Hyviä kokemuksia aidosta profetaalisuudesta?

[sandia]

...oikein voi ymmärtää nimimerkki Janon väliinpitämättömyyttä jättää koettelematta ja arvioimatta aikamme julistajia opetuksineen.

En ymmärrä miksi minun pitäisi olla kiinnostunut aikamme julistajista ja kuunnella heitä? Olen pärjännyt vallan hyvin ilman.

Olen joskus ajatellut tuota samaa. Ei kai ole tarkoitus, että koluaa netit ja erilaiset vierailevat puhuvat kotimaassakin ja käyttää aikaa heidän kuuntelemiseensa.
Teknologia saa sen aikaan, että saatavilla on vaikka mitä. Mutta johonkin on hyvä sille vetää raja, mistä vaikutteensa ottaa.

[Soltero]

Jumala voi käyttää uskovaa antamaan seurakunnalle tai yksittäiselle ihmiselle
tiedon tai viisauden sanoja, lohdutusta, rohkaisua, neuvoja ja opetusta.
(1. Kor. 12: 4-11)
Silloin ei ole kysymys profetiasta.

Profetoimiseen kyllä kuuluu muunmuossa opetus ja kehotus 1.Kor 14:31 mukaan:
"Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta."
Tällainen profetoiminen on parhaimmillaankin vajavaista, kuten Jaakob muistuttaa:"Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion. Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa." Samoin opetti Paavali: "Tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista."

Sitten tilanne onkin jo vallan toinen, jos joku tulee ja julistaa jotain Herran nimessä ja sanana. "Näin sanoo Herra..!" Jos se ei sitten tapahdu eikä käy toteen, niin sitä sanaa Herra ei ole puhunut. Hänet Herra itse vaatii tilille. Tämän tähden ei tule kenenkään pyrkiä korottamaan itseään profeetaksi ellei häntä Jumala ole siihen tehtävään oikeasti asettanut. Nämä ajassamme toimivat apostolit ja profeetat ovat eksyttäneet altavan määrän uskovia. Tämä asia on siis mitä vakavin enkä oikein voi ymmärtää nimimerkki Janon väliinpitämättömyyttä jättää koettelematta ja arvioimatta aikamme julistajia opetuksineen.

Tarkoitin tilanteita, joissa joku on  ristiriitaisessa tilanteessa esim. asuinpaikan vaihdoksen suhteen.
Joku paikalla oleva voi saada rukouksessa Herralta viestiä siitä, mitä hänen pitää
kertoa asiasta toiselle, siis esim. suositella jotakin tiettyä ratkaisua ja kehottaa unohtamaan muut.
Herra siis antaa silloin tiedon ja viisauden sanoja sen suhteen,
miten toisen kannattaa toimia, jotta kaikki menisi parhain päin.

Tämähän on eri asia kuin profetia, johon voi sisältyä selvä näky siitä,
mitä tulevaisuudessa tapahtuu, esim. missä ko. henkilö tulee asumaan.
Jos on kyse profetiasta, se toteutuukin.

Mutta jos jokin muu armolahja on käytössä, Herra voi antaa toisen ihmisen kautta
rohkaisua, kehotusta, neuvoja ja tulevaisuuden uskoa,
jotta ihminen tekisi rukoillen oikeita ratkaisuja.
Tämä on varmasti paljon yleisempää kuin profetoiminen,
joka on tarkoitettukin toimivaksi lähinnä seurakunnankokouksissa.

Siksi on turhaa sanoa, että joku profetoi väärin neuvoessaan jotakuta johonkin päätökseen, joka ei sitten olekaan ratkaisu,
johon lopulta päädytään.
Kyse ei alun perinkään ollut profetiasta, vaan Herran ohjaamasta kehotuksesta
toimia tietyllä tavalla, jotta ristiriita päättyisi ja pääsisi eteenpäin.
Monet asiat voivat muuttua ajan kuluessa ja aivan uusia tekijöitä ilmetä,
joten lopullisia, profeetallisia näkyjä annetaan varmaan harvoin tämän tyyppisissä tilanteissa.

Uskovien kokoontumisissa voi esim. pastorin puheeseen sisältyä Raamatun opetusta ja samalla myös profetiaa ajankohtaisista tai tulevista asioista.
Niitä ei ihmisen ole aina tarpeen erottaa toisistaan.
Tavallliselta vaikuttavaan hengelliseen puheeseen voi myös sisältyä jollekulle paikalla olevalle osoitettua henkilökohtaista asiaa,
jonka vain Herra ja kuulija tietävät.

Parantamisen armolahjakin toimii varmaan useimmiten eri tavalla kuin suoranaisena parantamisena.
Siihen voi sisältyä profetiaa siitä, että henkilö paranee -
tai ei parane.
Mutta Herran antama armo näkyy aidossa sairaan puolesta rukoilemisessa silloin,
kun sairas saa lohtua ja toivoa,
mutta joskus myös selkeitä neuvoja siitä,
miten hänen tulee toimia saadakseen lääketieteellistä hoitoa.
Jumala käyttää nykyään useimmiten lääketieteen edustajia parantamisen välikappaleina.
Apostolien aikana ja kauan heidän jälkeensä tarvittiin paljon enemmän ihmeparantamista, koska ihmistieto näissä asioissa oli vielä vähäistä.

Aloituksessa mainittua profeetallisuutta sisältyykin varmaan hyvin moneen rukous- ja opetustilanteeseen, vaikka niissä ei suoranaisesti kenelläkään olisi erityistä profetoinnin armolahjaa.
Ihmisten ei pidä liikaa lokeroida hengellisiä ilmiöitä, ettei Herran työ estyisi.

[sandia]

Ehkä ensimmäinen profetia, minkä sain taisi olla Helsingin Kansanlähetyksen jossain pienessä iltatilaisuudessa, missä oltiin jakauduttu pienryhmiin rukoilemaan. Olin ennen sinne lähtöä ollut hyvin turhautunut hengellistä kotia Helsingistä opiskeluaikana etsiessäni. Jotenkin lausuin sen rukouksessa Herralla, ja koin, että sydämeen annettiin sanat: "tule ja katso"

No siis menin. Rukoustilanteessa muistin kokeneeni että Herra halusi että tuon koko sydämeni hänen eteensä, ja siksi tunnustin kaikki mitä tuli mieleen, varmaan juuri lähinnä mielialan syntejä, vai miksi sitä sanoisin.
Kun koin että enää ei ollut mitään mitä tuoda valkeuteen, sain profetian, mistä muistan  vain kielikuvan että Herra haluaa tehdä sydämeni ikäänkuin puutarhaksi, missä kasvaa kaikenlaisia hedelmiä.

Muistan kokeneeni profetian hyvin rakkaudellisena ja lohdullisena ja rohkaisevana.

[Natanael]

Natanael, mitä ajattelet sellaisesta jos vaikkapa olen tekemässä valintaa lähdenkö vasemmalle vai oikealle, ja arvelen että Jumala tahtoo minun lähtevän oikealle mutta en ole ihan varma asiasta. Sitten joku luotettavana ihmisenä pitämäni uskova rukoilee tietämättä mitään valintatilanteestani, ja näkee vaikkapa näyn jossa on nuoli oikealle. Ja myöhemmin saan totea, että se oli Jumalan siunattu tie. Onko tämä profetaalisuutta / profetian lahjan ilmenemistä?

Minulla on tällaisen kaltaisia juttuja tapahtunut usein, ja olen mieltänyt ne profetian lahjan erääksi toimintamuodoksi. Minun kohdallani ylivoimaisesti suurin osa kokemuksestani on tämän kaltaisia, koska en ole juurikaan seurakunnassa kokenut profetaalisuutta. Luultavasti tämän vuoksi koen profetaalisuuden enimmäkseen tällaisena, vaikka tiedostan toki teorian tasolla että se on paljon muutakin.

Jumala voi toimia haluamallaan tavalla.


Kuitenkin näen niin, että ihmisen pitäisi tehdä itse valintansa. Jos ne tekee oikeassa mielenlaadussa ja rukoillen, en näe syytä sille miksi tarvittaisiin mitään erityisiä sanomia.

[Natanael]

Mielestäni karismaattisessa liikkeessä yleisesti vallalla oleva käsitys profetiasta on täysin vääristynyt.
Katso viesti #26

29 Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot;
30 mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen.
31 Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta

Rauhaa sinulle, Natanael! Kun mainitsit karismaattisen liikkeen, niin haluaisin kysyä, miten käsität sanan 'karismaattinen' ja miten se määritellään? 

Tämän ketjun aihepiirissä (uus)karismaattinen liike Suomessa on 90-luvun jälkeistä toimintaa. Laajemmin Suomessa alkaen 50-luvulta. Helluntailaisuus Suomessa oli pitkään aika pientä.

Minua hieman hämää, että Jano käyttää uuskarismaattista sanastoa, mutta puhuu enemmänkin vanhemman tyyppisestä lähestymistavasta profetioihin.

[Jano]

Jumala voi toimia haluamallaan tavalla.

Kuitenkin näen niin, että ihmisen pitäisi tehdä itse valintansa. Jos ne tekee oikeassa mielenlaadussa ja rukoillen, en näe syytä sille miksi tarvittaisiin mitään erityisiä sanomia.

Ihminenhän tekee aina valintansa, sai siihen apua tai ei. Mutta minä en luota omaan osaamiseeni ja arviointikykyyni niin paljon, että en ottaisi mielelläni vastaan kaiken avun mitä Jumalalta saan. Ja ainakin minua Hän on sen myötä myös paljon auttanut.

En minäkään tosin tarvetta määrittele, mutta kaikesta päätellen Jumala näkee sellaisen olevan kun Hän sen mukaan toimii. Ehkä toiset eivät sitten tarvitse niin paljon apua elämässään.

Minua hieman hämää, että Jano käyttää uuskarismaattista sanastoa, mutta puhuu enemmänkin vanhemman tyyppisestä lähestymistavasta profetioihin.

Johtunee ihan vaan siitä, että olen tosi huonosti perillä tai kiinnostunut siitä mille ryhmälle mikäkin sana tai oppi ”kuuluu”

[Oloneuvos]

...oikein voi ymmärtää nimimerkki Janon väliinpitämättömyyttä jättää koettelematta ja arvioimatta aikamme julistajia opetuksineen.

En ymmärrä miksi minun pitäisi olla kiinnostunut aikamme julistajista ja kuunnella heitä? Olen pärjännyt vallan hyvin ilman.

Nyt tämä keskustelu alkaa näemmä käymään mielenkiintoiseksi lähinnä Janon ja Sandian mielipiteiden vuoksi. Mutta aivan ensiksi: Lainaa Jano oikein kirjoitustani äläkä pätki väärästä kohtaa. Minä en kirjoittanut ylempänä, että "...oikein voi ymmärtää nimimerkki Janon väliinpitämättömyyttä jättää koettelematta..." vaan nimenomaa kirjoitin että "en voi oikein voi ymmärtää..." No joo, ilmeinen lapsus.

Ilmeisesti et käy minkään seurakunnan yhteydessä ja kokouksissa, koska kirjoitit:"En ymmärrä miksi minun pitäisi olla kiinnostunut aikamme julistajista ja kuunnella heitä? Olen pärjännyt vallan hyvin ilman." Jos on näin, niin ehkä sitten käyt pienimuotoisissa kotikokouksissa? Joka tapauksessa kaikissa kokoontumisissa Raamattu kehottaa meitä koettelemaan ja arvioimaan kaiken opetuksen ja evankeliumin julistuksen. Tästä sanan kehotuksesta on suurimmaksi osaksi luovuttu. Tilalle on astunut suvaitsevaisuus joka sallii kaikkien kukkien ja rikkaruohojen rehottaa työsaroillamme. Tämän seurauksena viimeisen 20 vuoden aikana on tiepuoleen uupunut ja uskossaan haaksirikkoon joutunut tuhansia veljiä ja sisaria. He eivät koetelleet kuulemaansa ja toisaalta heitä varoitettiinkin koettelemasta, etteivät vaan lankeaisi pilkkaamaan Pyhää Henkeä. Tässä kohtaa uskon tietäväni mistä puhun. Siitä olen iloinnut, että OWM on perustanut muutamia seurakuntia maahamme, jonne osa tiepuoleen jääneistä näyttää nyt hakeutuvan. On toki muitakin seurakuntia, jotka ovat säilyttäneet ja vaalineet Kristuksen evankeliumin puhtautta ja torjuneet monenlaiset kaatajat uusikarismaattisine ilmiöineen ja nuo uusapostolit, jotka saavat muka uutta ilmestystietoa Jumalalta. Eräät käyvät sitä ihan taivaasta hakemassa. Ja ihmiset uskovat ja hakeutuvat tuollaisiin kokouksiin saadakseen jonkin uuden kokemuksen ja siunauksen profeettojen ja apostolien kätten alla tai kokoussalissa. Osa saakin, ikävä kyllä, mutta jos olemme saaneet säilyä Kristuksen armossa niin tehtävämme on varoittaa lähimmäisiämme ajassamme hyvin nopeasti etenevästä eksytyksestä.

Noissa sanoissasi "En ymmärrä miksi minun pitäisi olla kiinnostunut aikamme julistajista ja kuunnella heitä? Olen pärjännyt vallan hyvin ilman" huokuu mielestäni välinpitämättömyys lähimmäisiäsi kohtaan. Vaikka emme muuta osaisi, niin Raamatussa Jeesus varoittaa viimeisinä päivinä tulevista vääristä profeetoista ja voidelluista. Hän sanoi tähän tapaan opetuslapsilleen "...älkää menkö... älkää uskoko". Se on Matteuksen 24 luvussa (tarkistin 24:26). Noin puolet UT:n opetuksesta on varoitusta.

Tämä tällä erää.
Huomaan että tätä kirjoittaessani on tullut 3 uutta viestiä, mutta luen ne myöhemmin. Seuraava viestini lähtee Sandialle

[Jano]

Oloneuvos, viime kerrasta kotikokoontumisessa taitaa olla kolme tai neljä vuotta jos muistelen. Tänä vuonna olen käynyt kaksi kertaa erään pienen uskonyhteisön kokouksessa, luulen että se on osa helluntaiystäviä (jos tällainen on olemassa, en ole aivan varma mutta tämän nimen olen joskus tainnut nähdä rukoushuoneen ilmoitustaululla. MUOKKAUS: Voi olla että muistan väärin, mutta melko varma olen siitä
että sana helluntai siinä oli. Seurakunnassa ei ole minun kuulleni puhuttu koskaan tällaisista asioista). Olen aika huono kuuntelija, kun ajatukseni lähtevät helposti harhailemaan omia polkujaan, ja usein huomaan pitkän puheen lopuksi kuulleeni siitä vain pienen osan ja loppuajan olen mietiskellyt ajatuksissani jotain asiaa siitä. Kokoontumisissa koen rakentavammaksi yleensä yhteisen rukoilemisen ja ylistämisen, sekä toisten uskovien kohtaamisen ja keskinäisten asioiden jakamisen henk kohtaisemmalla tasolla.

Voin siis sanoa, että puheita tai opetuksia en kuuntele oikeastaan lainkaan.

En ymmärrä miten se tekisi minusta lähimmäisilleni hyödyllisemmän, että alkaisin enemmän kuuntelemaan ihmisten puheita. Olen ymmärtänyt että Raamattu on elämän lähde, ja sitä lukemalla ja sen sanomaa jakamalla lähimmäisille voin olla heille todellisesti avuksi.

[Oloneuvos]

...oikein voi ymmärtää nimimerkki Janon väliinpitämättömyyttä jättää koettelematta ja arvioimatta aikamme julistajia opetuksineen.

En ymmärrä miksi minun pitäisi olla kiinnostunut aikamme julistajista ja kuunnella heitä? Olen pärjännyt vallan hyvin ilman.

Olen joskus ajatellut tuota samaa. Ei kai ole tarkoitus, että koluaa netit ja erilaiset vierailevat puhuvat kotimaassakin ja käyttää aikaa heidän kuuntelemiseensa.
Teknologia saa sen aikaan, että saatavilla on vaikka mitä. Mutta johonkin on hyvä sille vetää raja, mistä vaikutteensa ottaa.

Sandia, en varsinaisesti kuulu heihin jotka "koluaa netit ja erilaiset vierailevat puhuvat kotimaassakin ja käyttää aikaa heidän kuuntelemiseensa". Koin muutama vuosi sitten kehotusta rakentaa kotisivut ja kertoa niissä yksinkertaista evankeliumia. Evankeliumiin sisältyy julistuksen koetteleminen ja arvioiminen. Se on Herran itsensä antama kehotus. Mitä mainitsemiisi vaikutteisiin tulee niin meillä on Jumalan sana ja sieltä minä olen ammentanut opetuksen ja varoituksen sanoja (kirjoituksistasi päätellen myös sinä ja se on toki siunannut minua). Mutta muutamassa kymmenessä vuodessa niitä vastaan on hyökätty, jotka uskaltavat arvioida tapahtumia ja julistusta, joka poikkeaa selvästi kristologian luovuttamattomista periaatteista.

Kun Toronton "siunaus" tuli Suomeen 1995, niin muutamat veljet profetoivat ja varoittivat siitä, mutta heitä ei kuunneltu. Muutamia heistä erotettiin seurakunnista. Kuuluin noihin varoittajiin. Meni muutama vuosi ennen kuin osa seurakuntalaisista heräsi käsittämään, että vanhimmistot olivat päästäneet eksytyksen sisälle. Pelkästään meillä Lohjan kaupungissa neljä uskonsuuntaa hajosi ja nyt niissa käy vain muutamia ihmisiä. Samanaikaisesti koteja hajosi ja uskovien avioerot lisääntyivät roimasti. Kolme ystävääni joutui mielisairaalaan hoidettavaksi ja paljon muuta. Ehkä pahinta oli lasten käännyttäminen ja kun "siunaus tuli 10-15 vuotiaiden päälle niin, että he kieriskelivat lattialla, ulisivat, kouristelivat ja nauroivat useita kymmeniä minuutteja. Ja paljon muutakin, mutta minua uhkailtiin kovasti, kun olin kuulemma estämässä Jumalan työtä, "sammuttamassa henkeä".

Seuraavaksi tuli sitten Markku Koivisto, "voideltu Jumalan mies" joka vaikutti voimakkaasti 2000-luvun ensimmäiset 11 vuotta. Perustipa seurakunnankin ennen kuin paljastui kuka hän oikeasti oli. Kirjoitin häntä vastaan tiedotusvälineissä ja keskustelupalstoilla. Minut uhattiin haastaa oikeuteen 2010, mutta prosessi päättyi, kun Koivisto paljastui.

Seuraavaksi tuli lyhyempi tähdenlento eli Patrick Tiainen. Ja jälleen paljon ihmisiä meni matkojen takaa sinne, missä Patrick puhui - ja sen taidon hän todella osasi. Hän oli vaarallinen siksi, että osasi ilmiömäisesti Raamattunsa ja kertoi melkein uskottavasti fantasiajuttujaan mm taivaskäynneistään. Veljet tosin saivat Herralta ilmestyksen kautta varoituksen, mutta kaipa hän pari vuotta toimi ja muutama päivä ennen paljastumistaan oli puhumassa Seinäjoen helluntaiseurakunnassa jossa pastori Timo Närhi profetoi sangen valoisaa ja suurta tulevaisuutta Patrickille ja hänen vaimolleen. Videot poistettiin tietysti heti kun asioiden oikea laita paljastui, mutta ystäväni oli ehtinyt tallentaa sen omalle koneelleen. Jääköön nyt nämä toisen evankeliumin julistajat näihin kolmeen.

Sanon tässä, että olen alusta alkaen toiminut omalla nimelläni ja julkisesti. Ymmärrän olevani vastuussa sanoistani ja minut on helppo asettaa viranomaistutkintaan, mutta olen "selvinnyt" tähän saakka muutamalla pastorien puhuttelulla ja vanhimmiston kuulustelulla.

Mitä vielä sanoisin. Koen saaneeni tämän tehtävän Herralta ja siksi pysyn paikallani kunnes Herra kehottaa lopettamaan. Tällä foorumilla on paljon hyvää ja siksi olen kehottanut ihmisiä poikkeamaan täällä. Siitä olen surullinen, että uskovat eivät enää koettele ja arvio kokouksia joissa käyvät. He eivät tottele tässä kohden Raamattua ja tämä on se syy, miksi eksytykset ja valhe-evankeliumi on päässyt sisälle, ei vain moniin seurakuntiin vaan myös uskovien sydämiin. Toiste lisää ehkä jonkun muun aloituksen alla. Tämä Janon aloittama ketju on herättänyt useita ottamaan kantaa ja kertomaan hyviä kokemuksiaan saamistaan profetioista. Rohkaisevaa. 

[Soltero]

Kuulun myös uskoviin, joilla ei ole seurakuntayhteisöä,
johon olisin kiinteästi sitoutunut.
Tämä johtuu osittain vaihtelevista maantieteellisistä sijoittumisistani.
Mutta syy on varsinkin hengellinen, koska joka maasta, jossa oleskelen,
löytyy kristillisiä yhteisöjä, joihin voisi liittyä.
Minulla ei ole niihin suurta vetovoimaa, vaan osallistumiseni on satunnaista.

Tosin koko viime talven kävin päättäväisesti kerran viikossa luterilaisessa messussa Kanarialla.
Niissä en saanut kertaakaan mitään hengellistä potkua, mutta koin silti noiden lauantai-iltojen olleen Jumalan tahto.
Nyt olen ollut 3 kk Suomen Turussa, ja osallistumiseni ns. tilaisuuksiin ovat olleet
minimaaliset.  Vetovoima siis puuttuu.

Silti kesä on ollut hengellistä kasvun aikaa.
Siihen on suuresti vaikuttanut käyttöön ottamani Aikamedian Kommentaariraamattu.
Herra on puhunut sen kautta paljon, vaikka olenkin lukenut Raamattua vuosikymmeniä
päivittäin.
Raamattu on sama kuin ennenkin, mutta jostain syystä Jumalan Henki puhuu minulle vahvasti kommentaarien, viittausten, karttojen ym. välityksellä.

Myös sinä aikana, jolloin elin uskovana, juovana alkoholistina ja pahimman ajan asunnottomana,
luin Raamattua, mikäli mahdollista.
Olinhan uskossa ja välttänyt luopioksi joutumisen Herran armosta ja tahdosta.
Kun pääsin AA:n avulla eroon sairaasta humaltumisen pakosta,
uskoni tietysti uudistui ja Herra alkoi parantaa vaurioitani,
joita olin saanut jo ennen syntymääni.

Mutta en ole nyt 19 vuoden raittiinakaan aikana hakeutunut vakituisesti mihinkään tiettyyn hengelliseen järjestelmään.
Tuntemani helluntaiseurakunnat ovat opillisesti raamatullisia, mutta eivät aina toiminnaltaan.
Luterilaiset taas ovat luopuneet jo Jumalan Sanastakin.
Jonkinlainen irtaantumisteko luterilaisuudesta oli helluntaipastorilta aikanaan saamani kaste Espanjassa. 
Se ei tehnyt minusta innoittunutta helluntailaista, mutta olin kuitenkin kolmisen vuotta kiinteässä yhteydessä kahteen helluntaiseurakuntaan, joissa sain paljon syventävää raamatullista opetusta.
Yhteys ihmisten kanssa ei silti muodostunut minulle tärkeäksi.

Koska tulin kauan sitten, hyvin nuorena, uskoon vahvan kansanlähetysläisen opetuksen sisällä,
on Kansanlähetys edelleen jossain määrin hengellinen koti.
Siellä myös suhtautuminen Raamatun pyhyyteen on rinnastettavissa helluntailaisiin.
Mutta en silti koe vetoa esim. liittyä missään maassa helluntaiseurakuntaan
ja jäädä siksi ko. paikkaan.

Yhä vahvemmin alkaa vaikuttaa siltä,
että Jumala ei edes yritä asettaa minua mihinkään yhteisöön.
Vaikka Uuden Testamentin opetus, varsinkin Paavalin, korostaa maan päällä
toimivien seurakuntien suurta merkitystä,
ilman mihinkään yksittäiseen ryhmittymään sitoutumista voi silti elää täyttä uskovan elämää.
Hengellinen, rajaton Jeesuksen sovitus- ja lunastustyön armossa ja voimassa elävien uskovien taivaallinen seurakunta tulee yhä tärkeämmäksi.

Pian vaihdan taas asuinvaltiota. 
Mutta Jeesus ei siirry minnekään, koska elän Hänessä ja Hän minussa.

[Jano]

Oloneuvos, minua koskettaa huolesi lähimmäisistä.

Kerroit että koet sinulla olevan tällainen tehtävä. Viesteistäsi saan sellaisen vaikutelman, että kuitenkin myös ajattelet että kaikkien muidenkin uskovien pitäisi toimia samoin, tai he ovat välinpitämättömiä. Etkö ajattele, että uskovilla voisi olla erilaisia tehtäviä? Ja että jos sinä koet jonkun asian tehtäväksesi, toisella ei välttämättä ole samaa tehtävää.

On monia asioita joita en koe tehtäväkseni, esimerkiksi myöskään en koe halua mennä intiaan ruokkimaan nälkäisiä, vaikk varmasti sille olisi tarvetta.

Mutta minulla on oma kutsumukseni jota kaikessa hiljaisuudessa toteutan, ja uskon että juuri minä olen kaikista hyödyllisin juuri siinä, enkä lähde maailman miljoonia muita tarpeita täyttämään.

[Natanael]

"luulen että se on osa helluntaiystäviä"

Sellaisia on Suomessa vielä muutamia. Alkuajan helluntailaisuus jakaantui ns. seurakuntalinjaan ja sitten niihin, jotka eivät halunneet järjestäytyä.

http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172388-helluntaiystavat#comments

[Oloneuvos]

Oloneuvos, minua koskettaa huolesi lähimmäisistä.

Kerroit että koet sinulla olevan tällainen tehtävä. Viesteistäsi saan sellaisen vaikutelman, että kuitenkin myös ajattelet että kaikkien muidenkin uskovien pitäisi toimia samoin, tai he ovat välinpitämättömiä. Etkö ajattele, että uskovilla voisi olla erilaisia tehtäviä? Ja että jos sinä koet jonkun asian tehtäväksesi, toisella ei välttämättä ole samaa tehtävää.

On monia asioita joita en koe tehtäväkseni, esimerkiksi myöskään en koe halua mennä intiaan ruokkimaan nälkäisiä, vaikk varmasti sille olisi tarvetta.

Mutta minulla on oma kutsumukseni jota kaikessa hiljaisuudessa toteutan, ja uskon että juuri minä olen kaikista hyödyllisin juuri siinä, enkä lähde maailman miljoonia muita tarpeita täyttämään.

Vastaan huomenna, tai siis tänään päivällä, jos terveyteni sen sallii. Nyt kaikille yhteisesti hyvää yötä, Jeesus myötä.

[sandia]

...oikein voi ymmärtää nimimerkki Janon väliinpitämättömyyttä jättää koettelematta ja arvioimatta aikamme julistajia opetuksineen.the

En ymmärrä miksi minun pitäisi olla kiinnostunut aikamme julistajista ja kuunnella heitä? Olen pärjännyt vallan hyvin ilman.

Olen joskus ajatellut tuota samaa. Ei kai ole tarkoitus, että koluaa netit ja erilaiset vierailevat puhuvat kotimaassakin ja käyttää aikaa heidän kuuntelemiseensa.
Teknologia saa sen aikaan, että saatavilla on vaikka mitä. Mutta johonkin on hyvä sille vetää raja, mistä vaikutteensa ottaa.

Sandia, en varsinaisesti kuulu heihin jotka "koluaa netit ja erilaiset vierailevat puhuvat kotimaassakin ja käyttää aikaa heidän kuuntelemiseensa". Koin muutama vuosi sitten kehotusta rakentaa kotisivut ja kertoa niissä yksinkertaista evankeliumia. Evankeliumiin sisältyy julistuksen koetteleminen ja arvioiminen. Se on Herran itsensä antama kehotus. Mitä mainitsemiisi vaikutteisiin tulee niin meillä on Jumalan sana ja sieltä minä olen ammentanut opetuksen ja varoituksen sanoja (kirjoituksistasi päätellen myös sinä ja se on toki siunannut minua). Mutta muutamassa kymmenessä vuodessa niitä vastaan on hyökätty, jotka uskaltavat arvioida tapahtumia ja julistusta, joka poikkeaa selvästi kristologian luovuttamattomista periaatteista.

Kun Toronton "siunaus" tuli Suomeen 1995, niin muutamat veljet profetoivat ja varoittivat siitä, mutta heitä ei kuunneltu. Muutamia heistä erotettiin seurakunnista. Kuuluin noihin varoittajiin. Meni muutama vuosi ennen kuin osa seurakuntalaisista heräsi käsittämään, että vanhimmistot olivat päästäneet eksytyksen sisälle. Pelkästään meillä Lohjan kaupungissa neljä uskonsuuntaa hajosi ja nyt niissa käy vain muutamia ihmisiä. Samanaikaisesti koteja hajosi ja uskovien avioerot lisääntyivät roimasti. Kolme ystävääni joutui mielisairaalaan hoidettavaksi ja paljon muuta. Ehkä pahinta oli lasten käännyttäminen ja kun "siunaus tuli 10-15 vuotiaiden päälle niin, että he kieriskelivat lattialla, ulisivat, kouristelivat ja nauroivat useita kymmeniä minuutteja. Ja paljon muutakin, mutta minua uhkailtiin kovasti, kun olin kuulemma estämässä Jumalan työtä, "sammuttamassa henkeä".

Seuraavaksi tuli sitten Markku Koivisto, "voideltu Jumalan mies" joka vaikutti voimakkaasti 2000-luvun ensimmäiset 11 vuotta. Perustipa seurakunnankin ennen kuin paljastui kuka hän oikeasti oli. Kirjoitin häntä vastaan tiedotusvälineissä ja keskustelupalstoilla. Minut uhattiin haastaa oikeuteen 2010, mutta prosessi päättyi, kun Koivisto paljastui.

Seuraavaksi tuli lyhyempi tähdenlento eli Patrick Tiainen. Ja jälleen paljon ihmisiä meni matkojen takaa sinne, missä Patrick puhui - ja sen taidon hän todella osasi. Hän oli vaarallinen siksi, että osasi ilmiömäisesti Raamattunsa ja kertoi melkein uskottavasti fantasiajuttujaan mm taivaskäynneistään. Veljet tosin saivat Herralta ilmestyksen kautta varoituksen, mutta kaipa hän pari vuotta toimi ja muutama päivä ennen paljastumistaan oli puhumassa Seinäjoen helluntaiseurakunnassa jossa pastori Timo Närhi profetoi sangen valoisaa ja suurta tulevaisuutta Patrickille ja hänen vaimolleen. Videot poistettiin tietysti heti kun asioiden oikea laita paljastui, mutta ystäväni oli ehtinyt tallentaa sen omalle koneelleen. Jääköön nyt nämä toisen evankeliumin julistajat näihin kolmeen.

Sanon tässä, että olen alusta alkaen toiminut omalla nimelläni ja julkisesti. Ymmärrän olevani vastuussa sanoistani ja minut on helppo asettaa viranomaistutkintaan, mutta olen "selvinnyt" tähän saakka muutamalla pastorien puhuttelulla ja vanhimmiston kuulustelulla.

Mitä vielä sanoisin. Koen saaneeni tämän tehtävän Herralta ja siksi pysyn paikallani kunnes Herra kehottaa lopettamaan. Tällä foorumilla on paljon hyvää ja siksi olen kehottanut ihmisiä poikkeamaan täällä. Siitä olen surullinen, että uskovat eivät enää koettele ja arvio kokouksia joissa käyvät. He eivät tottele tässä kohden Raamattua ja tämä on se syy, miksi eksytykset ja valhe-evankeliumi on päässyt sisälle, ei vain moniin seurakuntiin vaan myös uskovien sydämiin. Toiste lisää ehkä jonkun muun aloituksen alla. Tämä Janon aloittama ketju on herättänyt useita ottamaan kantaa ja kertomaan hyviä kokemuksiaan saamistaan profetioista. Rohkaisevaa.

Noi tyypit tulee seurakuntien ulkopuolelta ja vaittavat sitten olevansa jotain erikoista. Taalla ei sita tapahdu. Kun kyselen uskovilta mm.monesta hirveeta haloota Suomessa aiheuttaneist usalaisista puhujatahdista, ei taalla niita tunne kukaan. Eika taalla ole sellaista mentaliteettia, etta oman seurakunnan ulkopuolelta pitaisi lahtea haalimaan jotain uutta ja ihmeellista.

Suomessa on ikaankuin illuusio etta tammosilla tyypeilla on jotain erityista annettavaa. Siis viittaan seka suomalaisii ja sitten taalta Suomeen tulleisiin tyyppeihin. Ei ne edes uskalla tulla tanne kun ne tietaa ettei niilla ole paikkaa taalla. Tarkoitan siis USAn itarannikkoa ja tassa kohden  viittaan usalaisiin tyypeihin jotka usein tulevat joko Floridasta tai Kaliforniasta.

[sandia]

Suomessa asuessani luokseni tuli silloin talloin minulle taysin vieraita Jumalan omia antamaan tiedon sanat tai profetian. Ne olivat minulle hyvin tarkeita, koska kannoin sydamessa erasta ikaankuin nakya,ja se oli taysin uskon varassa. Siksi Herra kai vahvisti minua nailla aika erikoisilla tapaamisilla. En edes tiennyt mista seurakunnasta he olivat. Ei silla ollut merkitysta.