Mielenkiinosta kierrän aina kaikki paikkakunnan seurakunnat läpi, missä asunkin. Lohjalla, pienessä kaupungissa niitä on 12 kpl. Nyt asun hetken aikaa muualla ja täällä sama juttu.
Kävin vuosisadan ekalla vuosikymmenellä tutustumassa toimintaan ja ajatteluun ainakin seuraavissa "kuppikunnissa": korkeakirkollisessa, lakipietistisessä, evankelisessa, yhteiskristillisessä, liberaalissa, hurmahenkisessä tai karismaattisessa ja evankelispietistisessä "kuppikunnassa". Kävin myös roomalaiskatolisessa kirkossa muutamia kertoja ja luin esim. sen kirkon katekismuksen. Ortodoksisuuden piiristä luin esim. Filokaliaa ja joitain opillisia esityksiä. Luterilaisuus on minulle kaikista tutuinta. Kalvinismista tiedän perusasiat. Mikään edellä mainituista ja muistakaan "kuppikunnista" ei ole vakuuttanut sillä tavalla, että olisin hypännyt kunnolla "piiriin" mukaan.
Mielenkiintoista, että olet jaksanut kahlata tuota uskontojen suota noin syvältä. Mutta se murehduttaa, ettet ole silti löytänyt sopivaa.
Se herättää kysymyksiä, että oletko liian täydellisyyteen pyrkivä A. opillisista syistä B. seurakunnan toiminnallisista syistä.
Itse plen pilkun viilaaja ja täydellisyyteen pyrkivä, sitä muiltakin vaativa... Se ei ole hyvä asia, sanoo vaimo.
Jos haen / haet opillisia eroja, on karkea siivilöinti helpompaa.
Suomessa on paljon uskonnollisia yhdyskuntia, joista tietty karsitaan kaikki ei kristilliset pois.
Sitten ns. kristillisistä karsitaan jotka ovat opillisesti selvästi harhassa. esim. Jehovat ja Mormoonit
Tämän jälkeen menee jo vähän vaikeammaksi. Huom. puhun nyt omia mielipiteitäni, enkä kyseenalaista tai painosto muita.
Ev.lut, hell. vapaakirk. katoll. ortodok. metodist. baptist. ym. suomessa pitkään vaikuttaneista vanhoista kirkkokunnista.
Niiden kohdalla pitää jo tarkastella opillisia perusarvoja. Esim. katoliset karsin pois Maria opin takia.
Muista esim. Adventistit ovat ihmisinä ja seurakuntina usein esimerkillisiä. Varmaan oikeita uskovaisia. Mutta ilmeisesti Ellen Whiten opetuksen vaikutuksesta yli raamatun, sitä ei ole hyväksytty "oikeiden" kirkkokuntien joukkoon.
Ev.Lutissa olen syntynyt ja tullut uskoon ja toiminutkin vähän. Nyt kun se on mennyt opillisesti vinoon, en voisi liittyä. Mutta joihinkin viidesläisiin, esim. Kansan Raamattuseuraan voisin liittyä. On hyviä kokemuksia.
Metodistit ja Baptistit ovat todennäköisesti riittävän hyviä kirkkokuntia opillisesti, mutta niitä on niin harvassa, ettei ole kokemuksia syntynyt.
Helluntailaisia ja vapaakirkollisia on ympäri suomea, joka kirkonkylässäkin. Ne ovat tuttuja.
Ne ovat opillisesti samoja. Painotuksia puoleen ja toiseen on riippuen paikkakunnista. Molemmissa olen paljon käynyt ja vaikuttanut. Nyt olen Vapaakirkon jäsen jo 40 v, koska siihen aikanaan ajauduin, itsestä riippumatta. En ole viitsinyt erota, vaikkei sekään niin häävi kirkkokunta ole ollutkaan. Olen silti voinut käydä ja toimia näissä muissakin sen aikana.
Sitten kohta B. Eli yrittää löytää omalta paikkakunnaltaan sopivaa seurakuntaa.
Nythän Helluntaista ja Vapaakirkollisista on jakaantunut paljon seurakuntia. Lohjallakin niitä on 4 kpl.
Nyt jos haluan pysyä näissä em. vapaasuuntalaisissa, niin on 2+4 vaihtoehtoa. Kaikkia olen näitä kiertänyt paljon ja tunnen porukkaa. Ihan sama mihin vaihtaisi, vajavaisuus vaihtuisi toiseen vajavaisuuteen.
Nykyään asun toisella paikkakunnalla ja täällä on sama tilanne. Kierrän kaikissa tilaisuuksissa, mutten liittynyt mihinkään.
Olen kuitenkin ollut näissä kaikissa aktiivinen ja saanut vastuita mm. todistus puheenvuoroina ja pienpiirien vetäjinä.
Eli tämä on ollut minun periaate jaoitella seurakuntia sen jälkeen, kun olen halunnut katsoa aidan taakse.
Ensin teoriassa sitten käytännössä.
Onneksi kohta kuolen, loppuupahan tämä saivartelu.