Kirjoittaja Aihe: Kristilliset elokuvat ja TV-sarjat (myös kristillisiä teemoja)  (Luettu 6945 kertaa)

Poissa Korpima

  • Viestejä: 3219
Tänään tv:stä tulleessa Clint Eastwoodin länkkärissä Pale Rider (Kalpea ratsastaja) oli kristillisiä teemoja ja repliikkejä Raamatusta. Päähenkilön tulo oli rukousvastaus ja hän esiteltiin saarnaajaksi (preacher), joskin myös osaava pyssymies ja toimintasankari. Muuten aika perinteinen länkkäri, jossa hyvä sankari auttaa pulaan joutuneita kullankaivajia.

Elokuvassa ollut isokokoinen Richard Kiel (tuttu Bondien Jaws-hahmosta) oli näemmä myös kristitty:

"Kiel was also a born-again Christian. His website states his religious conversion helped him to overcome alcoholism." (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Richard_Kiel)

Lisäys: tässä arvostelussa oli hyvin avattu Kalpean ratsastajan uskonnollisia teemoja: https://forgottenclassicsofyesteryear.blogspot.com/2011/01/pale-rider.html. Läheskään kaikkia tuossa mainittuja asioita en huomannut elokuvaa katsoessani.

"Tässä Eastwoodin ehkä hengellisimmässä ja uskonnollisimmassa elokuvassa hänestä tulee jumalallisen rangaistuksen ja pyhän koston avatar."
« Viimeksi muokattu: 31.01.25 - klo:11:38 kirjoittanut Korpima »

Poissa Korpima

  • Viestejä: 3219
Kuuntelin Radio Deistä Kansanlähetyksen Pieni ihminen suuressa mukana -ohjelmaa, jonka tuoreimmassa jaksossa käsitellään One Life -elokuvaa. Näin sen elokuvateatterissa viime vuonna ja ihan suositeltava ja koskettava elokuva, jossa on todellakin autettu konkreettisesti ihmisten elämiä. Päähenkilö ei ollut kristitty, vaan juutalainen, mutta yleismaailmallinen hyvä viesti kyseessä.

One life -elokuva (30 min.):
Lainaus
Tässä jaksossa keskustelua viime vuonna 2024 julkaistusta Anthony Hopkinsin tähdittämästä elokuvasta nimeltä -One life. Elokuvassa pörssimeklari pelastaa 669 lasta Tsekkoslovakian pakolaisleiriltä juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä. Jakso sisältää juonipaljastuksia.

Vähän saman aiheinen kristityn elokuvaohjaajan suomalainen elokuva Ei koskaan yksin pyörii teattereissa vielä.
« Viimeksi muokattu: 15.02.25 - klo:14:35 kirjoittanut Korpima »

Poissa Korpima

  • Viestejä: 3219
Löysin tällaisen listan joidenkin ihmisten suosittelemista katolisista/kristillisistä elokuvista. "Sata elokuvaa, jotka pitäisi nähdä." Näyttää olevan vähän laidasta laitaan tunnetusta Hollywoodista harvinaisempaan taide-elokuvaan. Elokuvista on pidemmät esittelyt/kirjoitukset, joissa pohditaan teemoja.

The Official List of 100 Movies Every Catholic Should See: https://100catholicmovies.substack.com/p/the-official-list-of-100-movies-every
« Viimeksi muokattu: 01.03.25 - klo:19:50 kirjoittanut Korpima »

Poissa Korpima

  • Viestejä: 3219
Tänään tulee telkkarista elokuva Marian paratiisi (TV1, klo 21, myös Areenassa). "Teini-ikäinen Salome on karismaattisen saarnaajan Maria Åkerblomin omistautuneimpia seuraajia, mutta tulee tuntemaan Marian rakkauden vaarallisuuden."

Tämä kultti tuli vastaan jossakin lukemassani kirjassa (taisi olla Harhaanjohtajat, Miettinen & Pelli).

Wikipediasta Maria Åkerblomista: "Hän sai epävakaissa oloissa huomattavan seuraajakunnan, joka luotti häneen lähes sokeasti. Hänen saarnaamislahjojaan pidettiin poikkeuksellisina, joskin unissasaarnaamista harjoittivat tuohon aikaan monet muutkin. Häntä seurannutta aatesuuntaa ja liikehdintää sanotaan åkerblomilaisuudeksi. Åkerblomilaisuutta sekä korpelalaisuutta pidetään suomalaisina kristillisperäisinä lahkoina, jotka lienevät lähinnä tuhoisaa kristillistä kulttia." (https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria_%C3%85kerblom)

Poissa Korpima

  • Viestejä: 3219
Katselin mustavalkoisen klassikkofilmin, Andrei Rublev (Wikipedia, DVD kirjastosta). Hämmästyttävän paljon Raamattu-lainauksia saatu mukaan, vaikka kyseessähän on munkin ja ikonimaalarin vaiheita 1400-luvulla seuraava kuvaus. Uskonkysymyksiä ja rukouksia on esillä. Ihmeltävää, että tällainen on Neuvostoliitossa saatu tehtyä. Kriitikoiden suuresti arvostama ja olihan siinä monia kiehtovia ja realistisiakin kohtia. Elämänmenoa keskiajalla ja nykyihmiselle verkkaista kerrontaa. Katsomisen arvoinen, vaikka varmastikaan en tavoittanut kaikkia ulottuvuuksia.

Tuolla edellä linkitetyssä 100 elokuvaa -sivustossa on laajempaa pohdintaa: https://100catholicmovies.substack.com/p/100-movies-every-catholic-should-c95?r=1ilag0&utm_campaign=post&utm_medium=web&triedRedirect=true olo
« Viimeksi muokattu: 14.03.25 - klo:21:57 kirjoittanut Korpima »

Poissa Korpima

  • Viestejä: 3219
Uusi TV-sarja kuningas Daavidin elämästä nimeltä House of David on käynnissä Amazon Prime -suoratoistopalvelussa. Ensimmäisestä kaudesta on ilmestynyt viisi jaksoa (kahdeksasta). Tämän jutun perusteella se on kristittyjen tekemä ja perustuu Raamattuun: https://www.christianpost.com/news/house-of-david-review-spiritually-rich-series-hits-big-screen.html. En ole vielä katsonut yhtään jaksoa, vasta huomasin.

Lainaus
From the beginning, it’s clear that Gunn and Erwin approached the biblical story with respect and care; they love the subject matter. Both are professing Christians who understand the massive responsibility — and potential criticism — that comes with bringing the Bible to the big screen. The duo paid close attention to Scripture, from the set design and historical details (like the fact that Samuel was a Nazarite and thus forbidden to cut his hair) and theological themes.

Poissa Korpima

  • Viestejä: 3219
Taas on tulossa jonkin sortin kristillistä elokuvaa, nyt elokuvateattereihin saapuu Valitut. Ilmeisesti tässä käsiteltävässä korpelalaisuudessa on samaa kulttimaisuutta kuin muutama viesti sitten käsitellyssä Marian paratiisi -filmissä. Draamaahan tästä ympäristöstä saa aikaan.

Lainaus
1930-luvun Tornionjokilaaksoon sijoittuva historiallinen draama Valitut on tositapahtumien innoittama tarina yhdestä lähihistoriamme merkittävimmästä uskonlahkosta ja ihmisistä, jotka se ajoi joukkohurmoksen kautta tuhon partaalle.           

Elokuvassa kiehtovan Korpela-liikkeen huumaama Teodor (Jakob Öhrman) alkaa saada näkyjä jumalalta, ja vaikka Teodorin puoliso Rakel (Jessica Grabowsky) on vankka kristitty itsekin, ei hänen uskonsa taivu aivan yhtä pitkälle. Kun kyläyhteisö Rakelin ympärillä vakuuttuu Teodorin näyistä ja tämä ottaa liikkeen johtajan aseman, on Rakelin valittava puolensa. Mitä uhrauksia Rakel on valmis tekemään perheensä hyväksi, ja miten välttää kohtalokkaat seuraukset vallan sumentaessa lopullisesti Teodorin mielen?

Wikipediassa on juttua korpelalaisuudesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpelalaisuus . Hurjaa menoa ollut aikoinaan.
« Viimeksi muokattu: 20.03.25 - klo:21:35 kirjoittanut Korpima »

Poissa Korpima

  • Viestejä: 3219
Tänä perjantaina ensi-iltaan saapuu Bonhoeffer: Pastor. Spy. Assassin.

Lukemani arvostelun perusteella ei mikään kokonaisvaltainen Dietrich Bonhoeffer -elämäkerta. Joskus on minulle sivistymättömällekin vilkkunut Bonhoefferin nimi joissakin yhteyksissä. Ilmeisen tunnettu teologi ja tunnettu virrestä "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan."

Lainaus
Maailman horjuessa tuhon partaalla Dietrich Bonhoeffer joutuu keskelle vaarallista juonta, jonka tarkoituksena on murhata Hitler. Uskonsa ja kohtalonsa ollessa vaakalaudalla Bonhoefferin on valittava moraalisten periaatteidensa puolustamisen ja riskin ottamisen välillä pelastaakseen miljoonia juutalaisia kansanmurhalta. Muuttaako hänen siirtymänsä rauhan saarnaamisesta murhan juonitteluun historian kulkua vai menettääkö hän kaiken?

Poissa Korpima

  • Viestejä: 3219
Lainasin kirjastosta taas erään kristillisen elokuvan, tällä kertaa kyseessä Risen (Wikipedia). Se käsittelee Jeesuksen ristiinnaulitsemista roomalaisen sotilaan näkökulmasta, joka ensin ottaa skeptisesti selvää asioista. Mitä todella haudalla tapahtui? Erityisen mielenkiintoinen oli tämä alkupuoli, joka muistutti rikospaikka- tai etsiväjuonta.

Koko elokuva herätti ajatuksia, miten "tajunnan räjäyttävä" evankeliumin kertomus todella onkaan. Ja minkälaisia reaktioita ja vastineita se herätti aikoinaan noissa tavallisissa ihmisissä, jotka sitä todistivat. Monia Raamatusta tuttuja kohtia on mukana. Sama Jumala oli silloin ja on tänään: tässä mielessä vaikuttava kristillinen filmi tämäkin.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 8839
Jostain syystä en ole innostunut kristillisista elokuvista, mutta tuo mitä olit huomannut elokuvasta, on totta.
Satuin juuri äsken lukemaan Luukaan evankeliumin 24. luvun jakeita missä oli siitä, miten hän ilmestyi ylösnousemuksen jälkeen opetuslapsilleen, jotka eivät tunnistaneet häntä ja sen sijaan ihmettelivät, että oliko Jeesus ainoa, joka ei tiennyt mitä niinä päivinä oli tapahtunut.
Jeesus sitten ilmaisi heille, että "se olen minä".

Sitten kerrotaan, että hän opetti opetuslapsia itsestään Vanhan Testamentin perusteella.
27. Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.

Poissa Korpima

  • Viestejä: 3219
Olihan tuossakin Risen-elokuvassa ikään kuin pasmat sekaisin monellakin ihmisellä, kun esim. kuollut Jeesus ilmestyy takaisin elävien kirjoihin. Ihmeellistä on Raamattu, vaikka tavallaan siihen hiljalleen tottuu, eikä osaa enää aina nähdä niin maailmaa mullistavana (omaa maailmaa tai koko maailmaa). Vaikka onhan se. Täytyy välillä löytää "sense of wonder" eli ihmeen tuntu uudelleen.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 8839
Juu opetuslapseillakin näytti olevan pasmat sekaisin. ::)

Poissa Korpima

  • Viestejä: 3219
Oli tuossa elokuvassa aika hyvin näytelty, että aikalaisille ja silminnäkijöille eli opetuslapsille ja muille ylösnousemus oli varmasti hyvin hämmästyttävä tapahtuma. Eikä kaikki todellakaan ollut mitenkään selvää, vaan ylösnousemus muutti kaiken. Päässä on varmasti pyörinyt kaikenlaista. Jumala toimii, ihmiset ihmettelevät.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 8839
Minua puhuttelee se, että Jeesus viittasi Vanhaan Testamenttiin siten, että hän uskoi se olevan Jumalan sana ja tuossa jakeessa 27 kerrotaan, että hän opetti opetuslapsilleen mitä Mooseksen kirjoissa ja profeettakirjoissa kerrotaan Kristuksesta.

Poissa Korpima

  • Viestejä: 3219
Toki olisihan vähän noloa jos itse Jumala eli Jeesus opettaisi ja silti ei tajuaisi asiaa. Nykyään olen kuunnellut Norvantoa ja valitettavan vähän jää itselle mieleen. Tai ei ainakaan kaikki. Mutta välillä jotain onneksi.