Kaikki yrityksemme tavalla tai toisella tulla paremmiksi niin, että Jumala hyväksyisi meidät sitten paremmin, on itseasiassa Krituksen työn halveksumista. Joskus Jumala viisaudessaan sallii meidän langeta niin halpamaiseen juttuun, että luulot itsestä karisevat kerralla.
Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, ettei pyhitys olisi mahdollinen. Aito pyhitys on mahdollista, mutta se on aina Jumalan armon seurausta meissä. Itse emme sitä saa aikaan.
Mielestäni tähän on ollut kaikkien tällä foorumilla helppo yhtyä. Viittaan tuohon alleviivaamaani kohtaan.
Kun joku jotain tai jotakuta halveksuu, se on tietentahtoista ja ilmeistä. Ei sellaista, että vain esimerkiksi sinä sen tunnistaisit, tässä yhteydessä lähinnä toisissa. Armoa ei voi auttaa, mutta sen vaikutuksesta voi haluta tai luisua pois.
Hebrealaiskirjeen 12:14, "Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa".
Pyrkiä rauhaan ja
pyhitykseen, ilmaistaan "dioko"-sanalla. Se ei ole yrittämistä siinä mielessä kuin sen esittelet. Se on haluamista, jotka halut Armo uskovassa vaikuttaa.
Siksi Jeesus kehotti uskovia
valvomaan. Siihen liittyy olennaisesti tuo "dioko"- haluaminen, joka ilmenee pyrkimyksenä. Yrittäminen on eri asia ja sellaisen nimilapun laittaminen jokaisen pyhitykseen haluavan otsaan on väärin.
Selität kyllä, että Armo meissä saa aikaan tai Armosta me olemme kykeneviä haluamaan pyhitystä.
On totta, että jokaisella meillä on ollut kompastuksena oma yrittäminen. Näin esittelet itsesikin, muttet ole enää sen varassa. Usko, että Armo tekee muissakin uskovissa työtään ja vie omista yrityksistä Jeesuksen valmiiseen työhön. Sinun ja minun raportit toisista yksilöinä tai jopa herätysliikkeinä eivät auta ketään, ei varsinkaan Pyhittäjää, Pyhää Henkeä.
