, vaan lisää:

"Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua".

Miksi tuollaiset vastaukset?

Mitä varten tuo on talletettu meille UT:iin, mitä se opettaa meille?
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Stiina - 11.09.21 - klo:11:52
 :) Tarkoitettu mietittäväksi eikä ainakaan selitystä heti annettavaksi!
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: sandia - 11.09.21 - klo:20:40
Todella haastava opetus Jeesukselta.
En oikein tiedä miten se tulisi ottaa. Pitää miettiä.

Muistan omasta uskoontulostani sen, että koin Jeesuksen sanat "seuraa minua" hyvin paljon auktoriteettia sisältävina niinä aikoina ja Herra laittoi minut tilanteeseen missä minulla ei ollut varaa muuhun kuin täysin päästää irti vanhasta elämästä ja olla avoin sille mitä saan Herralta.
Eli ehkä se tarkoittaa joten tuonne suuntaan?

Se nousi minulla todella aivan ensimmäiseksi asiaksi elämässäni. Täytin juuri 16 vuotta silloin, joten minulla ei ollut omaisuutta ollenkaan. Mutta minulta jäi tavallaan kaikki se hauras rakennelma mitä olin yrittänyt kyhätä kasaan omana identiteettinä, se heitettiin roskiín ja minua alettiin uudelleenrakentaa. Tää oli siis subjektiivinen kokemus uskoon tullessa.
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Paulus - 11.09.21 - klo:20:43
Todella haastava opetus Jeesukselta.
En oikein tiedä miten se tulisi ottaa. Pitää miettiä.

Itselleni tällaiset vaatimukset ovat mahdottomia täytettäviksi. Jos pelastus ei ole yksin armosta, niin olen auttamattomasti hukassa.
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Stiina - 11.09.21 - klo:22:43
Rikas mahtimies
18  (Luuk)

Eräs korkeassa asemassa oleva mies kysyi Jeesukselta: »Hyvä opettaja, mitä minun pitäisi tehdä, että perisin ikuisen elämän?» 19»Miksi sanot minua hyväksi?» Jeesus kysyi. »Jumala yksin on hyvä. 20

Sinä tunnet käskyt: älä tee aviorikosta, älä tapa, älä varasta, älä valehtele todistajana, kunnioita isääsi ja äitiäsi.» 21»Noita kaikkia olen noudattanut nuoresta saakka», mies sanoi. 22

Tämän kuultuaan Jeesus sanoi: »Yksi asia sinulta on silti vielä tekemättä. Myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille. Silloin sinulla on aarre taivaissa. Kun se on tehty, seuraa minua.» 23Tämän kuullessaan mies tuli murheelliseksi, koska hän oli hyvin rikas.
24Kun Jeesus näki sen, hän sanoi: »Kuinka vaikeaa rahakkaiden onkaan päästä Jumalan valtakuntaan. 25Kamelin on helpompi mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä sisään Jumalan valtakuntaan.» 26Silloin kuulijat kysyivät: »Kuka sitten voi pelastua?» 27

»Se, mikä on mahdotonta ihmiselle, on mahdollista Jumalalle», Jeesus vastasi.


Leski ja tuomari
181


Jeesus esitti oppilaille vertauksen opettaakseen, ettei koskaan pidä luovuttaa vaan rukoilla: 2»Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei pelännyt Jumalaa eikä piitannut ihmisistä. 3Kaupungissa oli myös leski, joka tuli toistuvasti pyytämään tuomarilta, että tämä ratkaisisi erään jutun hänen edukseen. 4Tuomari ei tehnyt asialle mitään pitkään aikaan, mutta lopulta hän ajatteli: ’Vaikka en pelkääkään Jumalaa enkä piittaa ihmisistä, 5autan tätä leskeä saamaan oikeutta. Muuten hänestä on jatkuvasti vaivaa, ja lopulta saan häneltä varmaan nyrkin silmääni.’»
6Herra sanoi: »Näin siis ajattelee kylmäluonteinen tuomari. 7Eikö sitten Jumala hankkisi oikeutta valituilleen, jotka huutavat häntä avuksi päivin ja öin? Viivyttäisikö hän päätöksiään? 8


Minä sanon teille, että hän hankkii heille oikeutta nopeasti. Mutta löytääkö Ihmisen Poika uskollisia maan päältä, kun hän tulee?»
Fariseus ja tullimies
9Jeesus esitti tällaisen vertauksen eräille, jotka olivat omasta mielestään kunnon ihmisiä eivätkä pitäneet muita minään: 10


»Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen tullimies. 11



Fariseus asettui seisomaan erilleen muista ja rukoili: ’Jumala, kiitän sinua siitä, etten ole sellainen kuin kaikki muut: en ole rosvo enkä retku, en käy vieraissa enkä ole kuin tuo tullimies tuossa. 12


Paastoan kahdesti viikossa ja annan Jumalalle kymmenesosan kaikesta, mitä hankin.’ 13Tullimies seisoi kauempana eikä uskaltanut nostaa katsettaan taivasta kohti. Hän löi rintaansa katumuksen merkiksi ja rukoili: ’Jumala, armahda minua syntistä!’ 14


Minä sanon teille, että kun tullimies palasi kotiinsa, hän oli Jumalan silmissä hyvä, toisin kuin tuo toinen. Se, joka korottaa itsensä, nöyryytetään, mutta se, joka itse nöyrtyy, korotetaan.»
Jeesuksen luokse tuodaan lapsia
15



Jeesuksen luokse tuotiin myös vauvoja, jotta hän koskettaisi heitä. Kun oppilaat huomasivat tämän, he moittivat tuojia. 16Jeesus kuitenkin kutsui nämä luokseen ja sanoi: »Antakaa lasten tulla luokseni älkääkä estelkö heitä, sillä Jumalan valtakunta kuuluu heidän kaltaisilleen. 17


Minä vakuutan teille: Jumalan valtakuntaan ei pääse kukaan, joka ei ota sitä vastaan kuin lapsi.»
Rikas mahtimies
18



Eräs korkeassa asemassa oleva mies kysyi Jeesukselta: »Hyvä opettaja, mitä minun pitäisi tehdä, että perisin ikuisen elämän?» 19»Miksi sanot minua hyväksi?» Jeesus kysyi. »Jumala yksin on hyvä. 20


Sinä tunnet käskyt: älä tee aviorikosta, älä tapa, älä varasta, älä valehtele todistajana, kunnioita isääsi ja äitiäsi.» 21»Noita kaikkia olen noudattanut nuoresta saakka», mies sanoi. 22


Tämän kuultuaan Jeesus sanoi: »Yksi asia sinulta on silti vielä tekemättä. Myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille. Silloin sinulla on aarre taivaissa. Kun se on tehty, seuraa minua.» 23Tämän kuullessaan mies tuli murheelliseksi, koska hän oli hyvin rikas.
24Kun Jeesus näki sen, hän sanoi: »Kuinka vaikeaa rahakkaiden onkaan päästä Jumalan valtakuntaan. 25Kamelin on helpompi mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä sisään Jumalan valtakuntaan.» 26Silloin kuulijat kysyivät: »Kuka sitten voi pelastua?» 27


»Se, mikä on mahdotonta ihmiselle, on mahdollista Jumalalle», Jeesus vastasi.

Oppilaitten palkkio
28
Pietari sanoi: »Mehän olemme jättäneet kaiken ja seuranneet sinua.» 29Jeesus vastasi: »Minä vakuutan teille: jokainen, joka on Jumalan valtakunnan takia jättänyt talonsa, vaimonsa, sisaruksensa, vanhempansa tai lapsensa, 30saa takaisin moninkertaisesti tässä elämässä ja sen jälkeen ikuisen elämän.»
Jeesus puhuu vielä kerran kuolemastaan
31
Jeesus otti mukaansa kaksitoista oppilastaan ja sanoi heille: »Me saavumme kohta Jerusalemiin. Siellä Ihmisen Pojalle tapahtuu niin kuin profeetat ovat kirjoittaneet. 32Hänet luovutetaan vierasuskoisten käsiin, häntä pilkataan ja pahoinpidellään ja hänen päälleen syljetään. 33Kun hänet on ensin ruoskittu, hänet tapetaan. Kolmantena päivänä hän kuitenkin nousee ylös.» 34Oppilaat eivät tajunneet tästä mitään. Puheen merkitys jäi heille hämäräksi, eivätkä he ymmärtäneet, mistä oli kyse.


(Komppaan Paulusta!)
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: KeNi - 12.09.21 - klo:09:36
Krisitinusko on tietyssä mielessä varsin kohtuuton. Eikö Jumala itseasiassa samaan aikaan sekä vaadi, että lahjoita kohtuuttomuuksia? Toisaalta tuollaiseen kohtuuttomuusoppiin sisältyy kuitenkin toivo ja oikeastaan ainoa toivo. Jos ajatellaan, että mittapuuna olisi kohtuullisuus, niin silloin pelastuisivat vain ne jotka kykenevät ko. kohtuullisuuteen..
Ja kun kyseessä onkin Jumalan kohtuuton oppi, se merkitsee, että kukaan ei selviä eikä pelastu ilman Jumalan armoa ja juuri siksi jokainen voi pelastua..
Eli tässä tullaan siihen, että jos pelastus ei tule täysin minun ulkopuoleltani ilman mitään minun aikaan saamia ponnistelujani olen hukassa..

Kertomus Sakkeuksen ja Jeesuksen kohtaamisesta on ollut itselleni varsin puhutteleva..Siinä evankeilumi tulee upealla ja kohtuuttomalla tavalla esille..Jeesus ei edellyttänyt mitään Sakkeukselta joka oli piilossa puussa..Aloite/kutsu tuli Jeesukselta Sakkeuksen korville kuultavaksi: "Sakkeus tule nopeasti alas, sillä tänäään minun pitää oleman sinun huoneessasi"..
Tämä oli siis varsin kohtuutonta aika monen mielestä, josta Jeesus sai kovaa kritiikkiä..Ehkä itsenikin löydän välillä noista kriitikoiden joukoista..
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: sandia - 12.09.21 - klo:19:37
Rikas mies kysyi mitä pitäisi tehdä periäkseen iankaikkisen elämän. Kerrottu kolmessa evankeliumissa.

Jeesus luettelee ensin käskyjä. Niitä nuorimies sanoo noudattaneensa nuoruudesta asti. Jeesus ei ala väittelemään, vaan lisää:

"Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua".

Miksi tuollaiset vastaukset?

Mitä varten tuo on talletettu meille UT:iin, mitä se opettaa meille?

Jopo otti tassa aloituksessa huomioon sen kontekstin, missa Jeesus sanoin nuo sanat talle henkilolle. Minusta on tosi tarkea ottaa se huomioon tuotakin kohtaa pohdittaessa.

Taa kaveri halusi ikaankuin haastaa Jeesusta siten etta rohkeni vaittaa, etta han on elanyt Jumalan lain mukaisesti.

Kuten jopo totesit, Jeesus ei vaittanut vastaan, etta et ihan varmasti ole tayttanyt kaikkea lakia.
Sen sijaan Jeesus haastoi hanta ikaankuin sydamen tasolla, ja siten tuli ilmi, etta jokin asia tai jotkin asiat olivat kaverille tarkeampia kuin Herran seuraaminen.
Ja tuostahan kaikki synti sitten lahtee, mina itse ei Jumala maaraan elamastani.
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Stiina - 12.09.21 - klo:21:05
 :) Oikein miellyttävä aihe ja keskustelu! Näin luterilaisena minäkin luen tällaiset Raamatusta.

'1. Mitä uskomme Raamatusta?
Ihmisessä on hämärä taju Jumalasta - siitä, että Jumala on - ja siksi ihminen etsii Jumalaa. Ja siksi maailmassa on uskontoja. Mutta me olemme kuin pimeässä: tajuamme, että joku on lähellä meitä mutta emme kykene näkemään häntä. Tarvitsemme puhetta häneltä, jota emme näe. Puhe on Raamattu. Se on kuin valo pimeässä. Se ei kerro kaikkea. Mutta se kertoo kaiken, mitä Jumala tahtoo meidän tietävän.

Ihmisen kyvyttömyydestä saavuttaa ajatuksillaan Jumala on syytä muistuttaa - itseä ja muita - usein. Se ei sovi ollenkaan tämän ajan henkeen. Se opettaa meitä ajattelemaan toisin. Mutta se on uskomme keskeisimpiä kohtia.

Uskomme, että Raamattu on Jumalan sana. Uskomme samalla, että Raamatun on ihmisten kirjoittama sana. Ihmiset kirjoittivat kaiken, mitä Raamattuun on kirjoitettu. Ja tämä näkyy Raamatun kirjoissa: Paavali kirjoittaa toisella tyylillä kuin Jesaja. Tai se, missä tilanteessa Paavali kirjoitti ja keille hän kirjoitti, vaikutti siihen, mitä hän kirjoitti.

Uskomme, että Raamattu on kuin Jeesus: Jeesus on samanaikaisesti Jumala ja ihminen. Jeesuksesta ei voi erottaa, mikä hänessä on Jumalaa ja mikä ihmistä. Eikä Raamatusta voi erottaa, mikä siinä on Jumalan sanaa ja mikä ihmisen sanaa. Koko Raamattu on molempia. Emme siis sano: "Tämä kohta on Jumalan sanaa ja se täytyy ottaa todesta. Tätä kohtaa ei tarvitse ottaa vakavasti, se on ihmisen ajatus."

Raamattu on juuri sellainen, millaiseksi Jumala on sen tarkoittanut. Se on inhimillisen tuntuinen, rosoinen ja joskus epätarkkakin - Jumala on tarkoittanut näin - ja kuitenkin se on Jumalan sana. Jumalalla on tämä tapa toimia: hän kätkee loistonsa, pukeutuu vaatimattomuuteen ja tekee siinä työtä.

Emme suostu siihen, että päätellään, onko Raamattu Jumalan sana vai ei: Jos Raamattu on sellainen, millainen Jumalan sanan mielestämme täytyy olla - että siinä esimerkiksi ei ole mitään virhettä -, sitten se on Jumalan sana. Jos se ei ole sellainen, sitten se ei ole Jumalan sana. Uskomme lähtökohta on se, että Raamattu on Jumalan sana, oli se millainen tahansa. Eikä tätä voi päättelyllä todistaa. Tämä on Pyhän Hengen synnyttämää uskoa.

Raamatun syvin olemus on tämä: Jumala on Raamatun sanassa. Raamatun sanassa kohtaamme Jumalan. Ja Jumala tekee työtä Raamatun sanassa. Jumala synnyttää uskon sanassaan - myös uskon siihen, että Raamattu on Jumalan sana. Raamattu siis itse vakuuttaa siitä, mitä se on. Lue ja kuuntele Raamattua - ja saat tämän uskon ja se pysyy elossa. Ja tuo Raamatun sana muille - että hekin uskoisivat. Älä häpeä Raamattua. Jumalan sanassa on voima synnyttää usko - koska siinä on Jumala.

Kohtaamme Jumalan Raamatun sanassa. Miten Raamattuun tulee suhtautua? Sitä tulee lukea ja kuunnella. Muuten emme välitä Jumalasta. Ja se tulee uskoa. Muuten luulemme olevamme Jumalaa viisaampia. Ja tämä on suurinta tyhmyyttä. Ajattele, että paikalle saapuisi fyysikko, joka on tutkinut kvarkkeja vuosikymmeniä. Jos me, joilla on hämärä aavistus kvarkeista alkaisimme arvostella häntä - "tämä on totta mutta tämä ei" -, tekisimme itsemme naurettaviksi. Yhtä naurettavaksi tekee itsensä se, joka ryhtyy arvostelemaan Raamattua.

Jotkut sanovat, että Raamattuun luottaminen on kahle. Se on kaikkea muuta kuin kahle. Ei tarvitse jäädä epävarmuuteen ja loputtomiin kysymyksiin. Saa vastauksia. Ja saa olla varma siitä, että synnit on sovitettu ja pääsee taivaaseen. En uskaltaisi uskoa, että olen saanut ikuisen elämän ilman mitään omia tekojani, ellei Raamattu, johon voi luottaa, lupaisi niin. Mutta niin Raamattu lupaa. Ja siitä saa rauhaa, varmuutta ja iloa.

Uskomme, että Raamattu on kokonaisuus. Raamatun kirjat eivät ole Raamatussa sattumalta - Jumala on antanut juuri niiden kirjojen päätyä Raamattuun, jotka siinä ovat. Kirjat täydentävät toisiaan - toinen kertoo sellaista, mitä toinen ei kerro. Ja kirjat selittävät toisiaan.

Monet Raamatun tutkijat eivät ajattele näin. Ja sitten he löytävät Raamatun kirjojen väliltä syviä ristiriitoja. Mutta me uskomme näin. Ja tämä onkin ratkaiseva asia.

2. Miten Raamattua tulisi tulkita?
Jotkut sanovat: Jumalan sanaa ja totta Raamatussa on se, mikä meistä tuntuu todelta ja mikä puhuttelee meitä. Ja näin moni ajattelee muotoilematta asiaa tarkemmin. Tämä tarkoittaisi sitä, että me olemme Raamatun yläpuolella ja sanomme, mikä on Jumalan sanaa ja mikä ei. Näin emme ajattele.

Tai sanotaan: Evankeliumi - sanoma pelastuksesta - on Raamatussa Jumalan sanaa, ei muu. Ehkä hienolta tuntuva ajatus. Mutta emme ajattele näinkään.

Tai sanotaan: Raamattua voi tulkita niin monella tavalla, eikä kukaan voi sanoa, mikä tapa on oikea.

Väitän, että on olemassa oikea tapa tulkita Raamattua. Se on tämä: Anna Raamatun olla Jumalan sana. Anna sen sanoa, miten asiat ovat. Anna sen kertoa sekin, miten sitä tulee tulkita. Niin, lue ja ota todesta, mitä se sanoo.

"Eihän näin voi tehdä. Sittenhän pitäisi ympärileikata pojat, lakata syömästä tiettyjä ruokia ja noudattaa muutenkin Mooseksen lakia." Ei. Raamattu itse sanoo, että oli vanha liitto ja nyt on uusi liitto. Kaikki se, mikä oli voimassa vanhan liiton aikana, ei ole voimassa uuden liiton aikana. Raamattu sanoo myös, että osa käskyistä, jotka Jumala antoi, oli alunperinkin tarkoitettu vain Israelin kansalle, ei kaikille ihmisille. Pojat piti ympärileikata vanhan liiton aikana. Ja niin piti tehdä Israelin kansan. Paavali tekee selväksi, ettei enää saa tehdä niin. Lue Raamattua kokonaisuutena. Mistä Raamattu sanoo, että se on aina voimassa, on aina voimassa. Mistä se sanoo, että tämä ei enää ole voimassa, ei enää ole voimassa.

"Sittenhän pitää myydä kaikki, mitä omistaa ja seurata Jeesusta - niinhän Jeesus sanoi rikkaalle miehelle." Ei. Raamatussa on käskyjä, jotka on annettu yhdelle ihmiselle. Ja Raamattu tekee selväksi, että käsky koskee tätä ihmistä - tällaiset käskyt eivät ole yleispäteviä sääntöjä. Jeesus sanoi rikkaalle miehelle: "Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on ... Tule sitten ja seuraa minua." Rikkaan miehen olisi pitänyt tehdä niin, mutta ei kaikkien Jeesuksen seuraajien.

"Sittenhän täytyy sulkea korvat biologian opettajalta, kun hän puhuu evoluutiosta." Ei. Raamatussa on kohtia, joita Raamattu ei tarkoitakaan luettavaksi kirjaimellisesti. Jeesus käski hakata irti käden, jota synti viettelee. Hän tarkoitti, että syntiä vastaan täytyy taistella kaikin keinoin. Raamatun lopussa - Ilmestyskirjassa - on kuvia, joita ei pidä ymmärtää kirjaimellisesti, ja Raamattu itse tekee tämän selväksi. Ja ajattelen, että Raamatun alkukin - luomiskertomus - on tarkoitettu luettavaksi, ei kirjaimellisesti, vaan kuvana siitä, että Jumala loi kaiken ja loi kaiken hyväksi.

"Mutta Raamattuhan on ristiriitainen - toisaalta se opettaa käskyjä, toisaalta se sanoo, ettei tarvitse tehdä mitään." Totta - mutta juuri tämä on Raamatun itsensä opettama tapa tulkita sitä: Raamatussa on laki ja evankeliumi. Jumalan käskyt ovat laki ja Raamattu vaatii niiden noudattamista. Ja kuitenkin Raamattu sanoo, että ihminen pelastuu armosta Jeesuksen kuoleman takia ilman käskyjen noudattamista. Tämä Raamatun itsensä opettama tapa tulkita sitä täytyy tajuta ja vasta sitten voi ymmärtää Raamattua oikein. Molemmat - laki ja evankeliumi - ovat Jumalan sanaa. Mutta molemmilla on oma tehtävänsä: Laki kertoo Jumalan tahdon ja osoittaa meidät syntisiksi, evankeliumi kertoo, miten pääsemme taivaaseen. Tämä ei ole Raamatun ulkopuolelta otettu tapa tulkita sitä vaan Raamatun itsensä opettama tapa.

Raamattu opettaa, että Jumala ilmoitti asioita ihmisille vähitellen, ei heti kaikkea. Ihminen, joka tiesi Jumalasta vähän, ei ehkä olisi kestänyt sitä, että hänet olisi tuotu suoraan kirkkaaseen valoon. Jumala tarkentaa ilmoitustaan Raamatun edetessä. Ja Jeesuksessa Jumalan valo loistaa kirkkaimmin.

Tulkitse Raamattua niin kuin se tulkitsee itseään. Se on se oikea tapa tulkita Raamattua. Tämä vaatii paneutumista Raamattuun. Hyvä apu tässä ovat Kirkon opettajat. He ovat halunneet tulkita Raamattua näin. Ja on hämmästyttävää, että he ymmärtävät Raamattua niin samansuuntaisesti kuin uskovat nytkin. Kaikki uudet opettajat eivät ole hyvä apu, koska monet heistä eivät halua ymmärtää Raamattua näin.

Miksi Raamatun ei anneta kertoa, miten sitä tulee tulkita? Silloin pitäisi ottaa todesta sellaista, mitä on vaikea uskoa ja noudattaa tai mikä on syvässä ristiriidassa sen kanssa, mitä tänä aikana ajatellaan ja tehdään. Mika Waltari sanoi: "Vaikeita minulle eivät ole ne Raamatun kohdat, joita en ymmärrä. Vaikeita ovat ne, jotka ymmärrän." Vaikeus ei olekaan ymmärtää, mitä Raamattu sanoo, vaan uskoa ja noudattaa sitä. Ja sitten keksitään mitä erilaisimpia tulkintatapoja, joilla kierretään se, mitä Raamattu sanoo. Meidän pitäisi tehdä toisin. Luemme Raamattua. Otamme selvää siitä, mitä se sanoo. Ja sitten teemme parannusta siinä, missä olemme poikenneet Raamatusta.

Tarvitaan niiden tilanteiden tuntemista, joissa Raamatun kirjat kirjoitettiin ja sen tuntemista, kenelle kirjoitettiin se, mitä kirjoitettiin. Tämä auttaa ymmärtämään Raamattua oikein. Esimerkiksi Hepr. 6:4-6: "Mahdotontahan on auttaa niitä, jotka kerran ovat päässeet valoon, maistaneet taivaan lahjaa ja tulleet osallisiksi Pyhästä Hengestä, nauttineet Jumalan hyvää sanaa ja kokeneet tulevan maailman voimia mutta luopuneet uskostaan. Ei heitä voi toistamiseen johdattaa kääntymykseen." Tarkoittaako tämä, että se, joka on tullut uskoon ja sitten luopunut uskosta, ei voi tulla uskoon uudestaan? Kenelle näin kirjoitettiin? Ihmisille, jotka olivat kokeneet vainoa ja pettyneet - ei usko tuonutkaan menestystä. Ja he laskelmoivat näin: unohdamme uskon joksikin aikaa, ja kun ajat paranevat, palaamme takaisin. Näille Heprealaiskirje sanoo jyrkin sanoin: Näin ei voi tehdä. Näin se sanoo meillekin, jos ajattelemme samansuuntaisesti. Mutta näin se ei sano sille, joka on joskus luopunut ja nyt katuu sitä ja kokee, että Jumala vetää luokseen. Sille Raamattu sanoo: Tule, kaikki on valmista.

3. Raamatun keskus
Raamatussa on ydin ja ytimen ympärillä olevat asiat. Ydin on Jeesus ja hänen työnsä ristillä meidän puolestamme: Hän teki kaiken ja siksi meidän ei tarvitse tehdä mitään. Sellaisena kuin on, Jeesuksen takia, saa olla Jumalan oma ja pelastuu. Tämä ei tarkoita, että vain ytimestä tarvitsee välittää. Mutta sitä tämä tarkoittaa, että Raamatusta täytyy etsiä varsinkin ydintä. "Löytäessäni Raamatusta vähemmän kuin Kristuksen, en ole vielä kertaakaan saanut kyllikseni, ja löytäessäni enemmän kuin Kristuksen, olen jäänyt köyhemmäksi kuin koskaan ennen." (Luther). Raamatun ytimen jokainen ymmärtää. Ja ydin jäsentää Raamattua: Kun ymmärtää ytimen, alkaa ymmärtää Raamatusta paljon muutakin ja se muukin alkaa merkitä paljon. Jos taas ei ymmärrä ydintä, lienee turha odottaa, että välittäisi muustakaan, mitä Raamattu sanoo.

Ytimestä syntyy usko - myös usko Raamattuun. Ja ydin on voimanlähde noudattaa Raamattua.'

https://oma.sley.fi/raamattuluentoja-eri-aiheista/raamattu-polttopisteessa
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: sandia - 13.09.21 - klo:00:28
Olen usein miettinyt tätä teemaa, siis että miksi Jeesus puhui niinkuin puhui ja me saimme Hänen sanansa Raamatussa.
Hänhän on totuus. Ja uskon, että koska hän on Pelastajamme, ainoa joka voi meidät pelastaa, hänen sanansa ovat HYVIN merkittäviä ihmisen kannalta.

Tulee mieleen hänen sanansa Vuorisaarnan lopussra, että jos joku ei ota hänen sanojaan vastaan, ihminen vääjäämättömästi perustaa elämänsä jollekin jonka varassa tuhoutuu. Eli Hänen sanansa ovat hyvin varteenotettavia.
Siksi on jotenkin paradoksaalista mielestäni, kun uskovat ikäänkuin vähättelevät mm. Vuorisaarnaa.
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Stiina - 13.09.21 - klo:17:53
Näin on, ihmettelen myös. Enpä ole pitkään aikaan kuullut Vuorisaarnasta puhuttavan. Laitan tähän varmuuden vuoksi tiedot meillekin kerrattavaksi.

"VUORISAARNAN TARKOITUS (Matt 5-7 luvut)


Palauttaa laki sen alkuperäiseen tarkoitukseen ja ehdottomuuteen

ihmiset olivat vääristäneet ja mitätöineet sen mm. perinnäissääntöjen kautta
valikoitua kirjaimen noudattamista – ei sen hengen ja ytimen
lain tehtävät:

ilmoittaa elämän oikea ja väärä
herättää synnintunto ja julistaa oikeudenmukainen tuomio
ajaa Kristuksen luo (syntien anteeksisaaminen – ei ansiot)
ohjata rakkaudelliseen elämään
 

Kertoa Jumalan valtakunnan lait, ts. taivasten valtakunnan elämän ilmentymänä

sydämen lakina – ei ulkokohtaisena
elämän oma laki ja samalla Hengen laki, jota Pyhä Henki meissä täyttää
”Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä niin kuin taivaassa”
 

Ohjata alkuperäiseen ihmisyyteen ja aitoon elämään ja rakkauteen

 turmeltunut ihminen ei enää tiedä, mitä on alkuperäinen ihmisyys tai elämä
koottu opetus kääntyneille, kristillistä kehotusta
kutsu kääntymykseen
 

Kuvata Jeesus lain täyttäjänä, täydellisenä ihmisenä ja Jumalan kuvana, Jumalana

Jeesus jumalallisena lain antajana ja tulkitsijana, elävä Sana
Jeesuksen auktoriteetti ja rohkeus – vastoin inhimillisiä arvoja
Jeesus itse elää julistuksensa mukaisesti
Jeesuksen täydellisyydessä ilmenee hänen täydellinen ihmisyytensä ja jumaluutensa
 

Kuvata Jumalan olemusta ja luonnetta

rakkaus ja pyhyys
ehdottomuus ja täydellisyys
armollisuus
luojana, lunastajana ja pyhittäjänä
 

Opettaa Jumalan Sanan tärkeyttä

muuttumaton ja ikuinen
elämän laki ja täydellinen rakkaus
kaiken normi, mitta ja auktoriteetti
 

Ilmoittaa evankeliumi

vuorisaarna alkaa autuaaksi julistamisella, jossa heikot ja kärsivät ihmiset julistetaan autuaiksi, kun he turvautuvat Jumalaan
vain armon varassa voi tuntea oman syntisyytensä lain edessä, katua, saada syntinsä anteeksi ja elää uutta elämää
vastaavasti 10 käskyä alkaa evankeliumilla: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka pelastin sinut Egyptin (= pahuuden/synnin) orjuudesta”
autuaaksi julistukset avaavat armosylin; vuorisaarnan laki murskaa ihmisen ylpeyden ja itseriittoisen itsepetoksen
evankeliumi antaa lahjaksi sen mitä laki vaatii"

https://raamattuajassamme.fi/vuorisaarnan-tarkoitus/

 
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: sandia - 14.09.21 - klo:15:58
Tämä kohta Stiinan viestistä oli juuri se mikä avautui minulle joitakin vuosia sitten.

Lainaus
Ohjata alkuperäiseen ihmisyyteen ja aitoon elämään ja rakkauteen

 turmeltunut ihminen ei enää tiedä, mitä on alkuperäinen ihmisyys tai elämä
koottu opetus kääntyneille, kristillistä kehotusta
kutsu kääntymykseen

Ja siinä yhteydessä myös tämä:

Lainaus
Kuvata Jumalan olemusta ja luonnetta

rakkaus ja pyhyys
ehdottomuus ja täydellisyys
armollisuus
luojana, lunastajana ja pyhittäjänä

Eli mikä oli ihmisen tarkoitus Jumalan luotua hänet ja kuka ja mikä Jumala on.
 
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: sandia - 14.09.21 - klo:16:02
En ole saanut paljon positiivista vastakaikua kun olen yrittänyt kirjoittaa tästä foorumeilla, lähinnä on sanottu että ei ihminen tuota voi kuitenkaan täyttää. Ei kai siitä olekaan kyse. Mutta hylkäävät koko Raamatun kohdan, siis tässä ketjussa mainitut haasteelliset Jeesuksen sanat ikäänkuin " ei sovellettavissa" pinoon.

Mutta kuten mainitsin, olisi vaikea ajatella, että Jeeus olisi käyttänyt maanpäällisen vaikutuksensa siihen, että kertoo meille juttuja jotka eivät olisi ikäänkuin sovellettavissa, opittavissa, vaan hylättävä. ???

Yritin valottaa kerran aihetta kyhäämällä tämän kirjoituksen missä tavallaan käännän Vuorisaarnaan tämän ajan ihmisen ajattelun mukaisesti. Siis se antaa ikäänkuin peilikuvan siitä mitä ihminen todella on.

http://puimatanner.net/index.php?topic=1279.msg54241#msg54241

Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Letsa - 14.09.21 - klo:19:22
Uskon, että Jeesuksen tavoite oli kertoa rikkaalle nuorukaiselle, miten paljon Jumala häntä rakastaa ja hän on tervetullut Jeesuksen seuraajaksi, vaikka hän ei ollutkaan onnistunut lain noudattamisessa. Siksi Jeesus otti ensin puheeksi lait, ne kun eivät ole vanhentuneet eivätkä muuttuneet. Sillä vain synnitön Jumalan edessä kelpaa, ei yhtään vähempi.

Mutta koska nuorukainen sanoi kaikkea noudattaneensa nuoruudestaan saakka, hän ei saanut osakseen synninpäästöä, vaan Jeesuksen oli kerrottava hänelle lisää vaatimuksia, jotta nuorukainen ymmärtäisi, ettei hänen lainnoudattamisensa, siinä onnistuminen ole oikea tie iankaikkiseen elämään.

Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: sandia - 14.09.21 - klo:20:03
Jeesus myös esitti hänelle hyvin henkilökohtaisen kutsun.
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Stiina - 15.09.21 - klo:12:30
 :)  Taas täältä mielestäni katosi Sandian eilisiä viestejä kuuluisasta Jeesuksen Vuorisaarnasta, jota ei tietenkään pidä unohtaa, vaikka onkin äärimmäistä lakia ja tekee sen siksi vaikeaksi.
Emme ikinä täytä lakia ja meidän on vaikea erottaa käytännössä mihin pystymme ja mihin emme. Armon Evankeliumi kuitenkin riittää kaikille niin kuin täällä on todettukin ja sitten vapaasti voi noudattaa lakia oikean Armon varassa.
Sellainen, joka uskoo Evankeliumin ja tekee (vapaasti) mitä Raamattu sanoo joutuu mielestäni maailmassamme myös "ristille" (käy huonosti). Omituista, että myös nykyisin seurakunnissa tulee alistetuksi, hyväksi käytetyksi, parjatuksi, syrjityksi, halveksituksi, hengellisen väkivallan uhriksi jne.
Tätä Vuorisaaarnan kohtaa ei kukaan täytä (ei kyllä muitakaan): "Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on."  Matt. 5:48
 

Lain alta raskaasti ja tuskallisesti pelastunut ei kauheasti JAKSA lakia enää. "Kuoleminen" laille on tosi raskasta, koska lainalainen uskoo itsepintaisesti pystyvänsä Jumalan avulla täyttämään lain, mutta se ei ole totta. Muutenhan Jeesus olisi turhaan kuollut.
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Stiina - 15.09.21 - klo:12:37
 :D Ihan totta! luin tämän vasta äskeisen kirjoitukseni jälkeen. Täydentää erittäin sopivasti, kiitos!  :-*:

VAHVISTUS
"Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhurskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut. Room. 9:31.

Voiko lakihenkisyydestä päästä irti? Tämä kysymys koskee kaikkia kristittyjä, ei vain erityisen lakihenkisiin joukkoihin eksyneitä. Ihminen on luontaisesti lakihenkinen. Meidät opetetaan pienestä pitäen hyvän elämän malliin, jonka mukaan sitä saa, mitä tilaa. Kun luet, saat hyviä numeroita. Kun maksat, saat tavaran. Kun olet kiltti, sinulle ollaan kilttejä. Ongelma muodostuu siitä, kun sama kaava siirtyy uskonelämäämme. Kun teet, saat palkinnon. Kun olet hyvä, kelpaat. Kun täytät Jumalan tahdon, tavoitat taivaan. On äärettömän vaikea ottaa armo vastaan armona, vaikka juuri sen luulisi olevan helppoa. Armon kirkastuminen vaatii usein sen, että oman yrittämisen ja kokemisen tiet on käyty loppuun eikä enää ole jäljellä kuin armo tai ei mitään. Armon tie on täysin toisesta maailmasta kuin lain täyttämisen tie. Sen varrelta löytyy vapaus."

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lapsen lailla.
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: sandia - 15.09.21 - klo:16:16
En näe vuorisaarnaa laintäyttämisvaatimuksen läpi, vaan siten, että Jeesus sanoo totuuden. Kuten Stiinan artikkeli ilmaisi, Vuorisaarnaa kertoo meille siitä mikä on Jumalan luoman ihmisen tarkoitettu "toimintaperiaate". Kun elämme totuuden vastaisesti sen seuraukset näkyvät omassa ja toisten elämässä.  Se siis on sama kuin synti.

Ihmisellä on pallo hukassa sen suhteen miten olla ihminen ja lähestyy elämää omista ajatuksistaan käsin ja siitä seuraa kaikenlaista. Niitä seurauksia ei pääse pakoon. Ei uskovakaan.

MItä Jeesuksen sanoilla on sitten annettavaa? Itse asiassa ulospääsy tuosta kierteestä. Sitä opetellessakin ihminen jatkuvasti rikkoo Jumalan tahtoa ja olemusta vastaan, mutta ainakin suunta on vähän enemmän oikeassa kurssissa.

Siis käytännössä siten, alkaa hieman tajuta miten minun käyttäytyminen ja suhtautuminen vaikuttaa toisiin. Ja myös se mikä sisälläni velloo on enemmän tai vähemmän sitä mikä saastuttaa ihmisen kuten Jeesus sanoo, että se mikä tulee ihmisen sisältä, saastuttaa ihmisen.

Kun Jumalan sana Pyhän Hengen kautta tulee meille eläväksi, sielu ojentuu sen mukaan ainakin niillä alueilla mihin se valoa on risukasaan osunut.

Ei uskova tee sitä "ansaitakseen" pelastusta tai ansaitakseen mitään muutakaan.
Mutta Jumalan rakkaus voi tehdä uskovassa työtä että Kristus meistä hieman paremmin loistaisi.

Pitäähän täällä elämässä jotain tehdä niin kauan kuin Herra suo meidän täällä elää.
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: sandia - 15.09.21 - klo:16:38
Tuli mieleen Jeesuksen toinen opetus leiviskästä, kun yksi mies piiloitti saamansa leiviskän maahan eikä uskaltanut tehdä yhtään mitään.  :(
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Letsa - 15.09.21 - klo:17:27
Jotain jos vielä yrittäis tähän. Johanneksen evankeliumissa: Laki on annettu Mooseksen kautta, armo ja totuus on tullut Jeesuksen kautta. Jeesuksesta kerrotaan myös, että kansa ihmetteli niitä armon sanoja, jotka hänen suustaan lähtivät.

Jeesus sanoi rikkaalle nuorukaiselle keskustelun lopuksi "tule ja seuraa minua." Mutta nuorukaisella oli esteitä, hän ei päässyt vielä armoon sisälle. Armon perustalla voidaan seurata Jeesusta ja vaeltaa totuudessa, ja olla Hengen kuljetettavana, ei mitenkään muuten, ymmärtääkseni. Kun uskovalla on halu toteuttaa Jumalan tahtoa elämässään, ja herkkyys Jumalan sanalle, hän on silloin Hengen kuljetettavana. Tällöin ei olla lain alla Raamatun mukaan. Ja armo kasvattaa hylkäämään jumalattomuutta, jota riittänee kaikissa ihmisissä elämän loppuun saakka.

Luther taisi sanoa tähän tyyliin: vanha ihminen on joka päivä haudattava parannuksessa (en muista tarkkaan). Olen samaa mieltä. Uskovan tie ei ole kuitenkaan pelkkää kuolemista, vaan myös ylösnousemuselämää. Kun jotain kuolee, aina nousee uutta tilalle. Sen saa aikaan Jumala suuressa armossaan.
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Stiina - 16.09.21 - klo:15:42
 :)  Hyväksyn kummankin näkemykset ja ymmärrän. Laitan tähän kuitenkin linkin hyvään ja pitkään kirjoitukseen luterilaisittain etten eksyisi synkretismiin.

http://www.concordia.fi/vanhat/lehti/2001/42001/4.htm

..................................

Leiviskä vertaus on usein askarruttanut minua, enkä ole ollut sen "epäoikeudenmukaisen" tulkinnan kannalla täysin ollenkaan, mitä olen aina kuullut. Vihdoin tuolla Uskojarukous -sivustolla oli asia luterilaisittain, johon osaan tyytyä:
9 x
(Veli T "Mikähän mahtaa olla luterilainen ”tunnustuskirjatulkinta” leiviskävertauksesta?)

No se ei ole sen kummempi kuin, että tuo viimeinen yhden leiviskän kaveri ei antanut sanan vaikuttaa itsessään, eli se ei uskossa sulautunut kuulijaan. Tästähän Hepr. myös puhuu.

Hepr 4:2: “Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niin kuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.”
-
Henrikki
'Kyselet (Veli T) “tunnustuskirjatulkintaa”. Suomenkielisen v:n 1990 tunnustuskirjalaitoksen hakemistolla löytyy vain yksi viittaus leiviskävertaukseen (Augsburgin tunnustuksen puolustus XXI, jonka mukaan uskollisia pyhiä saa kunnioittaa “samoin kuin Kristus [leiviskävertauksessa] kiittää uskollisia palvelijoita”). Tunnustuskirjoista ei siis löydy tähän kommentaaria, eikä tunnustuskirjoja tietenkään ole kirjoitettu sillä mielellä.

Lähimmäksi asian kommentaaria tulevat kai seuraavat kohdat:

Augsburgin tunnustuksen Augsburgin tunnustus - Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko, jonka mukaan “uskon tulee tuottaa hyviä hedelmiä ja että hyviä, Jumalan käskemiä tekoja pitää tehdä sen tähden että se on Jumalan tahto, ei siksi, että luottaisimme ansaitsevamme näiden tekojen avulla vanhurskauden Jumalan edessä.” Samoin Augsburgin tunnustus - Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko “meikäläiset opettavat, että hyvien tekojen tekeminen on välttämätöntä.”
Yksimielisyyden ohje opettaa hyvistä teoista, http://tunnustuskirjat.fi/yo/4.html: [hyvien tekojen välttämättömyyttä kuvaavia sanontoja on] “syytä käyttää nuhdeltaessa ja torjuttaessa epikurolaisen suruttomuuden harhaa. Moni luulee näet olevansa uskossa, vaikka onkin kuolleen uskon eli kuvitelman vallassa, parannusta ja hyviä tekoja tekemättä. Sellainen pitää mahdotonta mahdollisena, sitä nimittäin, että sydämessä asuu samalla kertaa sekä oikea usko että paha aikomus jatkaa synnin harjoittamista. Tai sitten hän luulee, että ihminen voi olla tosi uskossa, vanhurskas ja autuas ja pysyä sellaisena sekä olla samalla kertaa lahon, hedelmättömän puun kaltainen, uskosta kun ei kasva mitään hyviä hedelmiä. Ihminen voi luulla uskovansa, vaikka hän vastoin omaatuntoaan jatkaa synnin harjoittamista tai antautuu uudestaan ehdoin tahdoin sellaiseen syntiin. Kaikki tämä on kuitenkin valhetta ja petosta.” Edelleen: "Muutamat näet kuvittelevat, että kerran saatua uskoa, vanhurskautta ja pelastusta ei voi menettää, - - Tämän turmiollisen harhakuvitelman torjumiseksi on uskosta vanhurskautetuille kristityille ahkerasti ja vakavasti tähdennettävä muuttumattomasti totena pysyviä jumalallisia uhkauksia, vakavia nuhteita ja varoituksia [esim.] 1Kor.6:9, Gal.5:21., Ef.5:5, Room.8:13, Kol. 3:6.'
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: sandia - 16.09.21 - klo:17:29
Taisi olla se viesti minkä poistin, ettei tulisi toisia, missä kirjoitin, kokemuksesta kotiäitinä ollessani. Voi kauhea miten kauan siitä on. :o

Ei tainnut vielä olla kuin 2 lasta silloin. Luulen että opin tämän tavallaan havaintojen kautta katolisen uskovan tutun elämästä. Hänellä ei ole luterilaista oppia, mutta hänellä oli Jeesus, ja Jeesus oli hänelle tärkein asia elämässä.
Se tuli ilmi hänestä hyvin selvästi. Ja hän on ehkä armollisin ihminen jonka olen tavannut.

Se puhutteli minua ja tuli se ajatus mieleen, että ainoa tapa tuntea paremmin kuka tahansa on olla mahdollisimman avoin tämän ajatuksille, että ymmärtää mistä lähtökohdasta tämä henkilö näkee asiat ja elämän.
Siksi rukouksessa sanoin Herralle, että haluan oppia sinusta sinun omien sanojesi perusteella ja porauduin evankeliumeihin kuuntelemaan Herran sanoja.

Paavali puhuu että uudessa elämässä se olennainen on "rakkauden kautta vaikuttava usko".
Harmi kun en muista mistä se on, pitäisi lisätä se konteksti tuohon. Yritän löytää.

Löysin Gal.5:6 "Sillä Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan rakkauden kautta vaikuttava usko."
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Stiina - 17.09.21 - klo:11:29
 :) Hyvä kirjoitus erityisesti viimeisin! Jatkan kuitenkin vielä lohdutuksekseni itselleni ja monelle muulle, että että; saa siis tietysti olla ns. "hyvä" ja hurskas uskova, kun kerran on (sehän on tavoite kaikille), mutta ei silläkään mitään voi lisätä Jeesuksen täytettyyn tekoon. Samoin ei huonokaan ja epäonnistunut kilvoittelija saa otetuksi Siitä mitään pois. Mikä lohdutus!
----------------------
Lähetän teille tämän lyhyen kirjeen, jossa lausun teille kehotuksia ja vakuutan, että se armo, jossa te elätte, on todella Jumalan armoa. Pysykää siinä lujina! 1. Piet. 5:12.

Armo on kristinuskon keskeisimpiä käsitteitä. Lieneekö samalla väärinkäytetyin? Kaikki kristityt myöntävät armon kuuluvan kristinuskon opetuksen ytimeen. Ajatellaan, että armosta puhuttaessa tarkoitetaan jotakin, jonka jokainen uskova ymmärtää ja allekirjoittaa. Kovin paljoa enempää emme voisi olla väärässä. Evankeliumi tarkoittaa sitä, että Jeesus on kantanut koko maailman kaikkien aikojen synnit kerralla ristille ja on sovittanut ne. Synnit on otettu pois päältämme. Jumalan viaton uhrikaritsa on annettu uhriksi koko maailman puolesta. Ja armo on sitä, että jostain käsittämättömästä syystä Jumala on päättänyt kutsua juuri meidät uskomaan tämän evankeliumin ja siihen uskomalla saamaan syntimme anteeksi. Ei yhdenkään tekomme tähden, vaan täysin omasta aloitteestaan. – Nouseeko sinun sydämestäsi pyyntö saada kuulua armahdettujen syntisten joukkoon? Jos nousee, olet jo siellä.

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lapsen lailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy
------------------------------
Uskokaamme Evankeliumi Kristuksesta!  :-*
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: sandia - 26.09.21 - klo:17:19
Rikas mies kysyi mitä pitäisi tehdä periäkseen iankaikkisen elämän. Kerrottu kolmessa evankeliumissa.

Jeesus luettelee ensin käskyjä. Niitä nuorimies sanoo noudattaneensa nuoruudesta asti. Jeesus ei ala väittelemään, vaan lisää:

"Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua".

Miksi tuollaiset vastaukset?

Mitä varten tuo on talletettu meille UT:iin, mitä se opettaa meille?

Tää oli tosi hyvä kysymys ja mietityttää yhä.

Ajattelin myös, että Jeesus osoitti tälle henkilölle, että vaikka hän näki itsensä tehneen kaiken minkä laki vaatii, hän ei täyttänyt 1. käskyä. Hän ei ollut tullut sitä edes ajatelleeksi.  ::)
 Hänelle maallinen omaisuus oli tärkeämpi kuin Herra.

Ja jos joku tai jokin muu kuin Herra on lähtökohta, koko homma menee pieleen tavalla tai toisella. Tai useammallakin.
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Jopo - 02.10.21 - klo:11:19
Puhuttelevaa tuossa kohtaamisessa on sekin, miten Jeesus suhtautuu rikkaaseen mieheen hänen sanoessaan noudattaneensa käskyjä nuoruudesta asti.

Jeesus "tiesi mitä ihmisessä on" (Joh.2). Myös kysyjän mielentilan, tilanteen, käskyjen noudattamisen todellisuuden. Markus kertoo: "Jeesus katsoi ja rakasti häntä". Kaikesta huolimatta. Ei väheksyen, halveksien, vähätellen, vaan rakastaen. Miten lohduttavaa meillekin elämässä töpeksijöille.

Ja tuo ankaralta kuulostava käsky, oli kuitenkin annettu rakkaudesta. Niin saamme ajatella silloinkin kun kohtaamme Raamatun lehdillä vaikeita, ankariltakin kuulostavia kohtia. Meidän kipukohtamme, esteemme voi olla toisenlainen. Pahin virhe kai tuossa oli, mennä pois Jeesuksen luota. Ainoa joka kuitenkin olisi voinut auttaa. Uskon, että kohtaaminen jäi rikkaalle miehelle unohtumattomasti mieleen. Toivottavasti siinä lopulta myöhemmin kävin hyvin, että Jeesuksen sanat saivat tehdä tehtävänsä.

Me taas joudumme olemaan varovaisempia sanoissamme. Emme näe toisen sydämeen. Jopa Paavali - jolla oli kyllä tietoa yllin kyllin - pyysi rukoilemaan puolestaan, että "kun suuni avaan minulle annettaisiin oikeat sanat"(Ef.6)
Otsikko: Vs: Eräs tapahtuma pelastuksesta kyselevälle
Kirjoitti: Stiina - 02.10.21 - klo:14:10
Aamen!   Saa silti vielä keskustella täällä.  :)