Hyvä Pax!
Meillä on erilainen tausta ja näkemyksemme kallistuu "aasin" toiselle puolelle toisella ja vastakkaiselle toisella, kun pitäisi pysytellä keskellä, mutta mahdotonta. Minulle koko maailma on myös pahan vallassa, mutta Jumala on Kaikkivaltias, siitä ei voi luopua näytti miltä näytti, muuten toivo tulevasta hyvästä menee. En jaksa ja tuskin kukaan muukaan jatkuvasti katsoa maailman pahuutta, vaan armosta osaan katsoa Kristukseen ja kestän. Emme tiedä miksi hyvä Jumala sallii pahan. Monet löytävät jonkin vastauksen, minä en hyvin.
Jeesus se vasta kärsi ja siten voitti pahan synnittömänä (ainoana), siitä lähtien hänen omansa ovat saaneet kärsiä yleensä enemmän kuin "jumalattomat". Lapsetkin kärsivät ja kuolevat, se on fakta.
En pysty kokonaan kieltämään "Tuhatvuotisen valtakunnan" mahdollisuutta, mutta se ei kuulu oppiini, enkä usko sitä, vaan tulevaisuus on Taivaassa ja Uudessa luomisessa sekä vielä toivossa eikä näkemisessä. Siellä ei enää ole mitään pahaa eikä väärää eikä S:tanaa. Kaikki entinen on mennyt.
Onneksi Jumala myös nyt jo auttaa ahdingoissa ja vahvistaa. Olen jo yli 75,5 vuotias ja vanha ikä helpottaa kummasti omissa kärsimyksissä. Hirveää on tämä nykyinen Euroopan sota ja kaikki kammottava mm. siellä, samoin kristittyjen tappamiset erityisesti ovat kauheaa jne. Raamattumme on antanut ilmoituksen, että näin täällä maailmassa on, mutta Jeesus on voittanut jo pahan ja lunastanut meidät uskossa vastaanotettuna, joten meillä on toivo ja apua jo nyt, vaikka emme näe. Uskoni vaatii kuitenkin, että jo nyt elämme ylösnousemiselämää uskossa ja jos kuolemme olemme heti Jeesuksen kanssa "Paratiisissa" eikä minun asiani ole surra liikaa muiden kohtaloa, koska se on Jumalan "päänsärky" eikä minun, vaikka tunteilleen ei mitään voikaan, Jumala lohduttaa. Jeesus kuoli n. 34 -vuotiaana, ihan kauhea kuolema; samoin kaikki opetuslapset teloitettiin Johannesta lukuunottamatta. Mahdoton on omin voimin uskoa ja välillä on kauheita epäilyksiä ja heikkoutta, mutta vahvistusta tulee tarpeeseen. Sitä tarkoittaa evankeliumilla sitominen siis toivoa, että paras on edessäpäin ja Jumala on kanssamme kaikessa Saatanan riehumisessa. Vaikea selittää ja se että lut. usko eroaa niin paljon hell. uskosta heti Ydinasian jälkeen. Eli olemme "samassa veneessä", mutta jotakin erilaista tunne-elämässä.
Olen kyllä aikaisemmin monta kertaa suuttunut Jumalalle ja ei ole takeita, jos kärsimys tulee liian suureksi ettenkö tekisi "Jobin vaimon lailla". Itseeni en pysty luottamaan. Jos kestää niin kannattaa samaistuneena lukea Jobin "hyvin vaikea" kirja, mysteeri kärsimykseen voi vähän avautua. Helppoa elämää ei ole siis luvattukaan jne.
M.O.T. Ei tunnu siis, että Jeesus hallitsee konkreettisesti, vaan evankeliumillaan hengellisesti Kaikkivaltiaana. Ymmärrän, että se loukkaa ihmistä ja myös uskovaa.
