Luvussa 4 oli jännä ikäänkuin fiba (tosin en oikein tiedä mitä fiba merkitsee, mutta käytän sitä silloin kun tulee mieleen)
Debora, naisprofeetta oli Israelin tuomarina ja Jumala oli Deboran kautta antanyt määräyksen osalle israelilaisista mennä tiettyyn paikkaan, missä Kanaanin kuninkaan sotapäällikkö oli ja Jumala oli sanonut, että hän antaa tämän sotapäällikön Israelin.
Jumala oli nimittäin sallinut kanaanilaisten sortaa israelilaisia 20 vuotta. Huh se on pitkä aika, kun nyt ajattelen.
Kun lukee näitä kertomuksia, luulee, että ne tapahtui päivien tai viikkojen aikana, ei kymmenien vuosien jaksoittainkin!
Mies nimeltä Baarak oli Jumalan asettama johtaja tälle operaatiolle.Baarak sanoi Deboralle, että hän suostuisi lähtemään vain jos Debora lähtisi heidän mukaansa. Debora suostui, mutta sanoi Baarakille: "Minä lähden sinun kanssasi; mutta kunnia siitä retkestä, jolle lähdet, ei tule sinulle, vaan Herra on myyvä Siiseran naisen käsiin"
Tuosta saa mielikuvan, että Debora puhui itsestään.
Mutta tämä sotapäällikkö saatiin kiinni paikallisen naisen, Jaaelin kautta, jolta tämä kanaanilainen sotapäällikö oli pyytänyt turvapaikkaa.
Jaael ikäänkuin auttoi sotapäällikköä, mutta sitten menikin ja löi sotapäällikköä vasaralla päähä tämän nukkuessa ja sitten meni kertomaan Baarakille mistä tämä löytäisi sotapäällikön.
Mietin, että tiesiköhän Debora,että Jumala ei ollut tarkoittanut häntä, vaan toista naista.
Minä luulin, että Debora viittasi itseensä.