Luterilainen kirkko on varmaan vuosikymmeniä ollut sellainen, että sen sisällä on itse asiassa paljon erilaista toimintaa. Nää lähestysjärjestöt ja Kansan Raamattuseura ovat siitä esimerkkejä, mutta eivät ole ainoita sellaisia.
Eli mitä nyt tapahtuu on jotain uutta. Siis uutta tässä ajassa, ei uutta ihmiskunnassa. Itse asiassa samaa vanhaa Aatamin ja Eevan ajoista lähtien.
Hassu, tuo Vakkuri, käytti sanaa "kaapata" , siis että kirkko on kaapattu. Käytin samaa termiä eilen siitä ilmiöstä kun pohdin miten Aaronkin tavallaan kaapattiin ja laitettiin tekemään uusi jumala.
Esimerkiksi Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnassa oli ollut useampia kymmeniä vuosia melko paljon hengellistä herätystä.
Eilen katselin heidän sivujaan, ja nyt siellä on sateenkaarimessu. Eräs näistä naispiispoista on siellä nykyään piispana. Hän oli yksi niistä jotka halusivat mm. Kansanlähestyksen veks kirkosta. Kansanlähetys ja moni muu herätysliike oli hyvin näkyvästi esille Mikkelissä aiemmin.
Tuo Korpiman linkin Vakkuri totesi juuri tän radikaalin muutoksen ja samalla totesi, että mihin on kirjoitettu, että Suomessa saa olla vain yksi luterilainen kirkkokunta, eihän sellaista "lakia" ole muualla maailmassakaan.
Suomessa kansankirkkojärjestelmä ja Ruotsissa valtionkirkkojärjestelmä aiheuttavat tämän kulttuuri-ilmiön ja kestää kauemmin ennenkuin ihmiset uskaltavat luopua siitä.
Näen Päivi Räsäsen toiminnan perustuvan juuri siihen hätään, että mitä kansakirkolla ja koko maalle on tapahtumassa kristinuskon suhteen. Ehkä olisi aika antaa sen mennä ja ihan rauhassa olla uskovien kanssa yhteydsessä ja jättää noi vanhat raamit omaan arvoonsa.
Suomi on muuttunut hengellisesti ja kulttuurin suhteen, mutta eihän siihen "laivaan" tarvitse jäädä.