Minun uskoon tulo
Keväällä 2024 asuin kaverini luona Varkaudessa minun elämässäni alkoi tapahtua ihmeitä. Joku toinen voi pitää niitä sattumina mutta kirjoitan nyt kahdesta viimeisimmistä jotka herättivät mielessäni kysymyksen mitä tämä nyt oikein on. Istuimme Varkaudessa kosken rannalla ystäväni kanssa ja joimme olutta, vastarannalla sijaitsi Saimaan Lohen kalankasvatuslaitos ja totesin ystävälleni, että olisi kiva maistella tuota Saimaan Lohen tuotetta ja saada selvyys siitä maistuuko se Saimaan lohelle.
Seuraavana päivänä menimme käymään yhden kaverin luona joka asui kaupungin keskustassa, kun kulman takaa tuli nuori kaveri vastaan jolla oli muovikassi kädessä. Hän kysyi meiltä, hei jätkät maistuuko teille Saimaan lohi. Vastasin, että tottakai maistuu, mistä sinä sait nämä. Hän kertoi minulle olevansa töissä kyseisessä kalojen kasvatuspaikassa ja hän otti kassillisen kaloja ja lähti jakamaan niitä halukkaille. Saimme häneltä muutaman paketin fileitä joista annoimme osan ystävällemme Teuvolle ja loput pidimme itse. Kala oli hyvää, valmistin siitä ateriat kahtena iltana.
Seuraava ihmeellinen asia tapahtui palatessamme keskellä yötä illanvietosta ystäviemme luota. Kaverini oli niin päihtynyt ettei hän kyennyt kävelemään kotiin. Olimme kulkeneet Kauppiaskatua pitkin jotain 2 tuntia välillä pysähtyen, kun sanoin kaverilleni, että tarvitsemme autokyydin jos meinaamme päästä asunnolle ennen aamua. Olimme täysin rahattomia ja taksit ei kulkenut ja liikennettä ei ollut lainkaan. Noin 20 minuuttia myöhemmin luoksemme pysähtyi punainen henkilöauto ja kuljettaja avasi auton sivuikkunan. Hän sanoi meille, jätkät heittäkää minulle yksi tupakka niin hän vie meidät minne tahdomme. Lähin paikka mistä siihen aikaan olisi ollut mahdollista saada tupakkaa oli Pitkänlahden huoltoasema Kuopiossa minne oli matkaa noin 68km. Kyseessä oli siis kesäinen arki-ilta Varkaudessa.
Kysyin kyseiseltä henkilöltä minkä takia hän noin paljon tupakkaa haluaa ja hän vastasi, että tuli vaimon kanssa riita kotona eikä hän halunnut jäädä tappelemaan joten hän päätti lähteä tupakan ostoon. Lupasin antaa hänelle yhden tupakan ja hän vei meidät ystäväni asunnon pihaan. Perillä minulla oli tupakan puruja sen verran pussissa, että pystyin tekemään hänelle sen yhden tupakan minkä olimme sopineet kyydin hinnaksi.
Tässä on vain kaksi esimerkkiä mitkä ei sovi mielestäni todennäköisyyden piiriin sen verran erikoisia tapahtumia ne olivat. Ihmeellisiä asioita jatkui pitkin kesää ja lopulta niiden johtamana ajauduin hengelliseen yhteisöön missä aloin perehtymään Raamatun teksteihin ja sen kulttuurihistoriaan ja luin paljon myös Lutheria sekä eri tieteellisiä julkaisuja pääasiassa Paavalin kirjeisiin liittyen. Arvioni mukaan luin jotain 3000 - 4000 sivua raamatun kulttuurihistoriaa ym. perehtyäkseni uskonasioihin.
25. 10.2024 aamulla seitsemän jälkeen ääni sisälläni sanoi minulle tahtonsa. Sen jälkeen tuli tuli lause siitä mitä sen jälkeen seuraisi ja lopuksi tuli näky Jumalasta. Minä olin kovin hämmästynyt tapahtuneesta ja aloin miettimään mitä tämä nyt oikein on. Eihän kukaan voi Jumalaa nähdä, ja olin itsekin nuorena todennut etten usko ennen kuin näen. Ei siinä sen kummempaa Lutheria kouraan ja taas lukemaan mikä juttu tämä oikein on. Seuraava näky minkä näin selkeästi oli keskieurooppalainen linna mikä tuli väreissä. Ajattelin silloin, että tämä on uutta verrattuna aikaisemmin näkemiini näkyihin jotka olivat epäselviä mustavalkoisia ja epämääräisiä pätkiä jotka alkoivat yleensä aamuyöstä keväällä asuessani ystäväni luona Varkaudessa. Luin silloin kirjaa, kuka Luther oli ja samainen kirja löytyy sivulta 144 mikäli oikein muistan. Kyseessä on linna missä Luther oli paossa Paavia uskonpuhdistuksen aikana. Ajattelin, että tämä on oikea tie ja silloin viimeistään tulin täysin uskoon. Kyseisessä yhteisössä ollessani ihmeet jatkuivat mutta niistä ei ole mitään syytä kirjoittaa enemmän.
Edellä kirjoittamani epämääräiset näyt alkoivat samaan aikaan, kun ihmeet mitä minulle alkoi tapahtumaan keväällä 2024. Olin vain hyvin hämmästynyt niistä ja luulin niiden johtuvan alkoholin käytöstäni. Ajattelin vain katselevani niitä ja olin tyytyväinen ettei tarvinnut avata telkkaria. Jälkeenpäin, kun olen kertonut näistä tapahtumista ystävilleni yksi totesi, että hänen päänsä sekoaisi mikäli tuollaista alkaisi tapahtumaan. Minä totesin hänelle, että ilman päihdehistoriaani olisin varmaan minäkin seonnut. Olen siis ollut ilman päihteitä jo lähes 2 vuotta ja lopetin päihteet muutamaa kuukautta ennen näiden ihmeiden ja näkyjen alkamista.
Tänä keväänä olin kuuntelemassa erään pastorin saarnaa ja kuten minulla on tapana tein sen silmät kiinni. Saarnan jälkeen silmieni eteen tuli lasinen pikari joka täyttyi yli äyräiden. Miten te tulkitsette kyseisen näyn? Näyt on myös erittäin mielenkiintoinen asia mitkä kiehtovat minua erittäin paljon. Paljon parempaa, kuin mikään huume.
Elämä jatkuu, luen Raamattua mutta seurakuntayhteyden olen jättänyt tällä hetkellä pois. Huumeita en ole käyttänyt yli kahteen vuoteen ja pidän tällä hetkellä paastoa minkä on tarkoitus kestää 42 vuorokautta. Nyt alkoi neljäs viikko ja Joulun jälkeen on tarkoitus jatkaa pelkällä nesteellä. Minä olen ihan täyspäinen ihminen eikä minulla ole todettu mitään mielenterveysongelmia. Jumala kutsui minua luoksensa ja nyt on nyt.
Pahoittelen mikäli kirjoitus on vähän loikkivaa mutta tapahtumat on tullut pääpiirteittään esiin riittävän hyvin. Paastosta ja sen syistä ehkä kirjoitan myöhemmin. 42 päivää johtuu siitä, että nuoruuden tuttavani oli aikoinaan 42 päivää syömättä ollessaan ensimmäisiä totaalikieltäytyjiä suomessa jotka aloittivat syömälakon vakaumuksen puolesta. 42. päivän jälkeen tasavallan presidentti Mauno Koivisto armahti heidät.
Tässä lyhyesti minun uskoon tuloni mutta nyt on nyt kuten aikaisemmin kirjoitin. Koen saaneeni kokea Jumalan armon ja sain myös joitakin armonlahjoja mukaan tälle elontielle. Päivääkään eletystä elämästä en oikeastaan kadu vaan kiitän Jumalaa siitä, että hän on tehnyt minusta tällaisen.
Kielillä puhumiset ja muut armonlahjat en minä niihin ennen uskonut kuten en myöskään Jumalaan, nyt on toisin. nykyisin näen näkyjä lähes päivittäin ja välillä ääni sisälläni puhuu minulle sen lisäksi tulee unen kautta saatua opetusta. Ei niihin silti kaikkeen pidä uskoa ei kaikki ole Jumalasta. Siksi minä en niistä meteliä pidä, ihmiset voisi luulla minua mielisairaaksi. Elän tavallisen ihmisen elämää. Vähissä on ne ihmiset olen kertonut näistä tapahtumista henkilökohtaisesti, harva näihin uskoo. Tosin niille ihmeille löytyy kyllä todistajat.
Siunausta ja hyvää joulua toivottaen.
