Tuo mitä Oloneuvos yllä kirjoitti pistää miettimään.
Omalta osaltani kävin keväällä sydän operaatiossa. Repeytynyt aortan läppä vaihdettiin uuteen bioläppään ja samalla tehtiin 2 ohitusta, kun oli alkavaa tukkeutumista.
Sain salissa haavaani bakteerin. Aiheutti verenmyrkytyksen ja keuhkokuumeen, sekä 5 viikon antibiootti tiputuksen suoraan suoneen 4 h välein.
Sairaalassa sain kyllä katsella omaa jumalattomuuttani. 23 vuoden uskossa olo ei ainakaan allekirjoittanutta ole pyhittänyt tippaakaan.
Monesta asiasta olen kyllä tehnyt "parannusta". En juo , enkä polta, kirosanat ovat pysyneet poissa huuliltani, maksan kymmenykset, olen ollut uskollinen vaimolleni, jne.
Silti jouduin toteamaan sairaalassa miten kaukana olen Jumalasta. Oman napani ympärillä pyörin, ja nyt kotiuduttuanikin maalliset ilot kiinnostavat eniten.
Sairasvuoteella luulin Jumalan olevan kaukana ja hyljänneen minut, kun toipuminen edistyi hitaasti
Sairaalasta päästyäni kuljin viikko sitten sen ohi. Katselin tuolla tuli vietettyä 41 vuorokautta.
Tunsin miten Herra sanoi minulle. "Minä olin kaiken aikaa kanssasi, mutta sinä vain harvoin minun kanssani".
Miten totta tuo olikaan. Ajatukseni askaroivat kaikessa muussa, ja vain harvoin oli "aikaa" Herralle.
Iso ilo silti nousi Jumalan huolenpidosta. Hän rakastaa ja on läsnä meidän erämaissa ja ikävissäkin kokemuksissamme. Vaikka me olisimme usein miten kaukana Hänestä.
Herra on hyvä !
Emme me jalostu, emmekä pyhity. En ainakaan minä. Yhä syvemmin saan nähdä miten syntinen ja Jumalaton olen. Ja miten paljon tarvitsen Jumalan armoa, sillä kaikki hyvä tulee Häneltä. Pysyisinkö edes uskossa, ellei Hän koko aikaa vedä puoleensa ?
Ja sitten se padaroksi. Jumalan Pyhä Henki asuu minussa. Opettaa ja nuhtelee, kirkastaa Kristusta ja riemuitsee hengessäni Hänestä, joka on myös pyhitykseni.
Jos jotain hyvää on muiden silmissä nähtävissä. Sekin on Jumalan armo työn vaikutusta, ja Hänen ennaltavalmistamia tekoja.
Ja tuo uusi elämä minussa ei tee syntiä.
Oloneuvosta tarvitsemme ja rukoilemme, jospa saisimme häntä vielä täällä pitää, monille tarpeellisena ja hyödyllisenä.