Kristilliset elokuvat ja TV-sarjat (myös kristillisiä teemoja)

[Korpima]

Hän taisi olla alunperin Englannista. Taisin muistaakseni Yleistä Höpötystä ketjussa mainita, että USAhan on historian aikana pesiytynyt erilaisia melko kummallisia uskonnollisia lahkoja. Jehovan todistajat ja Mormonit taisin mainita, tosin hehän ovat levittäytyneet ympäri maailmaa.
Shakerit on myös yksi tämän ilmiön esimerkki, hyvä sellainen.
[...]
Voisikohan Jumala kutsua Suomessa ihmisiä sydämen yksinkertaisuuteen elokuvan kautta.

Onhan kaikenlaisia ryhmiä ollut olemassa. Jossain Wikipediassa taisi olla, että shakereita olisi enää ollut öbäut 3 ihmistä jäljellä. Ei paljoa siis. Opin myös, että tuota Ann Leetä pidettiin Jeesuksen toisena tulemisena, peräti naispuolisena Jumalana siis. Melkoista oppia, ei menisi läpi peruskristillisyydessä. Mutta varmasti hyviäkin vaikutuksia ja puolia, kuten nuo huonekalut ja yksinkertaisuus. Enpä ole minimalismia tai muuta harjoittanut - tai sydämenkään versiota.

En saanut oikein laulun sanoista selvää tällä englannin ymmärryksellä, mutta musisointia.

[sandia]

No, ne laulun sanatkin ovat hieman kummalliset. Osaksi viitannee heidän tanssiinsa mikä on/oli osa heidän jumalanpalvelustaan. En minäkään pysy kärryilla, mutta osa laulua on kaunis.

[Korpima]

Katselin äskettäin edesmenneen itsepuolustusekspertin Chuck Norrisin elokuvan ja selailin Wikipediaa (https://en.wikipedia.org/wiki/Chuck_Norris).

Hän oli kristitty ja hyviä elämänohjeita:

- Kehitän itseäni kaikin tavoin täyteen potentiaaliini asti.
 - Unohdan menneisyyden virheet ja pyrin kohti suurempia saavutuksia.
 -   Työskentelen jatkuvasti rakkauden, onnellisuuden ja lojaalisuuden edistämiseksi perheessäni.
-    Etsin kaikista ihmisistä hyvää ja annan heille tunteen, että he ovat arvokkaita.
-    Jos minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa jostakusta, en sano mitään.
-    Olen aina yhtä innostunut muiden menestyksestä kuin omastani.
- Pidän mieleni avoimena.
- Kunnioitan auktoriteetteja ja osoitan tätä kunnioitusta aina.
- Pysyn aina uskollisena Jumalalle, maalleni, perheelleni ja ystävilleni.
- Pysyn koko elämäni ajan vahvasti tavoitteellisena, sillä tämä myönteinen asenne auttaa perhettäni, maatani ja minua itseäni.

Paljon saavutuksia ja osaamista noissa eri lajeissa. Montaa elokuvaa häneltä en ole nähnyt, mutta nyt yhden toimintaelokuvan (Vaikenemisen laki). Aitoa 80-lukua.

[Korpima]

A Hidden Life -filmi (ohj. Terrence Malick, 2019) tuli katseltua. Kertoo itävaltalaisesta miehistä, joka joutuu natsien, sodan ja omien vakaumustensa puristukseen. Ajatuksia herättävä kohta elokuvassa, että menneinä aikoina useimmat ihmiset olisivat myös olleet niitä profeettojen tappajia, eivätkä niitä muita. Samoin kuin natsi-Saksassa kirkko ymmärtääkseni lähinnä taipui.

Päähenkilöä ja hänen perhettään pidetään petturina, kun hän ei suostu vannomaan valaa Hitlerille. He herättävät halveksuntaa kylässä, konfliktia on. Pitkät pätkät kertovat miehestä vankilassa ja naisesta maatilalla. Tyyliltään kerronta on hidastempoista, ei sovi oikein nopeatempoiselle puhelimen orjalle, maisemat kovin kauniita. Mielenkiintoinen ratkaisu yhdistellä englantia ja saksaa hahmojen puheessa, kaikesta ei saa selvää (jos ei osaa saksaa).

Hengelliset aiheet (Hän, Herra, rukous) ja vakaumus olivat selvästi esillä, joskaan ei mitään teologista vyörytystä. Hyvin tehty elokuva ja herätti ajatuksia miten itse toimisi tällaisessa paineessa, joskin ehkä turhankin hidastempoinen minulle. Myönnän vilkuilleeni kerran ajan kulumista. Katsomisen arvoinen filmi omastatunnosta ja periaatteista,  hengellisestä perspektiivistä.

[Korpima]

No, ne laulun sanatkin ovat hieman kummalliset. Osaksi viitannee heidän tanssiinsa mikä on/oli osa heidän jumalanpalvelustaan. En minäkään pysy kärryilla, mutta osa laulua on kaunis.

Kävin katsomassa elokuvateatterissa tuon The Testament of Ann Lee -elokuvan. Tosiaan, kyseessä oli musikaali, jossa laulua ja näyttäviä, kuvauksellisia tanssinumeroita. Uskolla ja shaker-uskonnolla oli iso osa. Hauskan konkreettinen johdatuskohtaus oli, kun "käsi vei" ja löytyi paikka uskoville. Enkelit auttoivat laivamatkalla.

Opillisesti tosin mietin, miten paljon kyse oli uskosta tähän äitihahmoon ja miten paljon taas Kristukseen. Ja miten Jumala näkisi nämä palvojat - ihan metsässä fataalisti vai vain pieniä kauneusvirheitä? Mielenkiintoista myös pohtia, miten omat elämänkokemukset ja persoonalliset näkemykset näkyvät ihmisten hengellisyydessä ja säännöissä, Raamatun tulkinnoissa ynnä muussa. Onko oma uskonnollisuuteni oman itseni heijastusta, tai missä se näkyy?

Paljas pinta ja sellainen vähän häiritsi, toisaalta tärkeä osa päähahmon ajatuksia ja kehitystä. Kokonaisuudessaan Ann Lee ei vaikuttanut pahalta hahmolta elokuvassa, eikä ryhmä kai esim. syyllistynyt rikoksiin tms., kuten jotkut muut ryhmittymät.

Tuoli oli tosiaan kätevästi seinällä. Näkemisen arvoinen elokuva, musikaalius toi voimaa ja liikettä. Ihan syystä monen kriitikon vuoden parhaat -listoilla. Laulut olivat sopivia, uusia elokuvaa varten, mutta osin perustuvat oikeisiin shaker-lauluihin.

Voisikohan Jumala kutsua Suomessa ihmisiä sydämen yksinkertaisuuteen elokuvan kautta.

Elokuvassa ei minusta tuo sydämen yksinkertaisuus oikein näkynyt. Mutta hengellisyys ja usko kyllä, hyvä elokuva tässä mielessä.