Kirjoittaja Aihe: Saarnoja  (Luettu 19101 kertaa)

JPK

  • Vieras
Vs: Saarnoja
« Vastaus #75 : 08.02.17 - klo:18:00 »
Laitan tähän yhden raamattutunnin, jonka veljemme Jouko Nieminen piti kolmisen vuotta sitten.

Kiitos Oloneuvokselle tämän tärkeän raamattuopetuksen linkittämisestä. Todellakin, väärä evankeliumi ja väärä jeesus on liikkeellä, väärien opettajien (usein karismaattisten ihmeidentekijöiden) kautta.

Suosittelen koko sydämestäni Jouko Niemisen puhetta, ja itse yhdyn sydämestäni Oloneuvoksen huolen aiheeseen, nykykristillisyyden sekavuudesta. On liikkeellä judaismia (uusjuutalaisuutta lakioppeineen, ja juutalaisjuurineen), liberaaliteologiaa ja väärän armon opettajia (homouden hyväksyminen ja muu selkeän synnin hyväksyminen), sekä uus/äärikarismaattista menestysteologiaa (ihmisen itsensä jumalistuminen määrätyn, usein toisten kautta välitetyn "voiman" kautta).

Terve oppi, oikea Jumalan evankeliumi, Jeesuksen Kristuksen tunteminen sekä oikea Pyhän Hengen voima Jumalan armossa, ovat tietoisesti hyökkäyksen kohteena.




Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Saarnoja
« Vastaus #76 : 06.05.17 - klo:16:38 »
Koska olen terävästi arvostellut useillakin foorumeilla Patrick Tiaista (ja nyt kun kaikkialla tiedetään tämän veljen kompastuneen korkealta ja pahasti) niin laitan hänen tänään kirjoittaman tekstin tähän. Laitan siksi, että se jollakin tavalla rohkaisi minua jatkamaan rukoilemista hänen puolestaan. Teksti on Patrickin blogista lainattu.

"Elämän välipysäkillä


toukokuuta 06, 2017
Eipä sitä paljon tarvitse enää avata. Hetkessä siitä tuli valtakunnan uutinen: pastori on langennut – ja vielä miehen kanssa.

Viime viikot ovat sisältäneet varsin kaoottisia tilanteita. Epätoivon hetkiä, paniikinomaisia välähdyksiä, todellisuuden kohtaamista, sirpaleiden keräämistä, aiheuttamani kivun kohtaamista. Kaikki tämä on herättänyt monia kysymyksiä ja prosesseja sisimmässäni. Miten tässä kävi näin?

Olen tahtonut olla palvelemassa Jumalaa ja Suomen seurakuntaa. Annoin kaikkeni, ja uhrasin koko elämäni Hänelle. Viimeiset kolme vuotta ovat olleet intensiivisiä, liiankin intensiivisiä. Lopuksi sisälläni ollut kipu alkoi tulla hallitsemattomasti ulos. Miten tästä eteenpäin? Tie tasapainoiseen elämään voi olla pitkä kun ajatukset, teot ja tunteet ovat alkaneet eriytyä toisistaan. Monet ihmiset ovat tehneet sen johtopäätöksen, että aivan yhtäkkiä jouduin jonkin hengellisen hyökkäyksen kohteeksi, ja yhtäkkiä homoeroottiset tunteet valtasivat minut. Ei se nyt kyllä niinkään mennyt, vaikka ei hengellistä puolta sovi vähätellä. Olen käynyt tätä sisäistä kamppailua 16 vuotta. Koko sen 16 vuoden ajan olen joka päivä toivonut että voisin muuttua. Tullessani uskoon vuonna 2008 aloin rukoilla sitä. Sitäkin on jo jatkunut yhdeksän pitkää vuotta. Siihen on sisältynyt paljon sielunhoitokeskusteluja, tunnustamista, tutkimista ja lähes puolen vuoden mittainen terapiajakso tunne-elämän eheytymiseksi, jonka seurauksena toivoin sisäisen maailmani muuttuvan laajemmassa mittakaavassa. Kun mikään ei tuonut pysyvää muutosta, sain vain sen neuvon, että minun on joka päivä tehtävä tietoinen valinta tehdä se mikä on oikein, tuntui miltä vain.
  Raamatullisesta näkökulmasta se on tietenkin juuri niin – on osattava valita se mikä on oikein, tunteista riippumatta. Ei kuitenkaan sopisi unohtaa, että sellaisen käskyn antanutta Jumalaa kiinnostaa myös sielun hyvinvointi. Sen lisäksi että teemme valintoja sen perusteella mikä on oikein, tulisi myös antaa aikaa Isä Jumalan hoivalle, rakkaudelliselle hoidolle, etteivät tunteet ja teot, sisäinen ja ulkoinen maailma, ajautuisi yhä kauemmaksi toisistaan. Se johtaa ennen pitkää kestämättömään tilanteeseen.

No, ehkä minä en nyt ole kukaan opettamaan ketään enkä mitään. Kuitenkin päätin avata tämän blogin, ja kutsua teidät joltain kulmalta mukaan sille matkalle jota olen tekemässä. Kirjoittaminen on aina ollut  parhaita tapojani käsitellä asioita, ja eiköhän se ole aika kaivaa esiin taas. Toisekseen uskon niin, että näinkin kipeästä asiasta täytyy osata keskustella. Miksi? Yhteydenottojen määrä minun suuntaani on ollut aivan hämmentävän suuri viime päivien aikana. Joku toivoo että olisin palanut sinne onnettomuusautoon reilu kuukausi sitten, joku haluaa ”vetää vesurilla jalkoväliin” tai muuten vain vetää turpaan, kun taas suurin osa on noussut tukemaan tavalla tai toisella. Sitten on kuitenkin vielä yksi ryhmä, joiden viestit ovat sattuneet todella paljon. Ne viestit eivät ole sattuneet siksi, että niiden tarkoitus olisi hieroa suolaa minun haavoihin. Ne ovat sattuneet, koska ne ovat tulleet muilta kipeiltä. Muilta veljiltä Kristuksessa, jotka kamppailevat samojen tunteiden kanssa. Veljiltä, jotka eivät uskalla puhua haasteistaan hylätyksi tulemisen pelossa. Veljiltä, jotka häpeävät itseään kuten minäkin olen tehnyt. Riittämättömyyden tunnetta, pelkoa, kipua, tuskaa. 

Oman tilanteeni kohtaaminen rehellisyydessä on ollut todella tuskaista, ja silti vapauttavaa. Totuus tekee vapaaksi. Silti oma prosessini on vasta alussa, ja jo tässä vaiheessa huomaan, että jonkin on muututtava. Itse asiassa monien asioiden on muututtava, mutta sen ytimessä on seurakuntakulttuuri. Olen itse ollut luomassa tietynlaista kulttuuria, joka ei kaikilta osin ole ollut kestävää ja hyvää. Tulevissa blogeissa tulenkin nostamaan esiin niitä asioita, joiden kohdalla tiedostan tehneeni väärin. Miksi? Koska on aika puhua avoimesti. On aika olla aito, rehellinen, ja ehkä sillä tavalla olla vaikuttamassa seurakuntakulttuuriin sellaisella tavalla, ettei näitä pommeja enää tulisi. On aika luoda seurakuntakulttuuri, josta aivan uudella tavalla välittyy Kristuksen rakkaus ja totuus, Jumalan valtakunnan todellisuus muuttuneina eläminä.

Tervetuloa mukaan matkalle, jonka kaikkia koukeroita en voi väittää tietäväni. Seuraa etäältä tai lähempää, ihan kuten haluat. Päivittelen voimien mukaan.

Ja niin, kaikki toimittajat. Eiköhän me oteta pikku paussi meidän intensiiviseen yhteiselämään. J Kunnioitan teitä aivan valtavasti, mutta nyt taidan laittaa puhelimen hyllylle ja kaikkiin sähköposteihin lomaviestin päälle.

Nyt kahvit termariin ja metsään."

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5404
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Saarnoja
« Vastaus #77 : 06.05.17 - klo:17:38 »
Jotenkin ymmärrän Patrickin tilannetta, olenhan itsekin tullut tilanteeseen, jossa pelastukseni perusta on yksin armo. Ja jos se ei riitä, olen täydellisesti hukassa. Uskon, että itsekullekin räätälöidään yksilöllisesti juuri sellainen lankeemus, että viesti menee perille. Suurta Patrickia ei ole enää olemassa. Eikä suurta Paulusta. Mutta onneksi on Armo. Sen tulee olla kiitosaihe tänään ja tulevina päivinä.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Taisto

  • Viestejä: 1747
Vs: Saarnoja
« Vastaus #78 : 07.05.17 - klo:13:14 »
Patrick sanoo, että on tahtonut palvella "Jumalaa ja Suomen seurakuntaa".
Ja että "on aika luoda seurakuntakulttuuri, josta aivan uudella tavalla välittyy Kristuksen rakkaus ja totuus".

Hänkö on kykenevä luomaan uudenlaisen seurakuntakulttuurin? Ihmettelen näitä puheita. Mielestäni hän saisi
nyt unohtaa tällaiset suuret haaveet. Ja mieluummin jossakin vaiheessa ruveta tekemään konkreettista, arkista, tavallista palkkatyötä.
Ja unohtaa hengellisen julistustyön, puhumattakaan johtajuudesta tai "kaiken uudistajasta".

Arvelen, että tällainen suunnanvaihto olisi hänelle itselleen parasta. Olla uskossa, etsiä apua ja paranemista ongelmiinsa,
ja tehdä vaatimatonta tavallista työtä elantonsa eteen.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5404
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Saarnoja
« Vastaus #79 : 07.05.17 - klo:13:46 »
Ja mieluummin jossakin vaiheessa ruveta tekemään konkreettista, arkista, tavallista palkkatyötä.
Ja unohtaa hengellisen julistustyön, puhumattakaan johtajuudesta tai "kaiken uudistajasta".

Arvelen, että tällainen suunnanvaihto olisi hänelle itselleen parasta. Olla uskossa, etsiä apua ja paranemista ongelmiinsa,
ja tehdä vaatimatonta tavallista työtä elantonsa eteen.

Tässä on viisautta, mitä kannattaisi ryhtyä enemmänkin toteuttamaan seurakunnissa. Jos alkuunsa lakkautettaisiin seurakunnalliset "ammatit", niin koko kristikunta saattaisi ruveta tervehtymään. Vähenisi ihmispalvonta ja utopistiset haaveet suuresta johtajuudesta. Päivät tehtäisiin"telttoja", kuten Paavali.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Mice

  • Viestejä: 1669
Vs: Saarnoja
« Vastaus #80 : 07.05.17 - klo:16:54 »
Tuo viimeisin PT:n kirjoitus herättää pientä toivoa, mutta tosiaan myös kysymyksiä, kuten Taisto toikin esille.
Itse näen asian niin, että kaikenlaisten ajatusten ja taipumusten kanssa kamppailevat ihmiset pitäisi olla tervetulleita seurakuntiin ja uskovien yhteisöihin. Yhdessä kulkemaan armon varassa ja armon kasvattaessa.

Valitettavasti ihmiset eivät uskalla olla kovin rehellisiä omista sisäisistä kamppailuistaan ja juuri se synnyttää noita ns. pommeja. Koska se kipeä asia on piilotettuna sielun sopukoihin, niin se on pimeässä ja sen voima kasvaa kasvamistaan, lopulta johtaen pimeyden tekoihin. Valoon tuotuna ja rehellisesti sen tunnustaen se kipeä asia voi alkaa menettämään voimaansa. Siitä alkaa se armossa kasvaminen. Ihminen ei voi olla kasvatettavana jos ei suostuta lähes inhorealistiseen rehellisyyteen. Raamattu kyllä kertoo meistä totuuden, mutta meidän jokaisen henkilökohtainen "Adamin pakomatka" jatkuu vain.

Itse en epäile Jumalan kykyä muuttaa ihmistä, mutta kysyn silti, että onko Jumalan tahto aina hetkessä ihmeen lailla muuttaa ihmistä vai onko Jumala niin viisas, että kutsuu luokseen niitä, jotka ovat halukkaita kasvamaan Hänen tuntemisessaan? Mutta Jumalaa ei voi oppia tuntemaan jos ei anna Hänen sanansa valon läpivalaista meitä. Meistä jokaisesta löytyy asioita joita emme haluaisi tunnustaa ja antaa edes Jumalan käsiteltäväksi. Itse olen alkanut ajattelemaan, että todellista eheytymistä on rehellisyys. Niin omasta tilastaan, kuin siitä, että Jumalan sana on totuus.

Kauhistelu ja päivittely toistemme synneistä ja syntisyyden määrästä johtaa niiden kätkemiseen. Jotkut eivät vain tunnu ymmärtävän meistä uskovista, että homo- ja biseksuaalisia ihmisiä on olemassa niidenkin parissa, jotka uskovat Jeesukseen. Ratkaisuksi on esitetty eheytymistä erilaisten sielunhoitojen ja rukouksen kautta. En varsinaisesti vastusta tuollaista apua, mutta en ole ihan varma ovatko tulokset olleet aina todellisia vai meneekö osa siitäkin ns. menestyteologian synnittömyysopin piikkiin. Uskotellaan muutosta, vaikka sisimmässä huomataan, että asiast ovatkin ehkä eri tavalla kuin toivottaisiin.

Kirjoitukseni ei ole syntien vesittämistä, vaan yritän kannustaa turvautumaan ihan kaikessa Jumalan armoon, samalla pitäen mielessä Raamatun suuntaviivat esim. seurakunnan paimenia kohtaan. Ei niitä asioita ole sinne turhaan lueteltu.
Ihmisroska

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Saarnoja
« Vastaus #81 : 07.05.17 - klo:20:29 »
Patrick sanoo, että on tahtonut palvella "Jumalaa ja Suomen seurakuntaa".
Ja että "on aika luoda seurakuntakulttuuri, josta aivan uudella tavalla välittyy Kristuksen rakkaus ja totuus".

Hänkö on kykenevä luomaan uudenlaisen seurakuntakulttuurin? Ihmettelen näitä puheita. Mielestäni hän saisi
nyt unohtaa tällaiset suuret haaveet. Ja mieluummin jossakin vaiheessa ruveta tekemään konkreettista, arkista, tavallista palkkatyötä.
Ja unohtaa hengellisen julistustyön, puhumattakaan johtajuudesta tai "kaiken uudistajasta".

Arvelen, että tällainen suunnanvaihto olisi hänelle itselleen parasta. Olla uskossa, etsiä apua ja paranemista ongelmiinsa,
ja tehdä vaatimatonta tavallista työtä elantonsa eteen.

Hyvin kirjoitit, samoin Mice ja Paulus.

Tuolla Patrickin blogissa http://kapeatie.blogspot.fi surullisen monta rohkaisee häntä jatkamaan ja tuulettaa suuresta tulevaisuudesta Jumalan valtakunnan työssä. Pari-kolme tietää selittää, että Jumala ei ole (poika)rakkautta vastaan, kun on itsekin rakkaus. Että tätä rataa "tuetaan" Patrickia jatkamaan.

Niin se nyt näyttää ajassamme menevän, että himo apinoi rakkautta eikä paimenetkaan, joiden suusta pitäisi löytyä "opetus ja totuus" enää erota noita kahta toisistaan. Eikä osaa kristikansakaan enää Raamattua, sillä jos osaisivat, niin tietäisivät etteivät tuollaisiin julkisynteihin langenneet veljet sovi paimenen tehtäviin (esimerkiksi minä en sovi).

Eräät veljet olivat jo pidemmän aikaa tietoisia Patrickin ongelmista, mutta heidän julkiset kirjoitukset (kuten omanikin) koskivat Patrickin Raamatulle vieraita opetuksia, joita vastustimme. Jossain Patrick kertoi, ettei hän kadu opetuksiaan vaan pysyy niiden takana. Hän näyttää siis yhä olevan, ilmeisen vilpittömästi, menestys- ja valtateologian puolesta puhuja.



Poissa Taisto

  • Viestejä: 1747
Vs: Saarnoja
« Vastaus #82 : 07.05.17 - klo:21:55 »
Patrick sanoo, että on tahtonut palvella "Jumalaa ja Suomen seurakuntaa".
Ja että "on aika luoda seurakuntakulttuuri, josta aivan uudella tavalla välittyy Kristuksen rakkaus ja totuus".

Hänkö on kykenevä luomaan uudenlaisen seurakuntakulttuurin? Ihmettelen näitä puheita. Mielestäni hän saisi
nyt unohtaa tällaiset suuret haaveet. Ja mieluummin jossakin vaiheessa ruveta tekemään konkreettista, arkista, tavallista palkkatyötä.
Ja unohtaa hengellisen julistustyön, puhumattakaan johtajuudesta tai "kaiken uudistajasta".

Arvelen, että tällainen suunnanvaihto olisi hänelle itselleen parasta. Olla uskossa, etsiä apua ja paranemista ongelmiinsa,
ja tehdä vaatimatonta tavallista työtä elantonsa eteen.

Hyvin kirjoitit, samoin Mice ja Paulus.

Tuolla Patrickin blogissa http://kapeatie.blogspot.fi surullisen monta rohkaisee häntä jatkamaan ja tuulettaa suuresta tulevaisuudesta Jumalan valtakunnan työssä. Pari-kolme tietää selittää, että Jumala ei ole (poika)rakkautta vastaan, kun on itsekin rakkaus. Että tätä rataa "tuetaan" Patrickia jatkamaan.

Niin se nyt näyttää ajassamme menevän, että himo apinoi rakkautta eikä paimenetkaan, joiden suusta pitäisi löytyä "opetus ja totuus" enää erota noita kahta toisistaan. Eikä osaa kristikansakaan enää Raamattua, sillä jos osaisivat, niin tietäisivät etteivät tuollaisiin julkisynteihin langenneet veljet sovi paimenen tehtäviin (esimerkiksi minä en sovi).

Eräät veljet olivat jo pidemmän aikaa tietoisia Patrickin ongelmista, mutta heidän julkiset kirjoitukset (kuten omanikin) koskivat Patrickin Raamatulle vieraita opetuksia, joita vastustimme. Jossain Patrick kertoi, ettei hän kadu opetuksiaan vaan pysyy niiden takana. Hän näyttää siis yhä olevan, ilmeisen vilpittömästi, menestys- ja valtateologian puolesta puhuja.
Tuo on tärkeä pointti, että paimenen tehtäviin ei sovi kuka tahansa. Ja eikö se myös ole niin, että ei pidä olla toisten opettaja, jos itse on langennut tietyissä asioissa.

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Saarnoja
« Vastaus #83 : 08.05.17 - klo:00:40 »
Tuo on tärkeä pointti, että paimenen tehtäviin ei sovi kuka tahansa. Ja eikö se myös ole niin, että ei pidä olla toisten opettaja, jos itse on langennut tietyissä asioissa.

Kun puhumme tai kirjoitamme raamatullisista totuuksista on mielestäni mautonta käyttää ilmaisua "langennut tietyissä asioissa". On peräti surullista, jos veljet eivät saa selvää sanaa suustaan tai sanojensa tueksi raamatunpaikkoja.

Raamatussa opettajan virka on toinen asia kuin että joku opettaa veljiään tai sisariaan muualla kuin seurakunnan edessä. Raamatusta luemme tässä asiassa näin: "Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne" (Kol. 3:16). Opettajan virasta säädetään sitten näin: "Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi..." ja vielä "Hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi" (1.Kor. 12:28a ja Ef. 4:11).

Käsitän tuon Kolossalaiskirjeen kohdan niin, että jokainen tälläkin foorumilla kirjoittava uskovainen on sopiva opettamaan ja neuvomaan toinen toistaan. Kuulijat tai lukijat sitten sen koetelkoot ja arvostelkoot.

Kun käytit ilmaisua "langennut tietyissä asioissa" niin haluaisitko luetella nimeltä joitakin noista "tietyistä asioista" tai laittaa vaihtoehtoisesti niihin tiettyihin asioihin viittaavia raamatunpaikkoja?

Nyt kaikille lukijoille hyvää yötä ja Herran Jeesuksen armoa ja varjelusta alkavalle viikolle.

Poissa Taisto

  • Viestejä: 1747
Vs: Saarnoja
« Vastaus #84 : 08.05.17 - klo:07:12 »

Kun käytit ilmaisua "langennut tietyissä asioissa" niin haluaisitko luetella nimeltä joitakin noista "tietyistä asioista" tai laittaa vaihtoehtoisesti niihin tiettyihin asioihin viittaavia raamatunpaikkoja?
No, en halua.
« Viimeksi muokattu: 08.05.17 - klo:08:49 kirjoittanut Taisto »

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Saarnoja
« Vastaus #85 : 08.05.17 - klo:12:06 »

Kun käytit ilmaisua "langennut tietyissä asioissa" niin haluaisitko luetella nimeltä joitakin noista "tietyistä asioista" tai laittaa vaihtoehtoisesti niihin tiettyihin asioihin viittaavia raamatunpaikkoja?
No, en halua.

No tuo oli ainakin selvä, ytimekäs ja lyhyt tahtotilan ilmaisu, kiitos  ::)

Poissa Taisto

  • Viestejä: 1747
Vs: Saarnoja
« Vastaus #86 : 08.05.17 - klo:14:00 »

Kun käytit ilmaisua "langennut tietyissä asioissa" niin haluaisitko luetella nimeltä joitakin noista "tietyistä asioista" tai laittaa vaihtoehtoisesti niihin tiettyihin asioihin viittaavia raamatunpaikkoja?
No, en halua.

No tuo oli ainakin selvä, ytimekäs ja lyhyt tahtotilan ilmaisu, kiitos  ::)
Ollos hyvä vaan ;)

Vajavaisuutta on monenmoista. Ei sitä aina saa selvää sanaa ulos suustaan, tai kynästä, tai näppäimistöstä.
Vuan haetanneeko tuo mittää.

Poissa Magda-sisko

  • Viestejä: 47
Vs: Saarnoja
« Vastaus #87 : 09.05.17 - klo:16:08 »
Patrick sanoo, että on tahtonut palvella "Jumalaa ja Suomen seurakuntaa".
Ja että "on aika luoda seurakuntakulttuuri, josta aivan uudella tavalla välittyy Kristuksen rakkaus ja totuus".

Hänkö on kykenevä luomaan uudenlaisen seurakuntakulttuurin? Ihmettelen näitä puheita. Mielestäni hän saisi
nyt unohtaa tällaiset suuret haaveet. Ja mieluummin jossakin vaiheessa ruveta tekemään konkreettista, arkista, tavallista palkkatyötä.
Ja unohtaa hengellisen julistustyön, puhumattakaan johtajuudesta tai "kaiken uudistajasta".

Arvelen, että tällainen suunnanvaihto olisi hänelle itselleen parasta. Olla uskossa, etsiä apua ja paranemista ongelmiinsa,
ja tehdä vaatimatonta tavallista työtä elantonsa eteen.

Näin hän sanoo: "On aika luoda seurakuntakulttuuri, josta aivan uudella tavalla välittyy Kristuksen rakkaus ja totuus, Jumalan valtakunnan todellisuus muuttuneina eläminä."

Pelottavaa ja kammottavaa, ei kenenkään muun kuin Patun itsensä kannalta. On jo sanojensa mukaan menossa Afrikkaan, viemäänkö sitä kulttuuria? Voi toista!

Pysy nyt vain aloillasi Patu-pieni, anna kaiken olla ja mene töihin/kouluun ja huolehdi perheestäsi. Maailma pyörii omia aikojaan niin kuin ennenkin. Jumala ihan itse osaa pitää huolen valtakuntansa todellisuudesta ja kulttuurista.
« Viimeksi muokattu: 09.05.17 - klo:16:26 kirjoittanut Magda-sisko »
Jos joku luulee jotakin tietävänsä, ei hän vielä tiedä, niinkuin tietää tulee. - Paavali

Poissa Paulus

  • Viestejä: 5404
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Saarnoja
« Vastaus #88 : 09.05.17 - klo:18:08 »
On jo sanojensa mukaan menossa Afrikkaan, viemäänkö sitä kulttuuria?

PT on ehkä Afrikasta saanut epäterveitä vaikutteita, olen jostain saanut käsityksen siitä, että juuri Afrikassa pakanuus tunkee voimallisesti myös seurakuntiin. Taitaa olla niin että sielullisuus ja demonisuus kulkevat rinta rinnan. Sielullisuutta pidetään monin paikoin hengellisyytenä. Jos aiheesta yrittää puhua, saa vastaansa raivoisia purkauksia. Sekin todistaa jotain.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 596
Vs: Saarnoja
« Vastaus #89 : 09.05.17 - klo:22:08 »
Toivoisin P löytävän nyt Jeesuksen Kristuksen syntiensä sovittajana.
Pyhä Henki tulee aina nurja puoli edellä. Näyttää meille syntimme ja sitten kirkastaa siihen lääkkeen; Jeesuksen Kristuksen.

Tuohon Oloneuvoksen ja Taisto keskusteluun opettamisesta sanoisin;
Meillä on nyt kristillisyyden alla olevassa hengellisessä kentässä monen kirjavaa touhua.
Paimenen / opettajan / profeetan ja jopa apostolin virkaa sovitellaan itselle useinmiten oman pätemisen tarpeen mukaan, kuin kutsuttuna siihen.

Meillä kristiillisyydessäkin on sama tarve haalia ihminen ihailun kohteeksi; kuin pop kulttuurin, urheilusankarien, poliittisten johtajien tms. kohdalla.
Aivan kuten Israel halusi itselleen kuninkaan.
Nostamme ihmisiä jalustalle. Katsellen näitä ja pitäen heitä muita parempina ja onnistuneempina kristillisyydessä.
Narsistiset huomionkipeät ihmiset ovat näin nopeasti nousemassa näihin tehtäviin.
Ja jälki on Jeremia 23 mukaista.

Mielestäni PT paikka ei ollut seurakunnan johtajana eikä ole sitä nyt tämän lankeemuksen ilmitulon jälkeenkään.

Jeesus sanoo; joka teistä tahtoo olla ensimmäinen; hän olkoon kaikkien palvelija.
Tällainen ei pyri parrasvaloihin, eikä häntä huomata, jos katse on suunnattu ihmiseen Jeesuksen Kristuksen sijasta.

Olen hyvän aikaa miettinyt milloin vapaiden suuntien homoseksuaalit astuvat esiin ? Heitäkin on.
Oliko tämä avaus ? Onko aika jo kypsä ?  Homoseksuaalisuuden ilosanomaa, kun on jo julistettu voimallisesti viime vuodet.
Tämäkin tulee ihan yhtä luonnolliseksi kuin on naispaimenuus  ja puolisoiden vaihdot (uskovillakin).

Kohta on vain yksi synti.
Se on julistus; Jeesuksen Kristuksen kautta on ainut tie Isän Jumalan luo.
Voi ! Heitäkin suvaitsemattomia varmasti vielä jokunen löytyy, jotka uskaltavat tätä julistaa.
Mokomat, kun eivät polvistu tämän ajan arvojen edessä.