Joku tahto meillä ihmisillä on kuitenkin kertoa niitä mitä meille on profetoitu. Osa kertoo, että eivät ne toteutunutkaan ja osa kertoo, että toteutuihan ne.
Oliko Jumala uskollisempi toisille?
On minullekin eräs uskova kauan sitten profetoinut pari kertaa (tai ennustanut, tai mitä sanaa siitä nyt käytetäänkin).
Yksi ennustus koski samaa päivää jolloin hän profetoi - ennustus ei toteutunut. Halusin sen toteutuvan, mutta niin ei käynyt.
Pieni traumanpoikanen siitä jäi mieleeni - ei siksi, että Jumala olisi jättänyt lupauksensa täyttämättä, vaan siksi että
huomasin uskovien puhuvan puuta heinää (=omia ajatuksiaan) hengellisyyden kaapuun verhoittuna.
Toinen ennustus koski useamman vuoden aikavälillä tapahtuvaa asiaa. Sekään ei toteutunut - itse asiassa ymmärsin heti,
että kyseessä on voimakastahtoisen ihmisen halu järjestää asioita, hän vain hengellisti asian jota hän toivoi. Tätä asiaa
hän ei tosin esittänyt kovin dramaattisena "profetiana", vaan sanoi että ilmeisesti näin tulee käymään.
Mutta miten on: Mooseksen laki vaati kuolemantuomion niille, jotka ennustavat Jahven nimissä eikä ennustus toteudu.
Kuolemanvakava asia siis. Jos nykyisen kristillisyyden piirissä tapahtuu perätöntä ennustamista, niin eipä sitä taideta
kovin vakavasti ottaa. Vaikka kyseessä on tietyllä tavalla Jumalan pilkkaaminen. Missä vika, kun tällainen sallitaan?
