Mitä nyt puitaisiin? Tällaista nyt.

[Marjatta]

Tutustu videoon: "joskus saan niin murhemielin"
https://share.google/f4MkIv7L9VqGAbLB3

Kiitos tästä. Vastaus kysymykseeni, Hän ei viivytellyt.

[Korpima]

Katolisen julkaisun mielipidekirjoituksessa "The Epstein Cataclysm" Sheryl Collmer kirjoittaa Epstein-jutuista. https://crisismagazine.com/opinion/the-epstein-cataclysm

Samanlaisia reaktioita, mitä minullakin tuli mieleeni. En nukkunut hyvin yhtenä yönä. Olin lukenut viittauksia tällaiseen joissakin blogeissa, joita en ottanut niin vakavasti, mutta onhan tällaisen todellisuudessa paljastuminen hyvin mielenrauhaa järkyttävää normaalille ihmiselle.

Voiko sitä vieläkään uskoa? Ja paljonko uskaltaa katsoa tai pitäisikö edes? Vai vain sulkea silmät ja yrittää unohtaa?

Epstein-tiedostot: lyhyt nimi, joka viittaa valtavaan ilmiöön, joka on paljon suurempi kuin yksi toimija. Epstein-tiedostojen läpinäkyvyyslain edellyttämät paljastukset paljastavat osan pahojen voimien globaalista verkostosta: satanismista, lasten sieppauksista ja uhrauksista sekä vieläkin hirvittävämmistä teoista, joihin ovat syyllistyneet erittäin vaikutusvaltaiset henkilöt valtioiden ja teollisuuden johdossa. Se on kaikkialla, käytännössä jopa hengittämässämme ilmassa.

Jopa edistyksellinen Bill Maher, joka oli liittynyt muiden tiedotusvälineiden joukkoon pilkkaamaan ajatusta, on nyt sanonut: "Missä voin mennä pyytämään anteeksi?" Epsteinin asiakirjat ovat tuoneet maailmanlaajuisen saatanallisen lastenuhrauskultin julkisuuteen, vaikka vielä onkin nähtävissä, mitä yleisö tekee sillä tiedolla.

Epsteinin asiakirjat, tai pikemminkin se, mitä ne paljastavat, koettelevat kunnon ihmisten uskollisuutta. Kun me rakensimme uraamme, huolehdimme perheistämme, palvoimme Jumalaa ja maksoimme laskujamme, meitä paljon ylempänä olevat ihmiset, joille olimme antaneet vallan, heittäytyivät iloisesti jyrkänteeltä alas puhtaan pahuuden holokaustiin, kuin Brueghelin maalaus helvetistä

[...] Siitä huolimatta kehottaisin ihmisiä olemaan viisaita sen suhteen. Joillakin on vahvempi sisäinen puolustuskyky kuin toisilla. Jokaisen tulisi olla hyvin suojattu rukouksella ennen kuin menee sinne. Kun katson tätä materiaalia, peitän itseni huovalla, ei siksi, että olisi kylmä, vaan koska se jotenkin auttaa. 

Mitä sitten kirkkokaan voi käytännössä tälle tehdä?

[Soltero]

Nykyaikana kuulee kirkon edustajien harvoin puhuvan syntisen uskovaisen vaikeasta vaelluksesta,
kiusauksista ja lankeemisista, Jumalan antamista koettelemuksista, uskovan nöyrtymisestä Pyhän Jumalan edessä, katumuksesta, hengellisistä erämaakausista, saastaisen minuuden puhdistumisesta Jeesuksen ristin juurella, Hänen verellään, uskossa kasvamisesta, kiusausten voittamisesta, Pyhän Hengen armolahjoista jne.

Siinä palvelutalossa, jossa asuin 1,5 vuotta ennen kuin muutin takaisin normaaliin asumiseen, kävi paikallisesta ev.lut. seurakunnasta (Mikaelin srk) kerran kuussa pappi ja kanttori pitämässä hartauden.  Oli eri pappeja, ja varsinkin muutamista huokui aito Jeesuksen opetuslapseus.  Mutta heitä estivät ilmeisesti kirkon ohjeistukset puhumasta suoraan synnistä ja armosta, kuolemasta, helvetistä jne.
Suurin osa kuulijoista oli vanhoja ei-uskovia ihmisiä, joten olisi ollut ajankohtaista puhua varsinkin uskonratkaisun välttämättömyydestä ennen kuolemaa, jotta välttyy iankaikkiselta kadotukselta.
Mutta puheet koskettelivat kaunista luontoa, ystävyyttä, perheitä ja muuta kivaa, jota Jumala on antanut meille kaikille.
Sitten jokin virsi ja siinä oli koko juttu.

[Korpima]

Ovathan nuo raskaita aiheita, eivätkä välttämättä herättäisi nykyihmisessä vastakaikua, jos ei ole etsikkoaikaa tai Jumala vedä puoleensa. Tai kukapa tietää, miten ihmiset suhtautuisivat "vahvaan ruokaan". Enkä ole varma, miten varsinaiseen uskonratkaisuun suhtaudutaan luterilaisuudessa, kun he olivat luterilaisia pappeja. Idea uskoontulon prosessista taitaa olla erilainen.

[Soltero]

On totta, että kenenkään papinkaan herätyspuheet eivät vaikuta, jos Jumala ei vedä mukaansa.
Voihan olla, että 70-95-vuotiaat ei-uskovat ovat jo käyttäneet kaikki etsikkoaikansa, tai he ovat luultavasti kuulleet
elämänsä aikana tarpeeksi herättäviä puheita, joten he ovat jo tehneet ratkaisunsa.
Silti mielestäni pitää aina yrittää tuoda esiin elävää evankeliumia, ainakin varta vasten järjestetyssä hartaustilaisuudessa.
En tiedä piispojen ym. kantaa uskoontulon suhteen.

Minäkin olen luterilainen, ja kauan sitten kun olin seurakuntanuorissa ja tulin uskoon, papit ja nuorisotyöntekijät olivat kansanlähetysläisiä.  Minäkin omaksuin vahvasti raamatulliseksi kokemani henkilökohtaisen uskonratkaisun tekemisen, joka on vastaus Jumalan kutsuun etsikkoaikana.
Olen omaksunut aika paljon helluntailaisuutta, mutta en ole vaihtanut kirkkokuntaa.
Helluntailaisilla on aika samanlainen näkemys Raamatusta ja uskoontulosta kuin Kansanlähetykselläkin.
En tosin tiedä, onko Kansanlähetys maallistunut.

[sandia]

Kansanlähetys taitaa olla vielä melko hyvässä tilassa hengellisesti.
Piispojan ja KLn kiistaa on mielenkiintoista seurata.
Räsänen kävi USAssa kertomassa kokemuksistaan jakaa Raamatun tekstiä netissä.
Olin vuonna 2019 yhdellä heidän viikon kestävässä raamattukursilla. Täältä asti matkustin, kun teki todella mieli mennä katsomaan, mitä sinne hengelliseti kuuluu. Tosin tein muutakin kivaa sillä samalla Suomen reissulla.
Olisin voinut yöpyä siellä, mutta päätin sitten varata AIRBNBn Riihimäeltä ja menin sinne sitten aamuisin sähköjunalla.
Sattui olemaan tosi kiva huoneista. Huoneiston omisti nuori valtsikasta valmistunut sosiaalityöntekijä ja hänellä sattui olemaan sama etunimi kuin minulla.

[Korpima]

Aaron Renn pohtii kirjoituksessaan hengellisen ja maallisen sfäärin juttuja amerikkalaisten evankelikaalisten piireissä (https://www.aaronrenn.com/p/its-almost-a-sin-for-an-evangelical-to-be-an-elite). Eli että maalliset ammatit olisivat kakkosluokkaa (verrattuna sielujen pelastamiseen).

Jotenkin tuntuu, ettei Suomessa nähtäisi välttämättä niin pahana, jos uskova päätyisi eliitin jäseneksi (vaikka tiede, taide, politiikka). Tai muuhun kuin hengelliseen ammattiin tai rooliin.

Kyllähän Päivi Räsänenkin on politiikassa. Ehkä kuitenkin esim. herätys- tai helluntailaispiireissä arvostetaan enemmän hengellistä, eikä niinkään maallista? Ja olihan kai Lutherin vaikutusta, että maailmallisetkin ammatit voivat olla Jumalan palvelemista.

Mitä kristityn pitäisi tehdä, missä vaikuttaa?

[pax]

Tulipa ajstuksia Jumalasta suhteessa ihmiseen.
Hän loi ihmisen kuvakseen ja koki että se oli hyvä, kaikki mitä hän oli luonut. Jossakin Raamatussa kirjoitettu että hänen ihastuksensa oli ihmislapset.
Jumala on rakkaus ja tietysti Rakkaus rakastaa ihmistä. Kun ihminen on uskomalla Jeesukseen puhdistettu ja Jumalan silmissä täydellinen, hän ihaillen rakastaa pientä ihmistä, saamme olla hänen silmäteränsä.

[Korpima]

Tuohan on oikein positiivinen näkemys ja muistutus.  Välillä tuntuu, että keskittyy lähinnä syntiin, negatiivisuuteen ja tuomioon.

[pax]

Me vaaditaan ja vaaditaan itseltämme että jotenkin Jumala olisi armollinen ja hyväksyisi, se tunne ei ole Jumalasta.

[sandia]

Aaron Renn pohtii kirjoituksessaan hengellisen ja maallisen sfäärin juttuja amerikkalaisten evankelikaalisten piireissä (https://www.aaronrenn.com/p/its-almost-a-sin-for-an-evangelical-to-be-an-elite). Eli että maalliset ammatit olisivat kakkosluokkaa (verrattuna sielujen pelastamiseen).

Jotenkin tuntuu, ettei Suomessa nähtäisi välttämättä niin pahana, jos uskova päätyisi eliitin jäseneksi (vaikka tiede, taide, politiikka). Tai muuhun kuin hengelliseen ammattiin tai rooliin.

Kyllähän Päivi Räsänenkin on politiikassa. Ehkä kuitenkin esim. herätys- tai helluntailaispiireissä arvostetaan enemmän hengellistä, eikä niinkään maallista? Ja olihan kai Lutherin vaikutusta, että maailmallisetkin ammatit voivat olla Jumalan palvelemista.

Mitä kristityn pitäisi tehdä, missä vaikuttaa?

Ajattelen, että krisitty voi vaikuttaa ihan missä vaan.
Seurakuntanuorten keskuudessa muodostui jonkinlainen normi, että minkälainen uskovan nuoren kuuluu olla.
Tunsin syyllisyyttä, että istun mieluummin kirjoituspöydän äärellä ja pohdin ja tutkin nörttimäisesta ties mitä
Mainitsin sen hengelliselle isosiskolleni joka sanoi, että mitä jos Herra on tarkoittanut sinut nörtiksi!!
Ai joo  NIin voi olla! Se oli vapauttava kokemus.

Minua varoitettiin kun kerroin päätöksestä lukea psykologiksi. Muistan, että suurimmaksi osaksi en välittänyt siitä, koska olin jo nähnyt hieman siitä miten Herra oli ohjannut ja mitä minulle antanut.

Tuli myös mieleen, että uusi ilmiö on, että uskovat ilmaisevat ajatuksiaan ja tuovat Jumalan sanaa esille todella paljon nykyään mm. facebookissa. Siellä on paljon myös ihmisten ajatuksia, joissa on paljon viisautta. Eli uskova voi vaikuttaa jopa netissä näemmä.

[Korpima]

Minua varoitettiin kun kerroin päätöksestä lukea psykologiksi. Muistan, että suurimmaksi osaksi en välittänyt siitä, koska olin jo nähnyt hieman siitä miten Herra oli ohjannut ja mitä minulle antanut.

Tämä kuulostaa aika oudolta, että koulutus olisi epäilyttävää, mutta varmaan on hyvin erilaisia kristillisiä piirejä. Jostain muistuu mieleen jokin lukemani ajatus, että "Kristus tulee kohta takaisin, joten koulutus on turhaa" -ajattelu. Jotain sellaista?

Tai, että psykologia on alana epäilyttävää maallista tiedettä tjsp? Mauno Mattilakin suhtautui siihen ja mielenterveysasioihin epäilevästi jollain videolla. Kaikki pitäisi selittää hengellisesti?

Toisaalta onhan monia akateemisesti koulutettujakin kristittyjä, Norvantokin on lisensiaatti. Ja tohtoreita runsain mitoin. Heidän piireissään varmaan ei pidettäisi pahana.

[sandia]

He olivat luterilaisia seurakuntanuoria. Muistan myös että eräs poika, luokkakaveri myös varoitti, että en sekoittuisi johonkin kummalliseen. En jatkanut juttua hänen kanssaan, ihmettelin vaan hänen mielipidettään. Isänsä oli lääkäri.
Tosin myöhemmin olen itsekin kyseenalaistanut psykologian tieteenä. Aika heikoilla holleilla lepää.
Siinä on sitten oltava itse sillä tavalla napakka, että löytää tutkimusalan, missä on jotain järkeä.

[Korpima]

Tosin myöhemmin olen itsekin kyseenalaistanut psykologian tieteenä. Aika heikoilla holleilla lepää.
Siinä on sitten oltava itse sillä tavalla napakka, että löytää tutkimusalan, missä on jotain järkeä.

Onhan psykologiaa varmaan moneen junaan. Ainakin veikkaisin, että differentiaalipsykologia (älykkyystutkimus) tai havaintopsykologia, neuropsykologia tai biologiaan viittaavat olisivat jotenkin järkevällä pohjalla. Tosin tässäkin varmaan ajattelen, että luonnontiede on luotettavaa, muu vähemmän...

Tuli blogissa vastaan tämä toinen kirjoitus psykologiaan liittyen, jonka mukaan kaksi kolmesta tutkimuksesta ei ollut toistettavissa: Psychology Finally Checked Its Work. Whoops. Tosin onhan toistettavuuskriisi monessa muussakin tieteessä. Ei ole tiedekään luotettavaa. Bruce Charlton on kommentoinut, ettei tieteessä usein ole nykyisin tavoitteena ole totuus (kristillisyyden inspiroimana), vaan ura ja asema.

Open Science Collaboration -niminen ryhmä yritti toistaa 100 julkaistua psykologista tutkimusta. Kyseessä eivät olleet mitkään marginaaliset havainnot, vaan arvostetuissa lehdissä julkaistut, vertaisarvioidut ja tilastollisesti merkitsevät tulokset – juuri sellaista aineistoa, josta oppikirjat koostuvat.

Vain 36 prosenttia tutkimuksista onnistuttiin toistamaan.

Lähes kaksi kolmasosaa julkaistuista tuloksista – eli tutkimuksista, jotka ovat vaikuttaneet TED-puheisiin, bestsellereihin ja Jenniferin lauantai-brunssiin – ei onnistuttu toistamaan, kun joku muu yritti sitä.

Kaksi kolmasosaa.

Meehl ja Ioannidis olivat ennustaneet tämän. Ihmisen käyttäytymistä tutkiva tieteenala havaitsi, että suurin osa siitä, mitä se ”tiesi” ihmisen käyttäytymisestä, saattoi olla väärää.

[pax]

Mietin tässä taannoin taivasasioita. Ne jotka ovat saaneet käydä tuonpuoleisessa kertovat että siellä ihmiset näyttävät 30- vuotiailta. Se on mielenkiintoista, ihminen siinä iässä on elämän parhaassa iässä täällä maan päälläkin.