Arvojen hierarkian muuttuminen käänteiseksi

[Korpima]

Blogissa ilmestyneessä aforismi- ja ajatelmakokoelmassa oli viimeisenä seuraava, joka liittyy otsikon teemaan (https://treesandtriads.substack.com/p/small-talk-42):

Juuri nyt suurin osa ei-sovinnollisista [disagreeable, vastahakoisista] ihmisistä on Hyvän ja Jumalan puolella, ja suurin osa sovinnollisista [agreeable, sopuisista] ihmisistä on Pahan ja Paholaisen puolella. Tämä liittyy siihen, miten vasemmistolaiset persoonallisuustyypit (kapinalliset, individualistit) kannattavat järjestystä ja yhteisöllisyyttä sääntönä, ja oikeistolaiset persoonallisuustyypit (kuuliaiset, seuraajat) puolustavat sitä, että poikkeuksesta tehdään sääntö. Hulluja aikoja. Maailma ylösalaisin.

(Suom. DeepL.com.)

Tuo agreeable/disagreeable taitaa olla suomennettu sovinnollisuudeksi esim. persoonallisuusteoriassa (linkki): "Sovinnollisuus on luottamusta ja halua uskoa hyvää toisista ihmisistä. Alapiirteitä ovat luottamus, mutkattomuus, altruismi, mukautuvuus, vaatimattomuus ja herkkätunteisuus. Matala sovinnollisuus tarkoittaa vihamielisyyttä ja vastaan hangoittelemista sekä vaikeutta eläytyä muiden ihmisten tilanteeseen."

Siis sovinnollisuus: ystävällinen/myötätuntoinen vs. ei-sovinnollinen: kriittinen/tuomitseva.

Nykyään varmaan tarvitsee olla vastahakainen suhteessa maailmaan, jotta voi uskoa. Tässä ei-sovinnollinen persoonallisuus voi auttaa. Muuten menee massan mukana poispäin uskosta ja klassisista arvoista, kuten uskonnolliset tilastot näyttävät.

En kyllä tajunnut, mitä loppu tuossa ajatelmassa tarkoitti (kohta: "oikeistolaiset persoonallisuustyypit (kuuliaiset, seuraajat) puolustavat sitä, että poikkeuksesta tehdään sääntö").

[Opo]

Luin tuon suomennoksen monta kertaa ymmärtääkseni sen, mutta ei kyllä mennyt perille, mitä oikein tarkoitettiin. Onneksi ei ole tarpeenkaan, sielun autuuden kannalta katsoen. 

[Korpima]

Juu, ei mitään olennaista tuossa.  Perusviesti ehkä jotenkin, että nykyään pitää olla "kriittinen känkkäränkkä", jotta pysyy Jumalan ja Hyvän puolella. Kun taas "ystävälliset ja myötätuntoiset" ajautuvat helpommin maailmaan ja pois uskosta.

[Korpima]

Bruce Charlton käsittelee arvojen kääntymistä tänään blogikirjoituksessaan (Why is value-inversion so convincing and popular nowadays?, https://charltonteaching.blogspot.com/2025/01/why-is-value-inversion-so-convincing.html):

Useiden sukupolvien ajan, parin viime vuosisadan aikana, ulkoisen kristinuskon sääntöjä ja lakeja analysoitiin, purettiin ja kumottiin - ja ne hylättiin merkittävästi, koska ne eivät olleet tarpeeksi hyviä.

Koska ne oli osoitettu riittämättömiksi - ainakin osoittautuivat epäjohdonmukaisiksi, epätäydellisiksi ja merkittävästi haitallisiksi hallitsevien ja vallassa olevien luokkien mielestä - näitä ”kristillisiä sääntöjä” pidettiin yhä varmemmin ongelmana (todellakin ongelmana), ei vastauksena.

Kristillisiä sääntöjä ja lakeja ei pidetty uudistettavina, vaan sellaisina, joista olisi parempi päästä eroon.

Ja kun kristinuskon pahat säännöt ja instituutiot oli nähty ongelmana, oli näyttämö asetettu näiden sääntöjen asteittaiselle kumoamiselle ja kirkon instituutioiden valtaamiselle tai tuhoamiselle hedonistisen materialismin hallitsevan ideologian toimesta.

Esimerkiksi patriarkaatin säännöt käännettiin feminismiksi, siveellisyyttä edistävät ja valvovat lait käännettiin ”vapaaksi rakkaudeksi” ja niin edelleen.

Pointtini on, että noin 150 vuoden aikana länsi on siirtynyt nettohyvistä mutta epätäydellisistä ja osittain vahingollisista ”kristillisistä” säännöistä näiden sääntöjen kritiikin ja kumoamisen vaiheen kautta nykyiseen tilanteeseen, jossa arvot ovat kääntyneet.

(Suom. DeepL.com.)

Vastaukseksi tähän yhteiskunnalliseen ongelmaan (kristityn kannalta) Charlton esittää henkilökohtaista ja yksityistä uskoa (sydämen uskoa).

[sandia]

Noin se on minunkin mielestäni.

Siksi minusta on näyttänyt hieman surulliselta kun katselen, miten Päivi Räsänen yrittää jotenkin ikäänkuin saada aikaan sen, että tämä prosessi ei tapahtuisi. En usko, että se tulee onnistumaan häneltä(kään).

Kun sitten ajattelee joitakin muita maita sanotaan vaikka kaukoidässä, siellä ei koskaan ole ollut "kristillisiä arvoja" yhteiskuntaa määrittelemässä.  Ja silti sielläkin on kristittyjä.

Tietty sitten on niinkin, että jos korkea moraali pidetään yhtenä yhteiskunnan pilarina, siitä on historian aikana kehittynyt myös hyvin sulkeutuneita epäinhimillisiä kulttuureja. Eli pelkät perinteisenä nähdyt moraalisäännöt eivät edes tee yhteiskuntaa kristilliseksi.

Otan taas Korean esille. Joseon Dynastia kesti 1300-luvun lopusta 1800 luvun loppuun tai tarkemmin itse asiassa vuoteen 1910.Se oltiin tietoisesti rakennettu konfutsealaisen filosofian perustalle. Muun muassa perhe nähtiin ehdottomana yhteiskunnan yksikkönä. Samoin korkea seksuaalinen moraali. Siitä tuli hyvin ahdasmielinen ja jäseniään sortava yhteiskunta.
Vaikka ihanteet olivat lähellä kristillisiä arvoja, kokonaisuutena se oli jotain aivan muuta. Ja tietty prostituutio kukoisti Joseon dynastiassakin.

Eli ajattelen, että uskovan on aina ollut hyvä perustaa elämä henkilökohtaiseen uskoon, eikä luottaa kovinkaan paljon siihen, että yhteiskunnasta tuettaisiin kristillistä ihmisnäkemystä.

Muistan joskus kun tulin ensimmäisiä kertoja käymään Suomessa tänne muutettuani, juttelimme kahden uskovan ystävän kanssa ja yksi heistä totesi saman minkä itse olin jotenkin alkanut tuntea nahoissani: yhteiskunnassa (Suomessa) ei ole mitään mikä ikäänkuin ulkoapäin tukisi henkilökohtaista uskoa. Meillä kaikilla oli tunne, että siinä oli tapahtunut muutos. Tää oli joskus ennen vuotta 1993. Muistan, että meillä ei ollut vielä lapsia silloin.

[sandia]

Eli sama lyhyesti. Ajattelen, että jossain vaiheessa uskova joutuu tiedostamaan, että hän ei voi odottaa saavansa uskoonsa tukea ikäänkuin tästä maailmasta.

[Korpima]

Noin se on minunkin mielestäni.

Kuvataanhan tuossa Charltonin lainauksessa tuota yhteiskunnallista prosessia. Ulkoiset "kristilliset säännöt" ja "ulkoiset kristilliset arvot" olivat yhteiskunnassa läsnä, mutta ne purettiin, koska ne nähtiin epätäydellisiksi. Miten tämä prosessi sitten tapahtui ja kenen toimesta? Aatehistoria liittynee tähän, josta Timo Eskola on kirjoitellut. Joka tapauksessa näin on käynyt.

Tämän ketjun aloitusviestissä muistaakseni oli oivaltavasti huomattu, että jos erilaiset arvot (mm. pyhän arvot ja hyödyllisyysarvot) menevät huonoon järjestykseen, nämä "nettohyvät" "kristilliset säännöt" vaihtuvat toimimattomampaan järjestykseen. Yhteiskunnan arvot ikään kuin keikahtavat ylösalaisin ja tämä näkyy kaikessa.

Tässä maailmassa lännessä nyt sitten elämme. Ei ole silti helppoa huomata kaikkia maailmallisia oletuksiaan tai arvojaan, mutta uskon ja Raamatun opiskelun varassa voi yrittää "oikaista itseään."

Siksi minusta on näyttänyt hieman surulliselta kun katselen, miten Päivi Räsänen yrittää jotenkin ikäänkuin saada aikaan sen, että tämä prosessi ei tapahtuisi. En usko, että se tulee onnistumaan häneltä(kään).

Jos tilastoista jotain voi päätellä, niin usko ja kirkon jäsenyys on vähentymässä. Vaikka jotain päinvastaisia signaaleja on nuorison joukossa. Jos ei ole uskoa, niin tuskin on juuri kiinnostusta "kristillisiin sääntöihinkään", oman elämän tai yhteiskunnan tasolla.

Tässä on kenties käynnissä eräänlainen polarisaatio yhteiskunnan ja sen kristityn joukon välillä: kristittyjen täytyy tietoisesti erottautua maailmasta, kun sen arvot ovat yhä kauempana kristinuskon arvoista (jos eroa edes tajuaa tai huomaa). Aiemmin yhteiskunta ja kristinusko olivat siis yhteensopivampia.

Tai sitten kirkon ja maailman rajat vuotavat, kuten joskus oli puhe, ja kirkosta tulee maailmallisempi.

Kun sitten ajattelee joitakin muita maita sanotaan vaikka kaukoidässä, siellä ei koskaan ole ollut "kristillisiä arvoja" yhteiskuntaa määrittelemässä.  Ja silti sielläkin on kristittyjä.

Tosiaan yhteiskunnan pitää olla järjestynyt jollakin tavalla.  Jotain arvoja täytyy olla ja järjestystä, rakennetta. Eri asia sitten on, miten ne yhteensopivat kristillisen uskon kanssa. Joskus varmaan hyvin, joskus huonosti. Kristinuskohan voi myös muuttaa maailmaa ja ympäristöä, miten se vertaus menikään...

Tietty sitten on niinkin, että jos korkea moraali pidetään yhtenä yhteiskunnan pilarina, siitä on historian aikana kehittynyt myös hyvin sulkeutuneita epäinhimillisiä kulttuureja. Eli pelkät perinteisenä nähdyt moraalisäännöt eivät edes tee yhteiskuntaa kristilliseksi.

Moraalisäännöt eivät kata rakkautta ja armollisuutta, Pyhä Hengen antamaa uutta sydäntä.

Mielenkiintoinen tuo Korea-esimerkki ja huomio Suomen yhteiskunnallisesta kehityksestä.

[sandia]

Lähtökohtaisesti uskova ei mielestäni voi olettaa, että ympäröivä kulttuuri tukee uskoa.
Raamattu ei tue sellaista näkemystä.
Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että he joutuvat vihan kohteeksi, koska seuraavat Jeesusta.
Ei tuo ole muuttunut, vaikka perinteisesti Suomessa ja muuallakin länsimaissa on tapakristillinen kulttuuri.

[Korpima]

Niin, ehkä länsimaiden muutos on ollut jotain tyyliin pakanakulttuuri -> kristillinen kulttuuri -> tapakristillinen kulttuuri -> jälkikristillinen kulttuuri. Arvot muuttuvat vastaavasti.

Uskovan näkemykset sitten sopivat ympäristöönsä ja kulttuuriinsa enemmän tai vähemmän hyvin. Vaikka tulee mieleen edelleen se arkkipiispa Luoman näkemys, ettei kristityillä ole yhteisiä arvoja, vaan Jeesus (ja esim. käskyjä).

[sandia]

Niin, ehkä länsimaiden muutos on ollut jotain tyyliin pakanakulttuuri -> kristillinen kulttuuri -> tapakristillinen kulttuuri -> jälkikristillinen kulttuuri. Arvot muuttuvat vastaavasti.

Uskovan näkemykset sitten sopivat ympäristöönsä ja kulttuuriinsa enemmän tai vähemmän hyvin. Vaikka tulee mieleen edelleen se arkkipiispa Luoman näkemys, ettei kristityillä ole yhteisiä arvoja, vaan Jeesus (ja esim. käskyjä).

Googlasin termin "arkkipiispa luoman avioliittokäsitys"

Ja miten ollakaan, ensimmäisessä linkissä, mikä tuli haussa on tuo Korpiman viittaama Luoman lauselma " Vaikka tulee mieleen edelleen se arkkipiispa Luoman näkemys, ettei kristityillä ole yhteisiä arvoja, vaan Jeesus"
Ei tietenkään ollut vaikea arvata, missä kontekstissa hän on tuon sanonut.

https://www.kotimaa.fi/arkkipiispa-tapio-luoma-meita-yhdistaa-kristus-ei-avioliittokasitys/

En näe Luoman lausunnon olevan Raamatun mukainen, tai siis Jeesuksen sanojen mukainen. Kuinka voi keskittyä Jeesukseen, mutta ylenkatsoo mtä hän sanoo?? Sen kysyisin Luomalta jos tapaisin henkilökohtaisesti.

Mm. nämä Jeesuksen sanat tulivat mieleen:
 Ja hän sanoi heille: "Te juuri olette ne, jotka teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on korkeata, se on Jumalan edessä kauhistus.
16 Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.
17 Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää.


Ensin ajattelin vain jaetta 17, mutta tuo laajempi kohta on ehkä myös sopiva tähän.

Siis tuo, että tavalla tai toisella tekee itsensä hengellisesti tärkeäksi, mutta Jumala näkee sydämeen.

[Korpima]

Kirjailija John C. Wright kirjoittaa klassisista kristillisistä hyveistä ja nykymaailman "wokeista" vastineista niille (https://scifiwright.com/2025/08/gnosticism-and-antichrist/):

"Siksi woke-ajattelu ei vaadi yhden tai kahden kristillisen hyveen kumoamista, vaan kaikkien.
Hyveiden kumoaminen edellyttää, että pelkurimaisuutta ylistetään ja neuroottisen pelon ilmaisua, turvallisten tilojen vaatimista ja vapautta vihapuheesta pidetään kunnioitettavana, jopa pyhänä. Koska seurustelu vaatii rohkeutta, se on korvattava hook up -kulttuurilla, cancel-kulttuurilla ja verkossa olevalla säädyttömällä materiaalilla.

Itsehillinnän kumoaminen edellyttää ritarillisuuden lakkauttamista. Siveät miehet, jotka hillitsevät itseään ja suojelevat naisia, ovat nyt 'valkoisia ritareita', eli herkkäuskoisia hölmöjä, joita portot pettävät. Naiset ovat porttoja, joita halveksitaan neitsyydestä ja ylistetään jos he käyttäytyvät Messalinan [pettämisestään tunnettu roomalainen nainen] ja Isebelin tavoin.

Oikeudenmukaisuuden kumoaminen vaatii uskottomuutta, mikä tarkoittaa syyllistä etsimätöntä avioeroa, hillitöntä sodomiaa ja lasten viettelemistä seksuaaliseen poikkeavuuteen. Ehkäisy johtaa aborttiin, joka johtaa kuoleman kulttuuriin. Säädyllisyyden kumoaminen tarkoittaa, että seksuaalisissa asioissa sukupuolten välinen ero ja niiden välinen vetovoima on poistettava. Naisten on oltava miehen kaltaisia, miesten on oltava Tim Walshin kaltaisia ja käytettävä tamponeja.

Kauneuden kumoaminen vaatii, että povekas ja kaunis blondi ja sinisilmäinen nymfi tuomitaan inhottavaksi ja että sen sijaan ylistetään groteskia näkyä (Ganymedes drag-asussa) tai maavalaita, joilla on nenärenkaat ja tramp stamps [alaselkätautointeja].

Seksuaalinen poikkeavuus on aina hedelmätöntä. Sodomiitit ja transvestiitit voivat ostaa vauvoja, mutta eivät synnyttää niitä. Siksi sodomiaa ja transvestitismiä on ylistettävä, rahoitettava ja suositeltava, ja niiden kritisoinnista tai jopa innottomuudesta tuomitaan tai rangaistaan.

Kristus on elämä. Antikristus on kuolema. Hyve edistää elämää. Pahe edistää kuolemaa. Elämä tuottaa kauneutta. Kuolema tuottaa rumuutta, vääristymiä, groteskia. Liberaalit vihaavat Kristusta, koska he palvovat Petoa.

Yllä olevat kaksi kuvaa kiteyttävät hyvin tämän binäärisen ja toisiaan poissulkevan maailmankuvien ristiriidan.

(Suom. DeepL.com.)"


Melkoisen jyrkästi kirjoitettu ja suolaa käytetty. Nykykulttuuria kritisoidaan ja epäilemättä ansaitusti.

Tuo artikkelin ylempikin kuva oli kyllä minusta selkeästi, sanoisinko, siveettömyyteen viittaava. En usko, että Paavali olisi suositellut moista kenellekään. Joten ehkä tässäkin mielessä on tapahtunut siveyden rappeutumista. Alempi pride-alastomuus taas on jo sitä itseään. Varmaan tuo pride-säädyttömyyden ylistäminen liittyy amerikkalaisten liberaalien mielessä heikkojen ja vähemmistöjen arvostamiseen ja suojelemiseen (optimisesti vähän kuin nykyajan lesket ja orvot).

[Janne]

------

[Opo]

Kiitos nostosta, Janne. Sandian viestissä Luuk.16 jae 15 paljastaa tekohurskauden, jolla ei pitkälle pötkitä. Valta sokaisee ja käy näin: “Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”. Kulissit kaatuvat lopulta.

[sandia]

Korpiman viestissä ollut kuvaus toi minulle elävästi mieleen Pariisin olympialaisten alkuseremoniat.

[sandia]

Korpiman viestissä olevassa artikkelissa mainitut asiat ovat mielestäni suuri syy siihen, että syntyvyys on hälyttävästi laskenut kaikissa kehittyneissä maissa. Siihen voisi lisätä ehkä joitakin muita syitä.